Miksi vasta nyt?

12.5.2016

Harmittaa. Yleisötilaisuuksissa ja nettikirjoituksissa vaaditaan kierrätyksen lisäämistä, ja syyttävä sormi osoittaa usein kuntien omistamia jäteyhtiöitä: miksi sitä tai tätä jätettä ei kerätä erikseen? Viime vuosina kritiikki on suunnattu muovin lisäksi erityisesti tekstiilien käsittelyyn. Pontimena on käytetty jopa ”tekstiilinkierrätyspakkoa”, joka virheellisten tulkintojen mukaan seuraisi kaatopaikkoja koskevasta lainsäädännöstä. Ja kun jonnekin sitten ilmestyy keräyslaatikko, somessa hurrataan ja peukutetaan ilman lisäkysymyksiä.

Jaa että miksi se harmittaa? Eikö kierrätys muka ole hyvä juttu? Kyllä, laadukas kierrätys on. Se säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja luo usein myös työpaikkoja. Siksi Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksissakin vastaanotetaan yli 30 erilaista jätejaetta omiin jatkokäsittelyihinsä ­- tänä vuonna vastaanotto on myös poistotekstiilille.  Mutta keräys ei vielä ole sama asia kuin kierrätys.

Jätteiden kerääminen ja käsittely erikseen kuluttaa aina energiaa ja lisää liikenteen päästöjä, joten jatkokäytön pitää olla fiksua, jotta ympäristövaikutukset kääntyvät positiivisen puolelle.  Jos monivaiheisten prosessien jälkeen uusien tuotteiden raaka-aineeksi päätyy vain pieni prosentti kerätystä materiaalista, ei homma ehkä ole elinkaarinäkökulmasta perusteltua. Ja mitä tapahtuu sille lopulle? Esimerkiksi tekstiilien osalta tämä on ollut, ja on edelleen ongelma.

Suomessa ei sanottavasti ole kierrätystekstiiliä hyödyntävää teollisuutta, siksi ei myöskään (yhtä lukuun ottamatta) ole mekaanisen tekstiilikierrätyksen laitoksia. Kemiallinen kierrätys on vasta kehitteillä. Monet tekstiilejä keräävät tahot lähettävät ylijäävän poistotekstiilin Keski-Eurooppaan, josta suuri osa jatkaa matkaansa Afrikkaan ja muihin kehittyviin maihin. Juu, uudelleenkäyttöä hetkeksi ehkä, mutta entä sen jälkeen? Kohdemaista usein puuttuu organisoitu ja turvallinen jätehuolto. Jätedumppauksen lisäksi toiminnan ikävänä varjopuolena on myös köyhien maiden oman tekstiiliteollisuuden kasvuedellytysten heikentyminen.

Lounais-Suomen Jätehuollon ja yhteistyökumppaneiden poistotekstiilihankkeessa on alusta saakka avoimesti kerrottu, että ne materiaalit, joita emme saa ohjattua uudelleenkäyttöön kotimaassa tai laadukkaaseen kierrätykseen, toimitetaan jätevoimaloihin poltettavaksi. Muuhun käyttöön kelpaamattoman jätteen tehtävänä on silloin tuottaa sähköä ja lämpöä. Käsittely tapahtuu turvallisesti ja parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla.

Tekstiili 2.0 yhteistyöhankkeessa tavoitteena on tutkia, kartoittaa, kehittää ja kannustaa. Emme väitä, että kaikki kerätty tekstiili saataisiin vielä kierrätettyä. Mutta toivottavasti onnistumme luomaan eettisesti, ympäristövaikutuksiltaan ja taloudellisesti kestävän yhteistyömallin, jonka avulla entistä suurempi osuus kotien poistotekstiileistä saadaan tulevaisuudessa laadukkaasti kiertoon.

Jäteyhtiöiltä vaaditaan kierrätystä, mutta usein unohdetaan tuotantoketjujen roolit. Jätehuollon tehtävä ei ole kehittää tuotesuunnittelua, perustaa tuotantolaitoksia tai luoda uusiotuotteille markkinoita. Ratkaisut tehdään muulla; onko kierrätystuotteille kysyntää, panostetaanko prosesseihin ja tuotekehitykseen? Keräys voidaan kyllä järjestää kaikille sellaisille jätteille, josta yritykset pystyvät kestävällä tavalla jalostamaan uusia tuotteita. Yhtä tärkeä jätehuollon tehtävä on järjestää turvallinen käsittely niille materiaaleille ja haitallisille aineille, joita ei pystytä tai haluta ohjata takaisin tuotannon pyörään pyörimään. Esimerkiksi tekstiileissä on paljon sellaisia kemikaaleja ja ainesosia, joiden kohtalo on kierrätyksen kannalta ratkaisematta.

Kierrätyksen kehittäminen tarvitsee läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä seurantaa ja kriittisiä kansalaisia ja järjestöjä. Toivottavasti kuluttajat eivät tyydy siihen, että lajitellut jätteet voi palauttaa erikseen jonnekin, vaan haluavat myös tietää, mitä niille sen jälkeen tapahtuu.

Vähintään yhtä tärkeää on aktiivisuus kuluttajan roolissa: jätetään kertakäyttölumput kauppojen hyllyyn, ostetaan harkiten pitkäikäistä ja laadukasta, vaaditaan ympäristön kannalta ja eettisesti kestävää, etsitään ja suositaan uusiomateriaaleista valmistettuja tuotteita.

Miksi sitten nyt? Kemiallinen kierrätys tekee tuloaan ja kuluttajat ovat valmiita osallistumaan. Teollisuudessa tulevaisuuden haasteena on kehittää tekniikkaa laadukkaaseen kuitujen kierrätykseen sekä luoda uusia tuotteita ja markkinoita. Tekstiili 2.0 on mukana kirittämässä uuden tuotannon syntymistä ja rakentamassa kustannustehokasta ja kestävästi työllistävää mallia lajittelun toteuttamiseen. Tekstiilien kierrätys on nyt ponnistamassa lähtökuopistaan.

Miia Jylhä
Ympäristökouluttaja
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy