“Kaikki viedään kuitenkin samaan paikkaan” – Lajittelumyytti murtuu

Jätereitit
Facebooktwitterlinkedin

Minne päättyy lajiteltu jäte?

WasteLess Karelias -hankkeessa tehty selvitys tutki, minne erilliskerätyt, kierrätyskelpoiset jätteet päätyvät kylän yhteisestä jätekatoksesta.

Esimerkkitapauksena tutkittiin pohjoiskarjalalaisen Juuan kunnan Timanttikylien kotitalousjätteitä.

Timanttikylien jätereitit ovat vain yksi esimerkki. Jätteet päätyvät hieman eri paikkoihin riippuen siitä, missä päin Suomea ne kerätään.

Selvisi, että Juuasta jäte kulkee kymmeniin kotimaisiin kierrätys- ja jalostuslaitoksiin ympäri maata. Lisäksi osa jätteistä viedään Suomen rajojen ulkopuolelle Ruotsiin, Viroon tai Saksaan käsiteltäväksi.

Pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat jonkin verran päästöjä, mutta jätteiden kierrätyksen tuottamat ympäristöhyödyt ovat niitä suuremmat. Siksi lajittelu ja erilliskeräys kannattaa, näkee selvityksen tehneen Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anne Holma:

”Jätteet päätyvät hyötykäyttöön, kun ne lajitellaan – myös pienestä ja kauempana isoista keskuksista sijaitsevasta kylästä kuten Juuan Timanttikylät. Jätteistä saadaan arvokasta raaka-ainetta ja kierrätyksellä on monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Vaikka kuljetusmatkat voivat olla pitkiä ja niistä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, on jätteiden hyödyntäminen uusien tuotteiden raaka-aineena ympäristön kannalta hyödyllisempää kuin valmistus luonnonvaroja ja muita primäärisiä raaka-aineita käyttäen.”

 

Muoville uusi laitos Riihimäelle

Juukalaisten ja myös muiden Suomen kotitalouksien erilliskeräämät ja lajittelemat muovipakkaukset matkaavat Riihimäelle. Siellä muovi kierrätetään Fortumin (entinen Ekokem) vuonna 2016 perustamalla muovijalostamolla.

Muovipakkausjätteistä jalostuu esimerkiksi uusiomuovigranulaatteja, joita muoviteollisuus voi käyttää uusien muovituotteiden valmistuksessa.

Suomalaiset ovat innostuneet lajittelemaan muovipakkauksia aivan viime vuosina sellaisella innolla, ettei Riihimäen muovijalostamon kapasiteetti enää riitä. Siksi suomalaisten muovipakkausjätettä on jouduttu väliaikaisesti viemään myös Ruotsiin ja Saksaan kierrätettäväksi.

Pian muovi saadaan taas kiertämään pääosin kotimaassa. Fortum ilmoitti heinäkuussa 2021 korvaavansa Riihimäen pieneksi jääneen muovijalostamon uudella, nykyaikaisella ja kapasiteetiltaan suuremmalla muovinkierrätyslaitoksella.

Muovin kierrätys säästää energiaa ja öljyä. Kilo uusiomuovia vähentää Suomen Uusiomuovin mukaan 1,5 kiloa hiilidioksidipäästöjä verrattuna neitseelliseen muoviin.

Valtakunnallisesti muovien kierrätysaste pantittomille muovipakkauksille vuonna 2020 oli yhteensä 19,87 prosenttia. Tavoite on nostaa kierrätysaste lähivuosien aikana 50 prosenttiin.

Yksi tapa nostaa kierrätysprosenttia on se, että kotitaloudet lajittelevat muovipakkausjätteet. Yhä vielä sekajätteen joukkoon laitettiin muovijätettä määrä, joka täyttäisi 14 eduskuntataloa.

 

Metalli suuntaa pohjoiseen

Metallipakkaukset ja pienmetalli toimitetaan Juuasta ja muualtakin Suomesta Tornioon. Siellä metalli murskataan. Sen jälkeen sitä voi sulattaa raaka-aineeksi terästeollisuudelle.

Esimerkiksi Outokummun terästuotannossa kierrätysmetallilla on merkittävä rooli. Tornion tehdas kierrättää yli miljoona tonnia metallijätettä vuosittain. Torniossa kierrätysmetallien käyttö auttaa tehdasta vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään.

Kierrätysmetallin käyttö raaka-aineena vähentää uuden tuotteen valmistamisen energiatarvetta 60–95 prosenttia.

Metallin laatu säilyy kierrätysprosesseissa käyttökierrokselta toiselle, joten metallia voi yhden elinkaaren jälkeen kierrättää uuden teräksen tuotantoprosesseihin käytännössä rajattomasti.

 

Lasilla kotimainen puhdistaja

Suomalaisten lajittelemat pantittomat lasipullot ja -purkit on aikaisemmin käsitelty kierrätystä varten Hollannissa ja Englannissa, mutta viime vuonna tilanteeseen tuli muutos, joka suosii kotimaista kierrätystä.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy solmi vuonna 2020 sopimuksen, jonka mukaan suurin osa lasipakkauksista jalostetaan kierrätettävään muotoon Uusioaines Oy:n tehtaalla Forssassa. Sama laitos hoitaa myös Suomen Palautuspakkaus PALPAn lasimateriaalien käsittelyä.

Uusioaines puhdistaa Ringin keräämän pakkauslasimassan. Valtaosa siitä toimitetaan pakkauslasiteollisuuden käyttöön sirumaisena kierrätysraaka-aineena.

Koko kiertotalouden kehää ei voida toteuttaa kotimaassa, koska Suomessa ei ole lasipakkauksia valmistavaa teollisuutta.

Osa kerätystä lasista ei kelpaa pakkauslasin valmistukseen. Siitä Uusioaines valmistaa Foamit-vaahtolasia, jota voi käyttää infra- ja talonrakentamisen raaka-aineena.

Toinen Ringin sopimuskumppani on virolainen Krynicki Glass Recycling Oü. Se puhdistaa ja lajittelee lasia Järvakandissa.

Selvitys jäljitti lasipakkausten matkaa Juuan Timanttikyliltä. Selvityksen tulokset vahvistavat, että lasipakkausjäte todella kulkee yllä kerrotulla tavalla: Juuasta lasipakkaukset kulkevat ensin Kuopion terminaaliin. Sieltä ne kuljetetaan lasin käsittelylaitoksille Forssaan ja Viroon. Siellä lasi prosessoidaan ja toimitetaan raaka-aineeksi lasipakkaustehtaille.

Ringin teettämän selvityksen mukaan lasipakkausten lajittelu vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 11 500 tonnia.

Suomessa kierrätettiin pantittomia lasipakkauksia vuonna 2020 yhteensä yli 25,5 miljoonaa kiloa, eli 4,6 kiloa per asukas.

(Katso alla oleva karttakuva pdf:nä.) WasteLess

Keräyskuidut kiertävät yhä pääosin kotimaassa

Juukalaisten lajittelema kartonki matkaa paalattavaksi välivarastoon. Kun kuorma on täysi, paalit kuljetetaan raaka-aineeksi kartonkitehtaille. Ne sijaitsevat Varkaudessa ja Porissa. Pieni osa, noin 5 prosenttia keräyskartongista viedään myös Ruotsiin.

Kierrätyskartongista valmistetaan aaltopahvin raaka-ainetta, pakkauskartonkia ja -paperia, laminaattipaperia ja hylsyjä.

Keräyspaperia taas viedään Juuasta moneen paikkaan. Joensuun kautta sitä päätyy Kouvolan Kuusankoskelle Encore Ympäristöpalvelut Oy:n tuotantoyksikköön. Siellä materiaali paalataan ja se kuljetetaan suomalaisten paperiteollisuusyhtiöiden kuten UPM:n ja Stora Enson käyttöön, tosin ulkomaisiin sanomalehtipaperin tehtaisiin.

Lisäksi keräyspaperia viedään Mänttään Metsä-Tissuen tehtaalle, jossa siitä valmistetaan pehmopaperia.

Sitä viedään myös Nokialle. Siellä keräyspaperi menee Nokian pehmopaperitehtaalle. Tehdas on osa kansainvälistä terveystuotevalmistaja Essityä, joka käyttää 150 toimintamaassaan yhteensä miljoona tonnia keräyspaperia vuodessa.

Kun UPM päätti vuonna 2020 sulkea Kaipolan tehtaansa Jämsässä, samalla poistui iso kotimainen keräyspaperin kierrättäjä. Uusille, kotimaisille keräyspaperin hyödyntäjille olisikin nyt tilausta.

Paperin kierrätys säästää luonnonvaroja eli metsää. Miksi kaataa vessapaperia varten puita, jos vastaavaa vessapaperia voi tehdä keräyspaperista?

 

Sähköromu SER-keräykseen

Kaikki sähköllä, akulla, paristolla tai aurinkoenergialla toimivat, käytöstä poistuvat laitteet kuuluvat SER-kierrätykseen. Ne viedään tuottajayhteisöjen keräyspisteisiin tai lajitteluasemille. Myös kaupat ottavat vastaan SERiä (sähkö- ja elektroniikkaromua).

Juuasta pienikokoinen SER viedään Rantasalmelle. Suuret kodinkoneet kuten pesukoneet, kuivurit, astianpesukoneet ja uunit kuljetetaan Kajaaniin.

Käytetyt kylmälaitteet puolestaan menevät Ruotsiin Revac Sverigelle.

Laitoksissa SER esikäsitellään ja siitä poistetaan haitallisia aineita kuten CFC:tä ja HCF:ää. Metalleja otetaan talteen esimerkiksi murskaamalla ja erottelemalla metalleja magneeteilla, sekä sulattamalla tai liuottamalla.

SERin kierrättäminen säästää arvokkaita, uusiutumattomia luonnonvaroja. Tiettyjen laitteiden materiaaleista jopa 99 prosenttia on mahdollista käyttää uudelleen teollisuuden raaka-aineena.

Kierrätysketjuissa on kuitenkin suuria globaaleja ongelmia, eikä läheskään kaikkia laitteiden sisältämiä arvoaineita ja harvinaisia materiaaleja saada tällä hetkellä talteen ja virallisiin kierrätysjärjestelmiin.

Myös kierrätysprosesseissa on kehittämisen varaa. Laitteita ei ole suunniteltu purettaviksi ja kierrätettäviksi. Esimerkiksi älypuhelimissa kymmeniä ja kymmeniä alkuaineita on puristettu tiiviiksi kappaleeksi, ja yksittäistä materiaalia kuten kultaa saattaa olla atominpaksuinen kerros tai muutama gramma.

Suomeen on suunnitteilla yksi maailman ensimmäisistä laitoksista, joka saa IT-laiteromusta talteen jalometalleja ja harvinaisia maametalleja.

Kierrätysprosessien kehittämisen lisäksi on tärkeää muuttaa elektroniikan ja sähkölaitteiden arvoketjuja ja suunnittelua tavalla, joka pidentää laitteiden käyttöikää, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja kierrätettävyyttä.

EU suunnittelee tähän kestävien tuotteiden aloitetta sekä kuluttajien roolia vihreässä siirtymässä vahvistavaa aloitetta. Kuluttajien kestäviä laite- ja tuotevalintoja aiotaan helpottaa digitaalisilla tuotepasseilla. Aloitteita odotetaan EU:sta keväällä 2022.

 

Biojäte kotikompostiin

Biojäte kannattaa käsitellä lähellä syntypaikkaa, koska biojäte on painavaa ja sen kuljettamisen kustannukset ovat helposti korkeat.

Selvityksen kylässä asukkaat kompostoivat biojätteen usein itse ja saavat näin mullan omaan käyttöönsä.

Vaikka biojäte erilliskerätään Suomessa aiempaa tarkemmin, lajittelussa on vielä petrattavaa. Koko Suomessa sekajätteen sekaan laitetaan kierrätyskelpoista biojätettä 20 suuren matkustaja-autolautan painon verran.

Jos biojäte lajiteltaisiin kodeissa erilleen sekajätteestä, se saataisiin käsittelylaitoksilla kompostoitua, mädätettyä tai jalostettua polttoaineeksi.

Esimerkiksi biokaasulaitokset voisivat tuottaa biojätteestä biokaasua ja kierrätysravinteita, sähköä ja lämpöä sekä mädätettä lähipelloille.

Kierrätysravinteet voisivat korvata epäorgaanisia lannoiteaineita, joiden valmistus synnyttää paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla saataisiin uusiutuvaa energiaa ja torjuttaisiin ilmaston lämpenemistä.

Vinkkejä biojätteen lajittelun aloittamiseen löytyy biojäte.info-sivulta.

 

Markkina sanelee

Markkinat vaikuttavat siihen, missä eri jätejakeita kannattaa käsitellä.

Jos jätettä muodostuu pieniä määriä ja jätteellä on arvoa, jäte on kustannustehokasta kuljettaa keskitetysti ja kauemmas.

Vaarallinen jäte vaatii erityisen käsittelylaitoksen, joten siksi sitä käsitellään hyvin keskitetysti. Juuasta vaaralliset jätteet viedään Fortum Waste Solutionsin erikoislaitokselle Riihimäelle.

 

Lajittelu takaa, että kierrätyskohde löytyy

Suomi ei ole ulkona globaalien jäte- ja uusioraaka-aineiden kaupankäynnistä.

Esimerkiksi keräyskartongin ja -paperin ja muunkin keräyskuidun markkinat ovat olleet viime vuosina myllerryksessä. Kiina asetetti muutama vuosi sitten tiukkoja rajoituksia sille, minkälaista jätettä Kiinaan saa tuoda. Tämä on synnyttänyt painetta rakentaa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin lisää omia kierrätyslaitoksia.

Juuri nyt Euroopassa rakennetaankin kovaa vauhtia uusia keräyspaperin, -kartongin ja -pahvin kierrätys- ja jalostuslaitoksia.

Huonolaatuiselle keräyskuidulle ei kuitenkaan välttämättä ole kysyntää, vaan se voi päätyä energiahyötykäyttöön.

Sen sijaan kotimainen keräyskuitu on hyvän erilliskeräysjärjestelmän ja suomalaisten tekemän huolellisen lajittelun ansiosta hyvälaatuista.

Holma korostaakin, että suomalaisten tekemä jätteen lajittelu on hyvin tärkeää kierrätysketjun seuraavien vaiheiden kannalta.

Selvitykseen valitussa Timanttikylässä kyläyhdistys ylläpitää jätekatosta, jotta asukkaat pystyvät lajittelemaan lähellä energiajätteiden lisäksi pakkausjätteet kuten metallipakkaukset, pienmetallin, lasin, kartongin, paperin ja muovin. Kierrätyspisteen kustannukset katetaan kyläyhdistyksen talkoilla keräämillä rahoilla.

”Maaseutupaikkakunnilla kuten Juuassa asukkaiden oma aktiivisuus jätteiden lajittelussa on erityisen tärkeää. Jätehuollon järjestelyistä joudutaan usein sopimaan itse tai viemään erilliskerätyt jätteet jätekeskukseen tai keräyspisteeseen pitkienkin matkojen päähän. Toisaalta maaseudulla hyödynnetään paljon esimerkiksi kotikompostointia biojätteiden käsittelyssä”, sanoo Holma.

 

Reitit vaihtelevat

Holman mukaan jätejakeiden liikkeitä oli yllättävän työlästä selvittää, sillä toimijoita on useita ja netistä tietoa löytyy vain vähän.

”Se on hyvin ymmärrettävää, sillä kilpailutusten vuoksi toimijat ja siten myös kierrätyskelpoisen jätteen reitit ja määränpäät muuttuvat. Tuottajayhteisöt, jäteyhtiöt ja muut tahot kuitenkin ystävällisesti auttoivat meitä kokoamaan tarvittavat tiedot”, Holma kiittelee.

Selvityksen teko käynnistyi viime vuonna. Tietoja sai päivittää moneen otteeseen hankkeen aikana, sillä reitit ehtivät vaihdella.

Selvitys on osa WasteLess Karelias -hanketta. Se parantaa jätteen lajittelua ja jätehuoltoa rajan molemmin puolin, Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalan maaseutukylissä.

On kiinnostava huomio, että vaikka jätettä matkaa Suomesta jonkin verran ulkomaille käsiteltäväksi, selvitys ei osoittanut minkään yksittäisen jäte-erän matkaavan Suomesta Venäjälle käsiteltäväksi, eikä myöskään Venäjältä Suomeen. Ei, vaikka tutkittu kylä sijaitsee melko lähellä Venäjän rajaa.

 

Talkoita ja taidetta

WasteLess Karelias -hanke rakentaa maaseudun kyliin jätepisteitä. Asukkaita lajitteluun innostavat myös työpajat ja siivoustalkoot.

Koululaiset aktivoituvat mukaan rajat ylittävässä, koulujen välisessä kisassa. Myös taide on valjastettu hyvään tarkoitukseen: Hanke toteuttaa jäteaiheista Trash Art -festivaalia.

Euroopan unionin, Suomen ja Venäjän rahoittamaa hanketta vetää Itä-Suomen yliopisto. Hankkeessa ovat mukana Maaseudun sivistysliitto (MSL), Institute of Economics of the Karelian Research Center (IoE) sekä Suomen ympäristökeskus SYKE.

Minkä viestin selvityksen tutkija haluaisi jäävän suomalaisten mieliin?

”Ehdottomasti tärkein viesti on se, että kierrättäminen kannattaa ja erilliskerätyt materiaalit ovat arvokas raaka-aine. Kierrätysmateriaalien hyötykäyttö säästää energiaa ja luonnonvaroja”, Holma korostaa.

 

Lue lisää selvityksestä: https://www.slideshare.net/SYKEinfo/minne-kierrtyskelpoinen-jte-ptyy-suomessa-esimerkkin-juuan-timanttikylt-vuonna-2021

https://kareliacbc.fi/fi/projects/wasteless-karelias

 

Teksti: Elina Saarinen.

Kuviot: WasteLess Karelias -hanke.

Facebooktwitterlinkedin