Nuutajärven vanhalla lasitehtaalla viritellään bisnestä, joka voi ratkaista hiekanruoppauksen aiheuttaman ympäristökriisin: ”Aiomme kasvaa maailman suurimmaksi hiekan kierrättäjäksi”

Maailman valimo- ja rakennusteollisuus imee valtavia hiekkamääriä ja synnyttää myös paljon jätehiekkaa. Suomalainen perheyritys Finn Reycling on ensimmäisiä yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisun ongelmaan: jätehiekan voi elvyttää ja kierrättää uudelleenkäyttöön.

Jokainen maailman kaupunki on rakennettu hiekalla. Hiekkaa tarvitaan rakennusten ja siltojen betoniin, teräsosien valuun, teiden pohjiin, jopa ikkunalaseihin.

Vaikka aavikot ovat hiekkaa täynnä, tietynlainen hiekka alkaa olla maailmassa niukkeneva, kriittinen luonnonvara. Aavikkohiekka ei ominaisuuksiltaan kelpaa valimoiden, voimalaitosten ja rakennusteollisuusteollisuuden tarpeisiin.

Teollisuuden tarvitsemaa laadukasta hiekkaa kaivetaan järvisedimenteistä, jokisuistoista ja rannikkomerien ja matalikkojen pohjasta.

Parvittain ruoppausaluksia

YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioi, että hiekasta on tullut maailman louhituin materiaali. Ihminen kaivaa käyttöönsä noin 50 miljardia tonnia luonnonhiekkaa vuodessa. Kysynnän määrä on noussut jo 18 kiloon hiekkaa jokaista maailman ihmistä kohden joka päivä.

Tutkivat journalistit, Marco Hernandez, Simon Scarr ja Katy Daigle, julkaisivat viime vuonna Reutersissa artikkelin, joka paljastaa, kuinka hiekan otosta on kasvanut noin kahden miljardin dollarin kontrolloimaton bisnes. Hiekan otto tuhoaa joki- ja merenrantaekosysteemejä ja ihmisten elinkeinoja monissa osissa maailmaa.

Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa kokonaisia saaria on pyyhitty kartalta. Jokien ja rannikkovesistöjen pohjat on imetty ruoppausaluksiin.

Taiwanin Matsu-saarten ympäristössä erilaisten hiekanottoalusten lukumäärä on yli 500-kertaistunut muutamassa vuodessa. Kun merivartiosto vielä vuonna 2017 hääti 600 kiinalaista hiekanruoppausalusta vesialueiltaan, vuonna 2020 aluksia häädettiin lähes neljä tuhatta.

Läjityksestä kierrätykseen

Samaan aikaan, kun hiekan otto on holtittomasti kasvanut, teollisuuden käyttämää jätehiekkaa kuskataan kaatopaikoille.

Pelkästään valimot tuottavat vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia jätehiekkaa. Eniten jätehiekkaa, lähes 50 miljoonaa tonnia, hylätään Kiinassa.

Euroopassakin valimoteollisuus läjittää kaatopaikoille 16,8 miljoonaa tonnia jätehiekkoja.

Urjalalainen perheyritys Finn Recycling Oy aikoo muuttaa tilanteen.

Yritys on kehittänyt termis-mekaanisen hiekankierrätysprosessin, jota yritys itse kutsuu hiekan regeneroinniksi eli elvytykseksi. Sen avulla teollisuuden käyttämät laadukkaat hiekat pystytään puhdistamaan niin, että niiden ominaisuudet ovat jopa neitseellistä kvartsihiekkaa paremmat. Hiekka voidaan käyttää teollisuusprosesseissa yhä uudelleen.

”Maailmassa on 2000-luvun aikana tuhlattu enemmän hiekkaa kuin satoihin vuosiin. Hiekka on kriittinen luonnonvara, jonka tuhlaamisen pitää loppua. Meidän tavoitteenamme on kasvaa maailman suurimmaksi hiekan kierrättäjäksi”, sanoo Finn Recycling Oy:n operatiivinen johtaja Toni Wesin.

Kulujen kasvu avaa bisnesmahdollisuuksia

Hiekan kierrätykseen ei ole ollut taloudellista kannustinta, koska luonnonhiekan hinta on ollut hyvin halpa. Samoin jätehiekasta aiheutuvat jätteenkäsittely- ja kaatopaikkakustannukset ovat toistaiseksi olleet pienet.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja Finn Recycling näkee otollisen bisnesmahdollisuuden edelläkävijäyrityksille:

”Kaatopaikkakustannukset kasvavat nyt erittäin voimakkaasti monessa maassa. On myös vain ajan kysymys, milloin ruopatun hiekan hinta alkaa nousta. Asiakkaalla on kaksi kuluerää: uuden hiekan ostohinta ja vanhan läjittäminen. Jos asiakas elvyttää hiekkaansa meidän prosesseillamme, hän säästää molemmat kuluerät ja vielä hiekan kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset”, tiivistää Finn Recyclingin toimitusjohtaja Kalle Härkki.

Myyntijohtaja Jukka Nieminen laskee, että esimerkiksi hiekkaa käyttävä suomalainen valimo saa yrityksen elvytyspalveluilla 20–30 prosentin kustannussäästöt verrattuna neitseellisen hiekan käyttöön ja sijoittamiseen kaatopaikalle.

Lasitehtaan uusiokäyttöä

Finn Recycling on päässyt hiekankierrätyksen edelläkävijäasemaan vähän sattumalta. Kun yritys perustettiin Urjalaan vuonna 2013, sen päätoimiala oli metallien kierrätys ja kiinteistöjen purkubisnes.

Kaikki muuttui vuonna 2016, kun yritys päätyi ostamaan Fiskarsilta vanhan Nuutajärven lasitehtaan kiinteistön.

Yritys oli nähnyt, että kotimaiset valimot painivat jätehiekkaongelmiensa kanssa. Syntyi idea: Josko vanhaa lasimänkilaitteistoa voisi hyödyntää jätehiekkojen puhdistuksessa?

Aalto-yliopisto innostui mukaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Hiekan kierrätyksestä tehtiin kaksi diplomityötä. Seitsemän suomalaisen valimon hiekkoja puhdistettiin Nuutajärvelle kehitetyssä laitteistossa. Vuonna 2017 pilottihankkeesta tuli lupaavia tuloksia.

Finn Recycling päätti rakentaa Nuutajärvelle oman hiekan regenerointilaitoksen. Se on elvyttänyt lähivalimoiden hiekkoja nyt jo kolmen vuoden ajan.

Finn Recycling kierrättää jo kolmasosan eli noin 20 000 tonnia suomalaisten valimoiden vuotuisesta, noin 60 000 tonnista jätehiekkaa.

Rekat tuovat valimoiden jätehiekkaa Nuutajärven regenerointilaitokselle. Valimohiekat pestään ensin. Vesi kiertää laitoksessa suljetuissa kierroissa.

Laitoksen kaksi linjaa ensin kuumentaa, sitten jäähdyttää hiekan. Kuumennus tapahtuu maakaasulla, mutta polttoaineena voisi käyttää myös uusiutuvaa energiaa.

Epäpuhtaudet kuten sideaineet poistuvat lämpökäsittelyssä ja sen jälkeisessä mekaanisessa prosessissa.

Finn Recyclingin laborantti Salla Wesin kertoo, että prosessin aikana valimohiekoista poistuu sideaineita kuten hartsijäämiä, pölyä ja muita epäpuhtauksia. Regeneroidun hiekan hehkutushäviö on alle 0,3 prosenttia. Laboratoriokokeissa tutkitaan käsittelyerien pH ja sähkönjohtavuus, mitataan lujuus ja seulotaan raekoot.

Hiekan elvytys jopa parantaa hiekan ominaisuuksia: hiekkarakeet ovat pyöristyneempiä ja hiekan lämpökäyttäytyminen on vakaampaa. Valimoprosessissa tämä vähentää muotin sitomiseen tarvittavien sideaineiden määrää ja valuvikoja.

Regenerointiprosessi voi käsitellä valimohiekkojen lisäksi myös voimalaitosten kuten leijupetikattiloiden jätehiekkoja. Kierrätysprosesseja voi myös hyödyntää ristiin: valimohiekkaa voi kierrättää leijupetikäyttöön. Sen jätehiekkaa taas voi hyödyntää regeneroinnin jälkeen vaikkapa rakennustuotteiden valmistuksessa.

Hiekka palveluna

Elvytysprosessi voi vähentää valimossa syntyvän jätehiekan määrää jopa 80–90 prosenttia. Kun hiekka kiertää valimoprosesseihin yhä uudestaan, tarvitsee ostaa vastaavasti vähemmän uutta, neitseellistä kvartsihiekkaa.

Kiertotalous on avaamassa Finn Recyclingille uusia, globaaleja bisnesmahdollisuuksia.

Toukokuussa 2021 yritys otti käyttöön ensimmäisen modulaarisen hiekanelvytysyksikön. Yritys uskoo, että asiakkaille kannattavinta on perustaa elvytysyksikkö omalle tuotantoalueelleen sen sijaan, että hiekkoja kuljetettaisiin edes takaisin Nuutajärvelle.

Idea modulaarisesta yksiköstä syntyi osittain koronapandemian ansiosta. Kun neuvottelut siirtyivät etäyhteyksien varaan, yritys alkoi pohtia, voisiko itse elvytysprosessin toteuttaa etäohjauksella asiakkaan omalla tontilla.

Modulaariyksikkö voidaan asentaa asiakkaan tuotantoalueen pihaan ilman, että laitoksen prosesseihin tarvitsee tehdä muutoksia. Lisäksi yksikköä voi ohjata täysin etänä. Finn Recyclingin ajatuksena onkin tarjota hiekan kierrätystä palveluna, kuukausimaksupohjaisesti.

Maailmanmarkkinoille

Finn Recycling näkee, että juuri mobiiliyksikköjen teknologiavienti voi avata oven globaaleille markkinoille:

”Tavoitteenamme on, että viiden vuoden päästä meidän elvytysyksiköitämme on jo useita satoja Saksassa ja muualla Euroopassa. Mutta jätehiekkaongelma on globaali. Tarkoituksemme on olla kaikkialla, missä on valimoita”, Wesin linjaa.

Maailmassa oli vuonna 2015 noin 47 000 valimoa.

Yritys neuvottelee parhaillaan ensimmäisistä yksikkötoimituksista saksalaisten ja kotimaisten valimoasiakkaiden kanssa. Markkinajohtajan asemaa Euroopassa yritys tavoittelee jo tämän vuoden aikana.

Yritys aikoo viidessä vuodessa moninkertaistaa liikevaihtonsa nykyisestä.

Asiakkaille Finn Recyclingillä on monta perustelua. Kustannuksia säästyy, neitseellistä hiekkaa säästyy. Kaiken lisäksi saadaan myös ilmastohyötyä: Yrityksen mukaan hiekan kierrätyksen ansiosta syntyy yli 60 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

”Hiekan kierrätystä ei maailmalla juurikaan tehdä tällä samalla tekniikalla, vaan yleensä mekaanisesti. Silloin ei päästä näin hyviin tuloksiin, ja hiekkaa käytetäänkin lähinnä maanrakennuksessa. Meidän korkeilla laatukriteereillämme hiekka kelpaa käytettäväksi teollisuuden tuotteissa ja prosesseissa, uudelleen ja uudelleen”, Wesin tiivistää kilpailuvaltit.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Elina Saarinen.