Nämä kiertotalouden keinot vahvistaisivat Suomen taloutta ja kriisinkestävyyttä: Jätepohjaista metanolia, kestävää lentopolttoainetta sivuvirroista, hiilidioksidi talteen

Kilpilahden petrokemian laitoksen syötteet kannattaisi korvata kotimaisilla jäte-, bio- ja vetypohjaisilla raaka-aineilla.

Suomen kannattaisi laajentaa kaasuverkkoa Länsirannikolla, jotta biometaanituotanto saadaan valjastettua täyteen käyttöön.

Sellutehtaiden sivuvirtojen poltossa syntyvä biogeeninen hiili kannattaisi ottaa talteen ja hyödyntää vetytaloudessa.

Lentopolttoaineen omavaraisuusaste kohenisi hyödyntämällä raaka-aineena metsätähteitä.

Esimerkiksi tällaisia kiertotalouden vipuvarsia käyttämällä Suomi voisi vahvistaa omavaraisuuttaan ja vähentää haavoittuvuuttaan kansainvälisten toimitusketjujen häiriöistä.

EK:n ja Teknologiateollisuuden tuore raportti tunnistaa yhdeksän keskeistä investointiratkaisua, jotka vahvistaisivat Suomen talouskasvua ja huoltovarmuutta.

Neljä laitosta lentopolttoaineen tuotantoon

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus luovuttivat 24.3.2026 pääministeri Petteri Orpolle Kasvua kriisinkestävyydestä -raportin, jossa tarkastellaan Suomen teollisuuden tuontiriippuvuuksia ja logistisia haavoittuvuuksia.

Selvitys tunnistaa samalla investointimahdollisuuksia, jotka synnyttävät jopa 20 miljardin kasvupotentiaalin Suomeen.

Raportti hahmottelee, että metsäsektorin sivuvirtoja ja vetyä hyödyntämällä suomeen voisi rakentua jopa neljä biolentopolttoainelaitosta (BioSAF). Ne pohjautuisivat paikallisiin saha- ja selluteollisuuden sivuvirtoihin ja uusiutuvan vedyn hyödyntämiseen.

Jopa 30 prosenttia kotimaisen lentopolttoaineen kysynnästä voitaisiin kattaa tällä tavalla vuonna 2040.

Kilpilahteen jäteraaka-aineita

Suomen petrokemian arvoketjut ovat tällä hetkellä täysin riippuvaisia joko kemikaalien tai syöttöaineiden tuonnista.

Raportti korostaa, että jätepohjainen metanoli ja mahdollinen bio- ja e-metanoli tarjoaisivat täysin kotimaisen ja vihreän vaihtoehdon tuontiin perustuvalle fossiiliselle arvoketjulle.

Jos pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteistä kierrätyskelvoton osuus kaasutettaisiin, jätekaasun ja biometaanin voisi konvertoida metanoliksi. Se puolestaan voitaisiin jalostaa olefiineiksi ja vaikkapa Kilpilahden laitoksen syötteiksi.

Jätteistä, kaasuista ja metsätähteistä voisi tuottaa jopa miljoona tonnia metanolia.

Raportti visioi, että tämä saattaisi nostaa Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysastetta.

Raportti visioi myös väylää akkukemian laitosten sulfaattijätteiden hyödyntämiseen. Suomeen kannattaisi raportin mukaan rakentaa yksi tai useampi sulfaatinpoistolaitos. Nämä pilkkoisivat sulfaatit rikiksi ja lipeäksi, joita joudutaan nykyisin tuomaan ulkomailta.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Adobe Stock. Suomeen voisi rakentua kahdesta neljään bioSAF-lentopolttoainelaitosta metsä- ja paperiteollisuuden tehtaiden yhteyteen. Biosivuvirrat kuljetettaisiin lähelle polttoaineentuotannon syötteeksi.