Jätelaitosten digiloikka yltää jo pitkälle

Digitalisaatio muuttaa jätehuollon. Tiedon hallinta- ja analysointimenetelmät mahdollistavat tulevaisuudessa oikeudenmukaiset ja kierrätykseen motivoivat laskutusmallit, personoidut palvelut, onnistumisen vertailun ja ennakoinnin.

Elina Saarinen

”Olemme kulkeneet digitalisoimisen polkua alkaen informaation keräämisestä ja analysoimisesta siihen, että tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja jopa palvelutarpeen ennakoinnissa. Lopulta päämääränä on tekoälyn avustama vaikuttaminen ja käyttäytymismallien simuloiminen. Tähän on vielä pitkä matka. Kaikilla kaupungeilla on edessä sama polku, joten voisimme oppia toisiltamme.”

Näin totesi norjalaisen jätehuoltoyhtiö BIRin suunnitteluosaston johtaja Toraf Igesund Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämillä Kiertovoimapäivillä Tampereella marraskuun lopussa. Igesund kertoi yli 180-päiselle yleisölle Bergenin toimista jätehuollon digitalisoinnissa.

Tampereella suomalaiset jätelaitokset ja jätehuoltoalan toimijat kertoivat inspiroivia esimerkkejä tekemistään digitalisaatioratkaisuista, jotka helpottavat palvelun käyttäjän elämää. Jäteasemalla voi pian asioida verkkokaupan kautta, jätepisteet ovat älykkäitä, tyhjennysreittien optimointi säästää päästöjä ja sensorit ja anturit tarkkailevat jäteastioiden täyttymistä. Asukkaita motivoivat lajitteluun pelillistämisen ja hinnoittelun elementit.

Lajittele, niin säästät

Norjalainen BIR on palkittu digitaaliloikastaan monella kansainvälisellä areenalla. Bergenin alueen yhdeksän kuntaa ovat investoineet viime vuosina mittavasti jätehuollon seurantaan ja digitalisoimiseen. BIR tähtää teknologisilla ratkaisuilla siihen, että asukas saa palkinnon tekemästään onnistuneesta jätteiden lajittelusta ja jätteen vähentämisestä: Mitä enemmän sekalaista, lajittelematonta jätettä asukas synnyttää, sitä suurempi on hänen jätemaksunsa. Vastaavasti mitä paremmin asukas lajittelee jätteensä kierrätyskelpoisina, sitä edullisemmalla hän pääsee.

Koska maksujärjestelmä perustuu tyhjennysmääriin ja pay-as-you-throw eli saastuttaja maksaa -tyyppiseen laskutukseen, tämä on edellyttänyt tarkan tiedonkeruujärjestelmän rakentamista. Igesund kertoo, että esimerkiksi Bergenissä järjestelmän on toimittava yhteen kaikissa eri jätteidenkeruujärjestelmissä: haja-asutusalueiden RFID-tunnisteilla merkatuissa pinta-astioissa, lähiöiden syväkeräysastioissa, joissa sensorit seuraavat astioiden täyttymistä, sekä keskustan ahtaiden keskiaikaisten kujien alle asennetuissa, maanalaisissa jätejärjestelmissä, joissa mitataan luukkujen avauskertoja ja jätepussien painoja.

29 prosentin parannus kierrätysasteeseen

Tulokset ovat olleet lupaavia: sekajätteen määrä on vähentynyt muutamassa vuodessa kahdeksan prosenttia ja eri jakeiden kierrätysasteet ovat parantuneet 5ꟷ29 prosenttia. Järjestelmä on tehostanut operatiivista tehokkuutta ja tuonut säästöjä jätehuollon järjestämiseen. Esimerkiksi jätemaksuista aikaisemmin luistaneiden vapaamatkustajien määrä on romahtanut, minkä ansiosta BIR on kerännyt 2,5 miljoonaa euroa lisätuloja.

”Maksamme tyhjennysurakoitsijoille tyhjennysten määrän mukaan. Kun tiedämme tasan tarkkaan tyhjennysmäärät, olemme säästäneet 1,7 miljoonaa euroa”, Igesund kuvaa.

Vaikeinta on ollut saada eri tietojärjestelmät ja alustat keskustelemaan keskenään niin, että kaikkea kumuloituvaa tietoa pystyttäisiin oikeasti hyödyntämään päätöksenteossa, ennakoinnissa ja palvelujen kehittämisessä. Sensorit, datajärjestelmät ja käyttöliittymät ovat eri toimittajilla erilaiset, eivätkä ne sovi yhteen.

BIR joutui rakentamaan erillisen hallinnointityökalun, eräänlaisen yhdyskäytäväratkaisun eri tietojärjestelmien ja tietokantojen integrointiin.

Parhaat ratkaisut jakoon

Eri tietojärjestelmien keskustelemattomuus on yleinen ongelma, eikä se koske vain jätehuoltoalaa. BIR on kuitenkin nyt päättänyt lähteä auttamaan nimenomaan jätelaitoksia ympäri maailmaa, jotta alan toimijat oppisivat toistensa virheistä ja pääsisivät eteenpäin digitalisaation polulla.

BIR on perustanut yhteisyrityksen norjalaisen IT-alan toimijan WasteIQ:n kanssa. Yritys kehittää jätetiedon hallinnan avointa alustaa.

”Digitalisaatioon ei vielä ole standardeja. Kaikilla on erilaiset systeemit, jotka pitäisi saada vuorovaikutukseen keskenään. Eri laitetoimittajien vertikaaliset järjestelmät ovat kuin yksittäisistä innovaatioista muodostuva vankila. Me haluamme rakentaa jätetiedolle avoimen yhteysrajapinnan, jonka avulla jätelaitos saa kontrollin omaan dataansa”, yrittäjä Anders Waage Nilsen WasteIQ:sta kuvailee.

Yritys on nyt perustamassa pilvipohjaista data-alustaa, jota yritys kutsuu ratkaisukirjastoksi. Jätelaitokset saavat yhden yhteyspisteen eri paikoista haalittuun dataan. Jätelaitokset voivat käyttää kerättyä tietoa monin tavoin toiminnan seurantaan, optimoimiseen, ennakointiin ja parantamiseen. Dynaamisen hinnoittelun ja data-analyysien lisäksi palvelu mahdollistaa kaupunkien välisen vertailun ja parhaiden toimintatapojen jakamisen. Palvelun testaus on juuri käynnissä Bergenissä, mutta Nilsen näkee, että se voisi hyödyntää kaikkia jätelaitoksia Pohjoismaissa ja muuallakin.

”Kunnalliset jäteyhtiöt ovat verkoston tärkein solmu. He tekevät itse paljon ja ostavat paljon palveluita yrityksiltä. Heillä on operationaalista joustavuutta, he tuntevat käyttäjät, sidosryhmät ja lainsäädännön. Kunnalliset jäteyhtiöt voivat olla etujoukoissa avointen arvoketjujen rakentamisessa. Kun data saadaan avoimeksi, alkaa rakentua tiedon hyödyntämiseen perustuvia ekosysteemejä”, Nilsen uskoo.