Näin kolariajoneuvot virtaavat Suomesta rajan yli – Ratsia paljasti puutteita Suomesta lähtevissä jätekuljetuksissa

Osana maailmanlaajuista valvontaoperaatiota Tulli ja SYKE tekivät jäteratsian 27. lokakuuta Helsingin Länsisatamassa.

Ratsia oli osa kansainvälistä Demeter-valvontaoperaatiota, joka kohdistuu muun muassa laittomiin jätesiirtoihin.

Operaatiota koordinoi maailman tullijärjestö WCO ja siihen osallistui tulliviranomaisten lisäksi kansallisia ympäristöviranomaisia.

”Tarve valvontaan on ilmeinen”, kommentoi tulliylitarkastaja Ari Peltonen.

Tullin haaviin lukuisia rekkakuljetuksia

Tulli vastaa konkreettisista valvontatoimista rajanylityspaikoilla, kuten satamissa.

Ratsiassa tarkastettiin 74 Suomesta autolautoilla lähtevää rekkakuljetusta.

Ratsiassa havaittiin, että etenkin asiakirjoissa oli puutteita. Jätesiirtoluvan vaativia jätesiirtoja havaittiin yksi, vihreitä jätevientejä kaksi sekä muita kuljetuksia, kuten käytettyjen ajoneuvojen ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kuljetuksia, oli kahdeksan.

Käytettyjä ajoneuvoja sekä kolariajoneuvoja oli runsaasti ja osalta puuttui tarvittavia asiakirjoja.

Käytettyjä ajoneuvoja, renkaita, sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä niiden varaosia saa viedä ulkomaille uudelleenkäyttöä varten, mikäli viejä pystyy osoittamaan, että kyseessä ei ole jäte.

Vietävät tuotteet eivät saa myöskään sisältää aineita, joiden vienti on kielletty.

Mikäli viranomaiset eivät saa riittävää osoitusta siitä, ettei kyse ole jätteestä, pidetään siirtoa laittomana jätesiirtona.

Sadoittain autoja Afrikkaan

Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, ettei ulkomaille päädy jätettä, jonka käsitteleminen olisi ympäristölle tai ihmisen terveydelle haitallista.

”Käytettyjen ajoneuvojen vienti ulkomaille edellyttää aina viejältä todisteita siitä, ettei kyseinen ajoneuvo ole jätettä. Valvonnassa törmäämme usein vienteihin, joista puuttuu tarvittavat asiakirjat, kuten voimassa oleva katsastustodistus tai korjauskelpoisuustodistus pieniä vikoja sisältävälle ajoneuvolle”, kertoo Katri Lautala Suomen ympäristökeskuksesta.

”Olisi tärkeää, että kansalaiset tietäisivät käytettyjen ajoneuvojen sekä elektroniikkalaitteiden vientiä koskevat vaatimukset, jottei Suomesta päädy jätteitä muiden maiden huolehdittavaksi”, toteaa Lautala.

Pelkästään Afrikan maihin on viety vuonna 2021 sadoittain käytettyjä ajoneuvoja.

Laittomuudet lisääntyneet vihreissä jätesiirroissa

Jätteiden siirtoon maasta toiseen tarvitaan pääsääntöisesti lupa. Poikkeuksena tästä on vaarattomat niin sanotut vihreät jätteet, joiden siirtämisestä uudelleen hyödynnettäviksi ei todennäköisesti aiheudu riskiä ympäristölle. Vihreitä jätteitä ovat esimerkiksi metalliromu, jätepaperi ja käsittelemättömän puun jäte. Näitä saa pääsääntöisesti siirtää EU:n tai OECD:n jäsenmaasta toiseen ilman erillistä lupaa.

Mikäli vihreää jätettä viedään Euroopan talousalueen ulkopuolelle, viejän on pystyttävä osoittamaan, että jätteen käsittely tapahtuu olosuhteissa, jotka suurelta osin vastaavat Euroopan unionin ympäristölainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia.

”Laittomat jätesiirrot vihreiden jätesiirtojen nimissä vaikuttavat olevan kasvussa ja onkin hyvä, että niiden valvontaa tullaan tehostamaan jätteensiirtoasetuksen uudelleentarkastelussa”, kertoo Lautala.

Parannuksia jätteensiirtoasetukseen luvassa

Euroopan unioni on päivittämässä jätteensiirtoasetusta. Asetuksen uudelleentarkastelun yleiset tavoitteet liittyvät ympäristönsuojeluun. Muun muassa vihreiden jätteiden siirtojen jäljitettävyyttä parannetaan.

Euroopan unionilla on iso rooli jätekaupassa.

Euroopan unioni on tärkeä toimija maailmanlaajuisessa jätekaupassa. Vuonna 2020 EU:sta vietiin unionin ulkopuolisiin maihin noin 32,7 miljoonaa tonnia jätettä. Viennin arvo oli noin 13 miljardia euroa. Merkittävimmät jätteiden vastaanottajamaat olivat Turkki ja Intia.

Suurin osa EU:sta viedystä jätteestä on rautametallijätettä ja muuta metallista jätettä. Myös paperijätettä, muovijätettä, tekstiilijätettä ja lasijätettä viedään merkittäviä määriä. Myös EU:n jäsenvaltioiden välillä siirretään huomattavia määriä jätettä.

Tulliylitarkastaja Ari Peltonen kiittää toimivaa yhteistyötä viranomaisten kesken:

”Näyttää nimittäin siltä, että vaikka puutteita on edelleen, niin suunta on kuitenkin parempaan päin.”

Kuva: SYKE. Käytettyjä autoja vientikuljetuksessa.