Skanska keskittyy ReCreate-hankkeessa saatuja oppeja hyödyntäen rakennustuotteiden uudelleenkäytön edistämiseen. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2035 kaikissa Skanskan hankkeissa on määritetty…
Miten kiertotalouden green dealiin pääsee mukaan?
Millaisia kiertotalouden green dealin sitoumusten pitäisi olla?
Tätä pohtivat juuri nyt monet kunnat, kaupungit ja yritykset ympäri Suomea.
Kiertotalouden green dealin tueksi on perustettu kaksi kotipesää, Kiertotalous-Suomi sekä Green Building Council Finland (FIGBC).
Nämä kotipesät tukevat ja sparraavat sitoumustaan vielä pohtivia tai oman sitoumuksensa jo tehneitä toimijoita eteenpäin.
Haastaa koko toimialaa
FIGBC oli mukana jo kiertotalouden green dealin valmisteluvaiheessa fasilitoimassa resurssiviisaan rakennetun ympäristön muutosaluetta.
FIGBC:n asiantuntijat Ella Lahtisen ja Salla Saukkoriipin johdolla tukevat rakennetun ympäristön muutosalueen kotipesää.
”Haluamme tukea ja yhdistää yrityksiä saman tavoitteen taakse ja haastaa koko rakennusalaa kohti kiertotaloutta. Haluamme myös, että tekeminen on vaikuttavaa. Meillä on syvällinen näkemys siitä, millä toimenpiteillä kiertotalouden green dealissä kannattaa edetä”, tiivistää kestävän kehityksen asiantuntija Elina Samila.
Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan asiantuntijoita kokoava Kiertotalous-Suomi (KiSu) toimii kotipesänä neljällä muutosalueella eli kiertotalouteen perustuvassa teollisuudessa, kestävässä kulutuksessa ja liiketoiminnassa, materiaalitehokkaassa energiajärjestelmässä sekä uudistavassa ruokajärjestelmässä.
Henkilökohtaista neuvontaa
KiSu kokoaa omille sivuilleen kattavan tietopaketin kiertotalouden green dealistä ja sen kaikista viidestä muutosalueesta, green dealin tuesta, tulevista tapahtumista ja kiertotalouden kehittymisestä laajemminkin.
Kiertotalouden green dealin materiaaleihin ja sitoumuksiin voi tutustua myös sitoumus2050.fi-sivuilla.
”Minusta tuntuu, että tapa, jolla kiertotaloutta green dealin myötä Suomessa jäsennetään – näiden viiden muutosalueen kautta – tuo toimintaan jämäkkyyttä. Sillä voi myös olla laajempaa, kansainvälistä vaikuttavuutta”, pohtii Annukka Berg Suomen ympäristökeskuksesta.
Hän ja Motivan Paula Eskola johtavat KiSun sparraustoimintaa, joka muotoutuu osanottajien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.
Mukaan haluavien kannattaa osallistua online-vertaisverkostotapaamisiin, joita KiSu ja FIGBC järjestävät koko loppu- ja alkuvuoden ajan. Niissä pääsee kuulemaan jo sitoutuneiden esittelyjä ja saa tuntumaa vaadittavaan kunnianhimon tasoon.
Sekä KiSussa että FIGBC:ssä voi myös varata ajan henkilökohtaiseen neuvontaan.
Jotain lisää, enemmän vaikuttavuutta
Kotipesät alleviivaavat sanaa vaikuttavuus.
Monilla toimijoilla on jo olemassa jonkinlaisia kiertotalouden tiekarttoja, mutta kiertotalouden green deal -sitoumus hakee lisäisyyttä ja korkeaa kunnianhimon tasoa. He kutsuvat toimijoita tekemään yhteistyötä arvoketjuissa ja alueellisesti, jotta vaikuttavuuteen päästäisiin.
Arviointiryhmä harvoin hyväksyy sitoumuksia mukaan ilman minkäänlaista kommentointia. Usein hakijat hyötyvät vielä sparrauksesta, joka terävöittää näkemystä.
”Kiertotalous ei toteudu pienillä muutoksilla, vaan ajattelua ja toimintaa pitää muuttaa isosti”, Eskola näkee.
Kiertotalouden green dealin tavoitteita tukemaan on myös valmisteilla uusi, jopa 20 miljoonan euron LIFE SIP -ohjelma. Se alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2027.
Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset seuraa kiertotalouden green dealin kehittymistä näillä verkkosivuilla.
Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti
Kuva: Adobe Stock AI. Kiertotalouden green dealin tueksi on perustettu kaksi kotipesää, Kiertotalous-Suomi sekä Green Building Council Finland (FIGBC).