Julkilausuma: Suomen tulisi pyrkiä ravinneomavaraiseksi kierrätyslannoitteiden avulla

Kahdeksan maatalouden ja ympäristöalan järjestöä ja liittoa on julkaissut vision ravinteiden ja hiilen kierrätyksen lisäämisestä.

Vision mukaan Suomen tulisi tavoitella kansallista ravinneomavaraisuutta kierrättämällä jätteet ja sivuvirrat huomattavasti nykyistä tehokkaammin vuoteen 2030 mennessä.

Visio tavoittelee sitä, että biolaitoksilla käsitellyn kokonaismassan määrä yli nelinkertaistuisi nykyisestä. Samalla kierrätyslannoitteiden osuus maatalouden ja viherrakentamisen lannoitteiden ja maanparannusaineiden kokonaismäärästä moninkertaistettaisiin nykyisestä.

Julkilausuman allekirjoittivat Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö, Kierrätysteollisuus, MTK, ProAgria Keskusten Liitto, Suomen Biokierto ja Biokaasu, Suomen Kiertovoima ja Viherympäristöliitto.

Kierrätystypellä kattaisi kolmasosan tarpeesta

Kierrätyslannoitteet ovat laitosmaisesti valmistettuja, kierrätysainepohjaisia ja orgaanisia lannoitevalmisteita, maanparannusaineita ja multatuotteita. Yhdistämällä niiden käyttö mineraalilannoitteiden käyttöön voidaan hyödyntää molempien parhaat ominaisuudet.

Laskennallisesti kierrätysfosfori voisi kattaa 90 prosenttia Suomen vuotuisista kasvituotannon fosforin ja typen tarpeista. Kierrätystyppi puolestaan voisi kattaa tarpeesta yli kolmasosan.

Kierrätyslannoitteita jalostetaan biojätteistä, lietteistä sekä maatalouden ja teollisuuden sivuvirroista.

Vision allekirjoittajat muistuttavat, että kierrätyslannoitteisiin nojaaminen maataloudessa parantaisi Suomen huoltovarmuutta ja riippumattomuutta lannoiteraaka-aineiden ja lannoitteiden tuonnista.

Tarvitaan rahoitusta ja strategia

Nykyisin kierrätyslannoitemarkkinat ovat kuitenkin vielä melko kehittymättömät, ja tuotantoa vaivaa huono kannattavuus. Visiopaperin allekirjoittajat toivovat hallinnolta monia toimia ravinnekierron edistämiseksi.

Keinona voisi olla maatalouden tukipolitiikan kehittäminen kannustamaan ravinteiden kierrätykseen.

Kierrätyslannoitteiden pitäisi saada tuotestatus nykyistä helpommin. Biolaitosten ravinnekiertokorvaus ja rahoituksen jatkuvuus täytyy turvata, samoin ravinnekierrätyskokeilujen rahoitus.

Kierrätyslannoitteet tulisi huomioida julkisissa hankinnoissa.

Ravinteiden kierrätyksen seurantamenetelmiä tulee kehittää ja kierrätyksen elinkaaren aikaisia vaikutuksia tutkia. Myös kuluttajien tietoisuutta kiertotalouden merkityksestä ruoantuotannossa tulisi lisätä esimerkiksi kampanjoin.

Julkilausumassa korostetaan myös, että tulee laatia kansallinen ravinnekierrätyksen strategia. Yhteistyön kehittämiseen voisi perustaa pysyvän foorumin.

Potentiaalisia biomassoja olisi yli 20 miljoonaa tonnia

Suomessa syntyy yhteensä 21,5 miljoonaa tonnia biomassoja. Vuonna 2020 biomassoista käsiteltiin biolaitoksilla ainoastaan 1,75 miljoonaa tonnia.

Tavoitemäärän vuonna 2030 tulisi olla 7,34 miljoonaa tonnia, eli neljä kertaa nykyistä enemmän.

Yhdyskuntien biojätettä käsitellään noin 410 000 tonnia, mutta määrän voisi hyvin nostaa ainakin 680 000 tonniin vuoteen 2030 mennessä.

Suurin kasvupotentiaali olisi kuitenkin lannan, kasvibiomassan sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtojen sisältämien ravinteiden kierrätyksellä. Näitä käsitellään biolaitoksilla nykyisin noin 300 000 tonnia. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on arvioinut, että tavoitetaso vuonna 2030 voisi olla jopa 5,6 miljoonaa tonnia.

Visiossa todetaan, että Suomen kannattaisi lisätä ravinneomavaraisuutta ja parantaa maan kasvukuntoa tehostamalla kierrätyslannoitteiden ja lannan kestävää kiertoa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Ravinteita kertyy etenkin kotieläintuotannossa ja kaupunkien jätehuollossa. Kasvintuotantoon keskittyvillä alueilla on puolestaan pulaa kierrätysravinteista.