Männynkuori putsaa antibiootit ja lääkejäämät jätevesistä – Oulun yliopisto keksi hyödyntää metsäteollisuuden edullista sivuvirtaa haitta-aineiden poistossa

Puhdistuskolonni näyttää suurikokoiselta kahvisuodattimelta.

Kahvinpurujen sijasta vesi kulkee kuitenkin männynkuoresta muokatun puhdistusmateriaalin läpi, eikä vesikään ole puhdasta, vaan lääkejäämiä ja haitta-aineita sisältävää jätevettä.

Oulun yliopiston tutkijatiimi kehittää männynkuoresta vedenpuhdistusmateriaalia. Se poistaa hyvin antibiootteja, verenpaine- ja masennuslääkejäämiä jätevedenpuhdistamojen käsitellystä jätevedestä.

Männynkuori on helppokäyttöinen puhdistusmateriaali

Männynkuori on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista. Se sisältää polyfenolisia yhdisteitä, jotka mahdollistavat muokkauksen.

Rautamodifioitu eli magnetiitilla muokattu materiaali on helppo erottaa jätevedestä käsittelyn jälkeen.

Tutkijat ovat käyttäneet muokattua männynkuorta ja yhdistelmämateriaaleja poistaakseen jätevesistä antibiootteja (esimerkiksi trimetopriimi), masennuslääkkeitä (venlafaksiini), kipulääkkeitä (ketoprofeeni), verenpainelääkkeitä (losartaani) ja muita yleisesti käytettyjä lääkeaineita.

Vastaus jätevesidirektiivin vaatimuksiin

Lääkeaineita päätyy jätevesiin ihmisten käytöstä, sairaaloista ja teollisuudesta.

Jätevedenpuhdistamot puhdistavat kotitalouksien ja teollisuuden jäteveden erilaisin menetelmin. Kaikkia lääkejäämiä ei kuitenkaan saada pois nykyisillä puhdistusmenetelmillä.

Vesistöön ja ympäristöön päätyvät yhdisteet voivat lisätä antibioottiresistenssiä eli vastustuskykyä antibiooteille.

EU:n vuonna 2024 uudistettu jätevesidirektiivi edellyttää mikrosaasteiden tehokkaampaa poistamista, mikä vaatii uusia ratkaisuja ja investointeja.

”Tutkimustuloksemme tarjoavat tähän konkreettisen, kiertotaloutta tukevan vaihtoehdon”, sanoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Mahdiyeh Mohammadzadeh.

Bionanokomposiitti poistaa antibioottia

Mohammadzadeh teki kokeita Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolla käsitellylle jätevedelle, jossa lääkejäämiä on vähän mutta ympäristön kannalta merkittävästi.

Neljän kuukauden pilotissa poistoteho oli tyypillisesti kymmeniä prosentteja ja parhaimmillaan yli 90 prosenttia yhdisteestä riippuen.

Tutkimuksessa kehitettiin lisäksi koboltti‑magnetiittia sisältäviä bionanokomposiitteja, jotka esimerkiksi hajottivat levofloksasiini-antibioottia tehokkaasti.

Mohammadzadehin väitöstilaisuus on nyt perjantaina 23. tammikuuta 2026.

Edullisempi kuin aktiivihiili

Aktiivihiili ja otsonointi ovat tehokkaampia keinoja lääkejäämien poistoon, mutta männynkuori on selvästi edullisempaa.

”Materiaalin runsas saatavuus metsäteollisuuden sivuvirroista tukee kestävää käyttöä”, painottaa Mohammadzadeh.

”Toivon, että jätevedenpuhdistamot ja metsäteollisuus löytävät yhteistyömahdollisuuksia.”

Kuusenkuorikin tutkimuksen kohteena

Kemiallisen prosessitekniikan yksikön professori ja väitöksen ohjaaja Tiina Leiviskä näkee väitöstyön pilotoinnit lupaavina:

”Männynkuoresta valmistetun kiinteän puhdistusmateriaalin valmistus on edullista, sillä korkeita lämpötiloja ei tarvita ja modifiointi on yksinkertainen. Materiaalia voidaan käyttää myös muiden haitta-aineiden poistoon.”

Oulun yliopistossa tutkitaan muitakin luonnonmateriaaleja kuten kuusen kuoren tanniineja, joista kehitetyillä materiaaleilla voidaan poistaa sameutta teollisuusvesistä.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Mahdiyeh Mohammadzadeh / Oulun yliopisto. Männynkuoresta muokattua puhdistusmateriaalia puhdistusyksiköissä eli kolonneissa. Kolonni on kuin teollinen kahvinsuodatin, jossa männynkuori poistaa tehokkaasti lääkejäämiä jätevedestä.