Kallioita säästöön, pörriäisille paahteisia niittyjä, messualueen keskellä suo… Naantalin Asuntomessuilla luonto huomioitiin jo kaavoituksessa

8.8.2022

Äskettäin päättyneet Naantalin Asuntomessut osoittivat, ettei uudisrakentamisen aina tarvitse kiihdyttää rakennusalueen luontokatoa.

Messukohteita kiertäessä huomio kiinnittyi siihen, ettei talojen pihoissa juuri näy laajoja nurmikkoalueita. Sen sijaan pihoilla kukoistaa Naantalin Luonnonmaan saarelle ominaista alkuperäiskasvillisuutta, kauniisti säästettyjä kallioita ja kunttaa.

Kulkuväylät mutkittelevat väistellen kalliomuotoja ja pientareet on jätetty pörriäisiä kutsuville kukille. Onpa muutaman kohteen pihaan rakennettu jopa pitkospuut.

Kalliota ja tie — Alueen tiet ja rakennusten paikat noudattelevat Naantalin Luonnonmaan kalliomuotoja.

Pitkospuut pihassa — Design-talon pihamaata kiertävät pitkospuut. Näin varjellaan maaston kasvillisuutta tallautumiselta.

Messualueen keskellä on yritetty säästää alueen alkuperäinen pieni suo.

säästeyttä kalliota talon vieressä — Asuntomessukävijät lepäilivät varjoisalla kalliolla.

Suo siellä

Naantalin kaupungin kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa kertoo, että kun aluetta alettiin kuusi vuotta sitten suunnitella, ohjenuorana oli koettaa säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäistä luontoa kalliojyrkänteineen, metsäisine rinteineen ja paahteisine niittyineen. Alueen sisälle mahtuu kaksikin suota.

Katujen linjauksissa ja rakennusten paikkojen valinnassa huomioitiin se, että kallioluontoa säästyisi.

”Kalliot oli helppo rajata, mutta varsinkin toinen suoalue on keskeistä korttelialuetta. Siellä tehtiin järjestely, että viereisten korttelialueiden rakennuskohteet eivät saa räjäytellä kalliota, jotta vesivirtaamat eivät muutu. Lisäksi ohjasimme katolta tulevia hulevesiä suoalueille, jotta kosteus säilyisi. Suo on hieno osa ympäristöä ja sen eliölajisto on monipuolista”, Uurasmaa perustelee.

Nyt Asunto-osakeyhtiö Naantalin Tiiran talojen ikkunoista voi ihailla suopursua. Alueen alkuperäinen kosteikkoalue onnistuttiin rakentaessa säästämään.

Pelasta pörriäinen

Kimalaisia kukissa — Turun seutu on uhanalaisen ukonhattukimalaisen viimeisiä elinseutuja. Naantalin asuntomessualueen suunnittelussa on säästetty ja laajennettu kukkivia pientareita pörriäisiä varten.

Aurinkopaneeleja — Rannan varjoisat oleskelukatokset on rakennettu aurinkopaneeleista.

Luonnon vaaliminen ulottui sekä yleisten alueiden suunnitteluun että pihasuunnitteluohjeisiin.

Rakennuskohteissa on pyritty siihen, että kalliota louhitaan mahdollisimman vähän. Tonttien pihasuunnittelussa on jätetty alueita, joilla maanpintaa ei saanut muokata.

Uurasmaan mukaan alueen rakennuttajat suhtautuivat luonnon vaalimiseen myönteisesti. Pihojen luonnontilaisuus on tuonut myös helppohoitoisuutta.

Luontoselvityksessä löytyi uhanalaisia lajeja, jotka suojeltiin huomioiden ne ympäristön kaavoituksessa ja vihersuunnittelussa.

”Laajensimme paahteista niittyaluetta, jotta lajeilla on enemmän elintilaa ja selviytymisen mahdollisuuksia jatkossakin”, Uurasmaa antaa esimerkin.

Aurinkoenergiaa älymuuntamoon

Rantapuistoon Naantalin Energia toteutti aurinkovoimalan. Aurinkopaneeleista muodostuu rantaan varjoisia oleskelukatoksia.

Aurinkoenergiaa saadaan kerättyä yhteensä 88 000 kilowattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 35 kerrostaloasunnon sähkönkäyttöä. Auringon energia otetaan talteen sekä paneelien ylä- että alapuolelta ja kuljetetaan älymuuntamon ja suuren akun kautta jakeluverkkoon.

Messukohteissa on hyödynnetty innovoivia energiajärjestelyjä kuten aurinkoenergian ja maalämmön yhdistelmää. Myös sähköautojen latauspaikat on toteutettu kaikissa kiinteistöissä.

Näkymä rantaan — Kallioinen messualueen rinne putoaa Naantalin Matalahteen. Luonnontilaista maaperää on pyritty säästämään mahdollisimman paljon.

LSJH:n infopiste — Lounais-Suomen Jätehuolto piti korttelikeräysastioiden luona omaa infopistettään ja neuvoi messukävijöitä esimerkiksi biojätteen lajittelussa.

Leikkiä kivijalassa

Kiertotalous näkyy messualueella esimerkiksi siinä, että alueelta puretun Rauhalan talon kivijalka on saanut uuden elämän alueen leikkipuiston rakenteina.

Messuteltan alle tehdyissä rakenteissa puolestaan on hyödynnetty teollisuuden tuhka- ja kuonavirtoja savimaan stabiloinnissa ja tukevoittamisessa. Samoin ylijäämämaata ja jopa rengasrouhetta on hyödynnetty viereisen alueen meluvalleissa sekä parkkipaikkojen maarakentamisessa.

Piha vapaa jäteastioista

Emma Nokkala esittelee korttelikeräyspisteen toimintaa — Lounais-Suomen Jätehuollon ympäristöneuvoja Emmi Nokkala esitteli, kuinka asukas saa korttelikeräyspisteen jäteastiat auki omalla, digitaalisesti toimivalla avaimellaan.

Messualueen keskeisellä paikalla asukkaita palvelee kaikille yhteinen jätteiden korttelikeräyspiste. Näin jäteastioita ei tarvita talojen omassa pihoissa.

Korttelikeräyspiste liitettiin jo Naantalin asuntomessualueen kaavaan. Kaikki uuden alueen kotitaloudet ovat sitoutuneet käyttämään sitä. Pisteeltä löytyy astiat biojätteelle, paperille, metallille, polttokelpoiselle jätteelle sekä muovi-, kartonki- ja lasipakkauksille.

”Kun lähes 50 omakotitalon porteilta jäävät pois omat jäteastiat, säästyy asuinalue myös niiden tyhjennyksistä aiheutuvalta liikenteeltä. Samalla asumisviihtyvyys paranee ja asuinalueen hiilijalanjälki pienenee”, kertoo Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) palvelupäällikkö Sanna Rajala.

Kaavoitukseen keräyspiste

LSJH:n kilpailuttaman korttelikeräyspisteen toteutti Molok Oy. Yrityksen kotimaan myyntipäällikkö Teemu Lampinen kertoo, että korttelikeräys yleistyy ja lisääntyy koko ajan.

”Jätehuoltoyhtiöt ovat alkaneet nähdä tämän yhtenä vaihtoehtona etenkin, kun uusien, kaavoitettavien asuinalueiden jätehuoltoa suunnitellaan”, Lampinen sanoo.

Naantalissa LSJH on kokeillut korttelikeräystä jo aiemmin Immaisten alueella.

”Naantalissa korttelikeräyksestä saadut kokemukset ovat olleet positiivisia. Jotta toimintamalli yleistyisi myös muualla Suomessa, on tärkeää huomioida keräysmalli uusien asuinalueiden kaavoituksessa. Korttelikeräykselle on oltava alueella riittävästi tilaa ja kulkureiteille luontevasti asettuva sijainti”, LSJH:n aluepalvelusuunnittelija Eva Sjöman huomauttaa.

Kuva: Suomen Asuntomessut — Syväkeräysastioista rakennettu korttelikeräyspiste palvelee asuntomessualueen kotitalouksien jätehuollossa.

Tieto kirittää kierrätystä

Asuntomessualueella asukkaat saavat lukittaviin jäteastioihin huoneistokohtaiset digitaaliset avaimet. Lampisen mukaan astioiden lukitseminen on Keski-Euroopassa jo yleistä ja se lisääntyy myös kotimaassa koko ajan.

Astioihin on muutenkin lisätty älyteknologiaa, jolla voi vaikkapa saada tietoa jätteiden kertymisestä ja lajittelun onnistumisesta.

”Tekniikan kehittyminen auttaa jätteiden määrän ja laadun seurannassa ja voi tulevaisuudessa mahdollistaa esimerkiksi asukkaan tuottaman jätteen määrään perustuvan laskutuksen”, Eva Sjöman sanoo.

LSJH otti Asuntomessuilla ensimmäistä kertaa käyttöön myös diginäytön, jossa on messujen aikana lajitteluohjeita, mutta jota voisi käyttää jatkossa vaikkapa kierrätyksen onnistumisesta viestimiseen.

”Diginäyttö voisi motivoida asukkaita lajittelemaan, koska siinä voisi jakaa tietoa lajittelun sujumisesta”, pohtii LSJH:n Emmi Nokkala, joka päivysti korttelikeräyspisteelle perustetussa infopisteessä neuvomassa messukävijöitä muun muassa biojätteen lajittelusta.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Elina Saarinen ja Suomen Asuntomessut. Pääkuva: Messualueen kohde Palokärki on ekologinen, kahden aikuisen puutalo. Tontin rakentamisessa on vältetty kallion louhintaa.