Kymmenet toimijat valmistelevat sitoumustaan Kiertotalouden green dealiin – ”Kiertotalous on meille keino turvata kilpailukyky”

Tänään (12. syyskuuta 2024) ympäristöministeriön Pankkisaliin kokoontui iloista ja innostunutta kiertotalousväkeä. Kolmisen vuotta valmisteltu Kiertotalouden green deal on nyt julkaistu.

Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus.

Ensimmäiset yritykset, kaupungit ja organisaatiot julkaisivat samalla omat sitoumuksensa ja konkreettiset tavoitteet kiertotalouden vauhdittamiseksi.

Esimerkiksi Borealis Polymers sitoutuu käyttämään vuoteen 2035 mennessä vähintään 30 000 tonnia suomalaista muovijätettä kierrätysmuovin raaka-aineena ja korvaamaan sillä neitseellisistä raaka-aineista valmistettua muovia.

Yhtiön toinen tavoite on parantaa energiatehokkuutta 360 gigawattitonnilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2022 tasosta.

Pitkä näkymä tulevaisuuteen

”Kun muutamme toimintamme kiertotalouteen perustuvaksi, pienennämme ympäristö- ja ilmastovaikutustamme, mutta turvaamme myös kilpailukykymme tulevaisuudessa.”

Näin Borealis Polymersin SPIRIT-ohjelman päällikkö Jaakko Tuomainen perusteli sitä, miksi Borealis on sitoutunut ensimmäisten yritysten joukossa tänään julkistettuun kansalliseen Kiertotalouden green dealiin.

Tuomainen korostaa, että pitkään vallalla olleesta lineaaritaloudesta kiertotalouteen siirtyminen vaatii suuria muutoksia ja investointeja, ja siksi asiassa on oltava pitkä näkymä tulevaisuuteen.

”Green deal juuri tuo tätä pitkälle ulottuvaa näkemystä, jota tarvitaan, kun pohdimme uusia investointeja. Kiertotaloudessa innostavaa ja motivoivaa on myös se, miten se ylittää perinteiset toimialarajat”, Tuomainen sanoo.

Ensimmäisenä oman sitoumuksensa julkaisivat Borealiksen lisäksi A-Insinöörit, Porvoon kaupunki, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Vantaan Energia ja Ylva. Kymmeniä sitoumuksia on lisäksi valmisteilla.

Isompia kasvuloikkia

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen piti Kiertotalouden green dealin julkistustilaisuudessa puheen, jossa hän korosti kiertotalouden tärkeyttä paitsi ilmastotyössä ja luontokadon hillitsemisessä, myös yritysten kasvutekijänä.

”Kiertotalousyritysten liiketoiminta on kasvussa, mutta kasvu on ollut liian maltillista. Ei pidä tyytyä tähän, vaan toimia niin, että sekä kiertotalouden työpaikkojen että arvonlisän määrä lähtee kiihtyvään kasvuun”, Mykkänen vetoaa.

Hän iloitsi, että ensimmäiset sitoumukset on nyt julkistettu ja toivoo, että esimerkit inspiroivat muita mukaan Kiertotalouden green dealiin kirittämään kiertotaloustoimiaan.

”Kunnianhimoiset kiertotaloustoimet auttavat kehittämään uusia innovaatioita, kasvattamaan luonnonvaroista saatavaa lisäarvoa ja säästämään kustannuksia”, Mykkänen sanoo.

Hän lupaa hallituksen tukevan kiertotaloustoimia muun muassa sujuvoittamalla luvitusta ja uudistamalla jätelainsäädäntöä kiertotalouslaiksi.

Yhteinen ponnistus

Green dealin julkistustilaisuus kiinnosti niin, että jono kiemurteli Aleksanterinkadulle. Etäyhteyksin osallistuneet mukaan luettuna tilaisuutta todisti lähes kuusisataa osanottajaa.

”Täällä on pienen kunnan verran väkeä! Joukkovoimaa tarvitaan. Toivottavasti tämä tilaisuus johtaa siihen, että edelläkävijät saavat paljon lisää sitoutujia mukaan”, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jarmo Muurman totesi.

Green dealin valmistelu on ollut yhteinen ponnistus, johon on kolmen vuoden kuluessa osallistunut noin 250 asiantuntijaa.

”Kiertotalouden green deal on syntynyt satojen ihmisten ideoinnin ja tutkijoiden skenaariotyön tuloksena. Te olitte kaikki mukana määrittämässä nämä viisi keskeistä muutosaluetta, joilla kansallisia suuntaviivoja vedetään”, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Taina Nikula kiitti.

Kiertotalouden green deal keskittyy viiteen muutosalueeseen, joilla kullakin on kahdesta neljään toimenpidealuetta omine toimineen ja tavoitteineen.

Suomen vientimalli

Valikoitujen toimien taustalla on mittava tieteellinen tutkimus ja materiaalivirtojen skenaariotyö. Skenaariotyö ennakoi, että kiertotalous vahvistaisi Suomen talouskasvua, vähentäisi päästöjä ja pienentäisi raaka-aineiden kulutusta.

Yritykset, kaupungit, kunnat, maakuntaliitot ja muut organisaatiot voivat tehdä omat sitoumuksensa ohjelmaan valitsemalla itselleen vaikuttavimmat ja olennaisimmat tavoitteet ja toimintatavat.

”Moni sitoumusta valmisteleva on nähnyt green dealin tyyppisen yhteistyön erittäin myönteiseksi tavaksi ennakoida ja edistää kiertotaloussiirtymää, joka edellyttää yhteistyötä ja investointeja”, komppaa teollisuusneuvos Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hän uskoo, että Suomi voi näyttää maailmallakin esimerkkiä vapaaehtoisuuteen pohjaavasta laajan yhteistyön mallista.

Ylikulutusta hillitsemään

Sitoumuksen tekijät liittyvät yhteistyöverkostoon ja saavat tuekseen myös poliittisten päättäjien tahtotilan, ympäristö- ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija-avun sekä Kiertotalous-Suomen ja Green Building Councilin muodostamat kiertotalouden ”kotipesät”.

Sitoumus on keino edistää resurssitehokkuutta ja muutosta kohti kestävää taloutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Kestävä talous auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta.

Tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä ja konkreettisin keinoin kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteet: kaksinkertaistaa resurssien ja materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä sekä vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Elina Saarinen. Kiertotalouden green deal on ollut suuri yhteisponnistus, jota ovat ohjanneet ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat.

Korjaus 13.9.24: Korjattu osanottajien määrä.