Kaivannaisjätealue kukkakedoksi – paikallinen biokiertotalous tuottaa hyviä peittomateriaaleja

Kun kaivannaisjätealue peitetään kerroksella, johon on lisätty biohiiltä ja muita sivuvirtatuotteita, peiton eroosio vähenee ja sen kasvit menestyvät paremmin.

Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hankkeesta, jossa kartoitettiin pohjoisten kaivannaisjätealueiden maisemointikeinoja.

Kierroksia biopeittoon -projektin kokeissa saatiin lupaavia tuloksia hyödyntämällä paikallisen biokiertotalouden sivuvirtoja.

Lietettä ja kompostoitua biohiiltä

Jätealueen peittokerrokseen eli biopeittoon lisättiin jätevesilietteen kanssa kompostoitua biohiiltä, joka tuotettiin pyrolysoimalla purkupuuta.

Kun mukaan lisättiin vielä tuhkaa, syntyi alusta, joka auttoi kasvit hyvään kasvuun. Rehevä kasvillisuus puolestaan sitoi maa-aineksen paikoilleen, vähensi veden suotautumista kohti kaivannaisjätekerroksia ja pienensi eroosiota.

Biohiili ei myöskään lisännyt ravinteiden tai raskasmetallien huuhtoutumista. Näin ratkaisu sekä pienensi mahdollisia ympäristöriskejä että hyödytti alueen yrityksiä.

Lisäksi biohiiltä sisältävä biopeitto toimi hiilinieluna.

Hankkeen kokeet tehtiin laboratoriossa, kasvihuoneissa ja kentällä eli Kolarin Rautuvaaran vanhalla kaivosalueella ja Boliden Kevitsa Mining Oy:n alueella.

Lysimetrikokeissa selvitettiin jätevesilietekompostin ja biohiilen vaikutuksia kasvien kasvuun ja peittokerroksen läpi valuvan suotoveden määrään. Vasemmanpuoleisen lysimetrin kasvualustana ovat moreeni ja komposti, kun taas oikeanpuoleiseen alustaan on lisätty kuusibiohiiltä. Kuva: Luke

Perinteinen moreeni ei yksinään riitä

Kaivosten rikastushiekka- ja sivukivialueiden peittämisen tavoitteena on estää kaivannaisjätteiden mahdollisesti sisältämien sulfidien hapettuminen, valumavesien happamoituminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön.

Jätealueet on perinteisesti peitetty moreenikerroksella, mutta moreeni yksinään on huono kasvualusta, ja kasvillisuuspeitteen muodostuminen vie aikaa. Lisäksi vesi kuluttaa moreenikerrosta herkästi ja lisää pintaeroosiota.

Vihreän siirtymän mukanaan tuoma maametallien kasvava kysyntä lisää kaivostoimintaa myös Suomessa.

Suurin osa Suomen kaivostoiminnasta tapahtuu maan pohjoisosissa, joten kaivannaisjätealueiden peitto- ja maisemointiratkaisuissa tulee huomioida alueen olosuhteet.

Teksti: Päivi Ikonen/ Kemiamedia.fi

Kuva: Luke. Kuntan levitystä hankkeen aikana toteutetun arvoketjupilotin päätepisteessä Boliden Kevitsa Mining Oy:n sivukivialueella.