Kiertotaloutta taloushallinnon näkökulmasta

Kuva: Microsoft Teams. Kiertotalouden kirjanpitoon ja raportointiin liittyy vielä haasteita.
Facebooktwitterlinkedin

YHTEISTYÖKUMPPANEILTAMME

Mitä taloushallinnossa pitäisi huomioida, kun yritys siirtyy kiertotalousliiketoimintamalleihin? Haaga-Helia kysyi 25 eurooppalaiselta kiertotalousyritykseltä, millaisia raportointiin ja kirjanpitoon liittyviä haasteita heillä on.

Kirjanpidon ja verotuksen säännöt on suunniteltu koskemaan kaikenlaisia yrityksiä, ja vaikka näiden sääntöjen tulisi saada yritykset vertailukelpoiseksi ja tasapuolisesti kohdelluksi, ei näin aina käy.

Haastatellut yritykset: 

  • yhteensä 25, joista yhdeksän Suomesta, muut Hollannista, Espanjasta, Kyprokselta, Kreikasta ja Itävallasta. 
  • pääosin pk-yrityksiä, mukana muutama mikro- ja suuryritys 
  • suurin osa natiiveja kiertotalousyrityksiä, muutama vasta kokeili kiertotaloutta pienenä osana muuta liiketoimintaansa 

Yritysten tunnistamat haasteet

Haastatteluissamme kysyimme yrityksiltä sekä raportointiin että kirjanpitoon liittyvistä haasteista ja niissä korostui neljä seuraavaa aihetta:

  1. Kierrätetyn materiaalin tasearvostus
  2. Marginaaliverotuksen lisääntyminen
  3. Kirjanpitojärjestelmistä puuttuvat marginaaliverotoiminnallisuudet
  4. Kiertotalouteen liittyviä suoritusmittareita on vielä vähän

Maksutta saatu raaka-aine ei näy taseessa, vaikka siitä syntyy työkuluja

Ensimmäinen havaintomme oli yrityksen maksutta hankkima raaka-aine. Muutama haastateltu yritys sai raaka-aineensa toisen yrityksen sivuvirrasta, tai keräsi sen itse luonnosta. Yritykset jalostivat näistä raaka-aineista myytäviä tuotteita ja olivat tehneet useamman vuoden kannattavaa liiketoimintaa.

Raaka-aineen kuljettamiseen, puhdistamiseen ja jalostukseen meni kuitenkin työaikaa ja kuluja. Nämä kirjataan suoraan kuluksi Suomen kirjanpitolain mukaan. Mikäli raaka-aineella on hankintahinta, saisi näitä kustannuksia laskea mukaan taseessa olevaan varastoarvoon. Varaston arvosta voi tosin aina kertoa liitetiedoissa.

Marginaaliverotus: kun arvonlisävero lasketaan katteesta

Toinen esille tullut asia oli marginaaliverotuksen lisääntyminen käytetyn tavaran kaupan myötä. Marginaaliverotus on arvonlisäverotuksen erikoisalue ja se on suunniteltu tapauksiin, jossa jälleen myyjä ostaa käytetyn tuotteen yksityishenkilöltä ilman arvonlisäveroa. Marginaaliverotusmenettelyn mukaan arvonlisävero suoritetaan voittomarginaalista, eli käytetyn tavaran ostohinnan ja myyntihinnan välisestä erosta (Verohallinto 2025). Marginaaliverotus on ollut yleistä autokaupassa sekä osto- ja myyntiliikkeissä jo kauan, mutta sen käyttö lisääntyy kiertotalousyritysten määrän kasvaessa.

Koska marginaaliverotus ei ole ollut kaikkia yrityksiä koskevaa, on se erikoistapaus ja haastavaa kirjanpito-ohjelmille. Tämä onkin kolmas havaintomme. Marginaaliverokäsittelyä ei ole automatisoitu kirjanpito-ohjelmissa ja sen takia yrittäjät ja kirjanpitäjät joutuvatkin manuaalisesti seuraamaan marginaaliveron alaisten tuotteiden liikettä ja laskemaan itse arvonlisäverot järjestelmiin.

Kiertotalouden seurantamittareita on vielä vähän

Lopuksi ihmettelimme, kuinka vähän kiertotalousliiketoimintoihin liittyvä mittareita vielä on. Haastatteluissa kysyimme mitä kiertotalousmittareita yritykset käyttivät ja yleisimmin mainittiin kierrätysaste. Luonnollisesti normaalit kannattavuus, tehokkuus ja muut mittarit toimivat myös kiertotalousyrityksille, mutta varmasti liiketoimintaan tulee vähitellen ihan kiertotalousliiketoimintaa palvelevia mittareita lisää.

Kiertotalousliiketoiminta ei ole kannattavaa?

Mielenkiintoista oli havaita, kuinka vaihteleva merkitys kiertotaloudella oli eri maissa. Esimerkiksi Suomessa käytetyn tavaran kauppa on arkipäivää Swappien ja Reloven kaltaisten näkyvien yritysten myötä. Sen sijaan esimerkiksi kyproslaiset yrittäjät totesivat, että kiertotalousliiketoiminta ei ole kovin kannattavaa ja siksi vähemmän kiinnostava liiketoiminnan muoto. 

Tutustuimme myös hyvin mielenkiintoisiin erilaisiin liikeideoihin. Erityisesti pienyrittäjät olivat innovoineet uusia liiketoimintamalleja ja pääsivät käytännössä opettamaan asiakkaita käyttäytymään uudella tavalla, jotta heidän palvelunsa toimisi.

Esimerkiksi eräs itävaltalainen yritys olisi halunnut vuokrata patjoja hotelleille myynnin sijaan; vuokrauksen hintaan kuului ylläpito, jossa patjan päällyskangasta ja pehmusteita voi vaihtaa. Koska kaikki asiakkaat eivät vielä uskoneet uusiin liikeideoihin, pidettiin rinnalla perinteisempää liiketoimintaa ylläpitämään yrityksen kannattavuutta yllä. Tämä lienee aika tuttua kiertotalousyrittäjille?

Opi aiheesta lisää

Tervetuloa hankkeemme loppuseminaariin, Accounting for Circular Futures. Seminaarissa pohditaan, miten kiertotalouden liiketoimintamallit, johdon laskentatoimi ja taloushallinnon käytännöt kehittyvät kiertotalouteen siirryttäessä. Englanninkielisessä seminaarissa on puhujina eurooppalaisia kiertotalouden asiantuntijoita ja yrittäjiä.

Tervetuloa! 28.5. klo 12-14, ilmoittaudu tästä: Accounting for Circular Futures

Mikä ACES-hanke?

Kirjoitus on osa Haaga-Helian ACES Accounting for Circular Economy and Sustainability -hanketta, jossa tavoitteena on tehdä opetusmateriaalia kiertotalousyritysten kirjanpidon erityispiirteistä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Erasmus+ Cooperation partnerships). Olemme lisäksi tehneet neljä maksutonta verkkokurssia aiheesta, yksi suomeksi ja loput englanniksi. Kursseille pääset täältä: https://haagaheliaonline.fi/sign-up/aces-test/?gid=17762&un65YJSuIbddU

Lähteet: Verohallinto 2025. Käytetyn tavaran arvonlisäverotus. Url: Käytettyjen tavaroiden arvonlisäverotus – vero.fi.

Teksti: Heli Kortesalmi, laskentatoimen lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Kuvat: Microsoft Teams ja Heli Kortesalmi. Kiertotalouden kirjanpitoon ja raportointiin liittyy vielä haasteita.

Facebooktwitterlinkedin
Uusiouutiset
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.