Rahoituksen puute vaikeuttaa Suomen päästövähennyksiä – Jätehuollon päästöt vähentyneet selvästi

Suomi ei tule saavuttamaan ilmastovelvoitteitaan pelkästään nykyisillä politiikka- ja rahoitustoimilla.

Vuonna 2022 vahvistetun keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman eli Kaisun toimeenpano on yhä kesken. Suunnitelma on linjannut päästökaupan ulkopuolisen sektorin toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaisi vuoden 2030 päästötavoitteen sekä pääsisi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

EU on asettanut Suomelle tavoitteen, että vuonna 2030 taakanjakosektorin päästöt saisivat olla korkeintaan 17,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Taakanjakosektorin päästöt olivat ennakkotietojen mukaan Suomessa vuonna 2022 yhteensä noin 26,9 miljoonaa tonnia.

Toistaiseksi vuoden 2030 päästötavoiteuralla on pysytty, mutta on käymässä ilmeiseksi, että vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia. Tavoitetason ja toteutuneen vähennyspolun välille on revennyt arviolta kahden miljoonan tonnin kuilu.

”Mitä lähemmäs vuotta 2030 mennään, sitä vaikeammaksi tavoitteen saavuttaminen menee. Rahoituksen puute hidastaa päästövähennystoimia merkittävästi, samoin toimeenpanoon liittyvä epävarmuus”, näkee ympäristöministeriön ilmastoyksikön erityisasiantuntija Miia Berger.

Hän puhui taakanjakosektorin toimien vauhdittamisesta ja ilmastorahoituksesta ympäristöministeriön 14.2.24 järjestämässä Mitä on ilmassa -tilaisuudessa.

Lisärahoitus tiukilla

Päästövähennystoimien rahoitus vaihtelee hallituskausittain. Edellisellä hallituskaudella ilmastorahoitus oli poikkeuksellisen suurta, kun taas nyt tilanne on erityisen tukala:

”Valtion talouden tasapainottaminen aiheuttaa merkittäviä haasteita Kaisun toimeenpanoon. Ilman rahoitusta on vaikeaa toteuttaa muutoksia ja investointeja. Rahoitus tulisi suunnata vaikuttavimpiin toimiin”, Berger näkee.

Berger on tyytyväinen, että Suomi sai EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta juuri käynnistyneeseen, ilmastoratkaisuja vauhdittavaan ACE-hankkeeseen. Seitsemän vuoden hankkeen kokonaisrahoitus on yhteensä 20 miljoonaa euroa. Berger vetää hankkeessa ilmastorahoitusta edistävää työpakettia.

”Hanke auttaa Suomea saavuttamaan taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteita 2030 mennessä”, Berger näkee.

Hankkeessa etsitään ja skaalataan vaikuttavimpia päästövähennyskeinoja esimerkiksi maataloudessa, raskaassa liikenteessä ja teollisissa prosesseissa.

Jätehuolto investoi ilmastotoimiin

Jätehuoltosektori kuuluu taakanjakosektoriin. Jätehuollon osuus päästöistä oli neljä prosenttia eli 1,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2022. Päästöt vähentyivät viisi prosenttia vuoden 2021 tasosta.

Jäteala on onnistunut vähentämään päästöjään roimasti vuodesta 1990, kaikkiaan 67 prosenttia. Hyvää kehitystä on siivittänyt orgaanisten jätteiden kaatopaikkakielto vuodelta 2016 sekä kaatopaikkakaasujen talteenotto.

Jätteenpolton hiilidioksidipäästöihin on suunnitteilla muutamiakin hankkeita, joissa hiilidioksidia otettaisiin talteen jätevoimalan savukaasuista ja hyödynnettäisiin erilaisissa power2x- ja carbon2x-piloteissa.

Esimerkiksi Vaasan seudulla Westenergyn jätevoimalan hiilidioksidia aletaan ottaa talteen ja hyödyntää synteettisten polttoaineiden valmistuksessa näillä näkymin vuonna 2026.

Fortum Recycling & Waste puolestaan alkaa pilotoida teknologiaa, jossa jätteenpolton hiilidioksidipäästöt otetaan talteen ja jossa hiilidioksidi palautetaan materiaalikiertoon esimerkiksi muovien valmistuksessa.

Kolmas Kaisu käynnistyy

Nykyinen hallitus on käynnistämässä keväällä kolmannen Kaisun valmistelua. Valmistelua tehdään yhtä aikaa energia- ja ilmastostrategian kanssa. Perusskenaarioita energia- ja ilmastotoimien kokonaisuudelle kohti päästöttömyyttä saadaan tänä keväänä Peikko-hankkeesta.

Politiikkatoimien skenaario valmistunee tänä syksynä.

Tavoitteena on, että kolmas Kaisu ja energia- ja ilmastostrategia lähtisivät eduskuntakäsittelyyn vuoden 2025 alkupuoliskolla.

Tavoitteena on saada kokoon riittävästi päästövähennystoimia, jotta Suomi pääsisi hiilineutraaliustavoitteeseen ja EU:n asettamaan ilmastotavoitteeseen.

Päästöt vähenivät kolme prosenttia

Vuonna 2022 Suomen kokonaispäästöt olivat noin 45,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Taakanjakosektorin päästöt olivat yhteensä 26,9 miljoonaa tonnia ja päästökaupan päästöt 19 miljoonaa tonnia.

Edellisvuodesta päästöt vähenivät kolme prosenttia. Päästökaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla, johon jätehuoltokin kuuluu, päästöt vähenivät 0,3 miljoonaa tonnia edellisvuodesta.

Maankäyttö-, metsätalous- ja maankäyttömuutossektorin eli niin kutsutun LULUCF-sektorin muuttuminen päästönielusta nettopäästölähteeksi vuonna 2022 on kuitenkin viemässä kokonaisilmastotavoitetta entistä kauemmas ilman lisätoimia.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Ilmastotoimia vauhdittavassa ACE-hankkeessa demonstroidaan vähäpäästöistä työkonekalustoa ja rakennetaan reaaliaikaista hiilijalanjäljen raportointia puunhankintaketjussa.