Puun ligniinistä fossiilitonta liimaa rakentamiseen – KIRAilmasto tuotti 136 hanketta

Kiinteistö- ja rakentamisalan jättisatsaus KIRAilmasto-ohjelma on päättymässä.

Vuonna 2021 käynnistynyt vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma on tähdännyt kiinteistö- ja rakentamisalan ilmastovaikutusten pienentämiseen ja pyrkinyt tuomaan alalle erilaisia vähähiilisiä tuotteita, palveluita ja teknologioita sekä kestävän rakentamisen ratkaisuja.

Ohjelma yhdisti ympäristöministeriön ja Business Finlandin rahoitustyökalut ja tarjosi tukea kaikkiaan 136 hankkeelle.

Nämä hankkeet ovat alustavien tulosten mukaan tuottaneet uusia energia- ja ympäristöalan tuotteita ja palveluita, patentteja, vientituotteita sekä tuotantoprosesseja. Hankkeissa mukana olleet yritykset ovat myös rakentaneet uusia yritys- ja tutkimusyhteistyöverkostoja.

”Tulokset näyttävät lupaavilta. Hanketoimijoista suurin osa raportoi, että kehitetyille tuotteille ja palveluille on markkinoilla jo orastavaa kysyntää. Enemmistö skaalautuisi myös kansainvälisesti”, kertoo ohjelman vaikutustenarviointia vetävä Rita Lavikka VTT:ltä.

Arviointityö jatkuu kevään aikana. Vaikuttavuusanalyysiin liittyvä kysely kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoille on auki 11. helmikuuta saakka.

Vaikutustenarvioinnin loppuraportti julkaistaan kesäkuussa. Ohjelman tuottamista päästövähennyksistä kerrotaan kuitenkin tarkemmin jo KIRAilmaston loppuseminaarissa. Se pidetään 22. huhtikuuta Helsingissä.

Masuunikuonalla vähähiilistä betonia

Yksi KIRAilmasto-ohjelmasta rahoitetuista hankkeista oli Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, VTT:n, Väyläviraston, Finnsementin ja Betoniteollisuuden yhteishanke.

Se tuotti kokeellisesti määritetyt säilyvyysluokat kaikkiaan 48 betonilaadulle, joissa on käytetty myös markkinoiden vähähiilisimpiä sideainelaatuja.

Yksi vaihtoehtoisista sideaineista on terästeollisuuden sivuvirta, masuunikuona.

”Masuunikuona osoittautui monessa suhteessa perinteistä portlandinsementtiä paremmaksi sideaineeksi”, kertoo professori Anssi Laaksonen Tampereen yliopistosta.

Hän esitteli vähähiilisten betonien säilyvyysmitoitusta viimeisessä KIRAilmasto-tulosseminaarissa Helsingissä tammikuun lopussa.

”Hankkeen konkreettiset tulokset saadaan eurokoodijärjestelmän uudistuessa käyttöön kahdessa vuodessa betonirakentamisessa ja -suunnittelussa”, Laaksonen iloitsee.

Hankkeen tavoitteena oli myös määrittää luokituksen mukaiset raudoitteiden peitepaksuudet Suomen olosuhteisiin.

”Pakkasen kestävyyden mitoittamisen hanke on valmisteilla ja sen rahoitushakemus on parhaillaan käsiteltävänä”, Laaksonen avasi jatkosuunnitelmia.

Ligniinistä liimaa

Hämeen ammattikorkeakoulun vetämä Hybritut-hanke tutki puusta, teräksestä ja betonista valmistettujen komponenttien liitosratkaisuilla aikaansaatuja, ekologisia elinkaarihyötyjä.

Purettavilla liitoksilla ja myrkyttömillä liimoilla saavutetaan rakentamisessa purettavuutta ja muunneltavuutta.

HANK kehitti yhdessä hankekumppanien kanssa muun muassa biopohjaista liimaa ja pinnoitetta, jotka pohjautuvat puusta saatavaan ligniiniin.

”Nykyisin rakentamisessa käytettävät liimat ovat fossiilipohjaisia. Hankkeessa mukana ollut LignoSphere-yritys kehitti ligniinistä liiman, joka kestää erityisesti liimaruuvisovelluksissa. Testasimme sitä laboratoriossa ja tuotantoympäristössä”, tutkijayliopettaja Päivi Laaksonen HAMKista sanoo.

Hän esitteli Hybritut-hankkeen tuloksia KIRAilmaston viimeisessä tulostilaisuudessa.

Fossiilivapaan biopohjaisen liiman patentti on nyt vireillä ja kaupallistamisvaihe etenee.

”Hybridirakentamisella on betonielementteihin verrattuna selvästi alhaisempi hiilijalanjälki. Kun CLT-rakenteita tai liimapuupilareita otetaan ensimmäisen elinkaaren jälkeen vielä uudelleenkäyttöön, päästöt vähenevät edelleen”, Laaksonen kertoo.

Hankkeessa olivat mukana HAMKin ja LignoSpheren lisäksi Afry, CrossLam Kuhmo, Kiilto, Peikko Group ja Versowood sekä portugalilainen Coimbran yliopisto.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Elina Saarinen. KIRAilmasto-ohjelma on yhdistänyt ympäristöministeriön ja Business Finlandin rahoituskanavat kiinteistö- ja rakennusalan tueksi. Ympäristöministeriön Saimi Lappalainen, Business Finlandin Virpi Mikkonen ja KIRAHubin Teemu Lehtinen kutsuvat toimijoita ohjelman loppuseminaariin, joka pidetään 22. huhtikuuta Katajanokanlaiturilla Helsingissä.