Rakennusjäte ja purkumateriaalit ekologisemmin uusiokäyttöön – Oulun yliopiston tutkimus voi vaikuttaa MARA-asetukseen

Oulun yliopiston vetämässä tutkimushankkeessa kehitetään ympäristölle hellävaraisempaa rakennusjätteen hyödyntämistapaa.

Purku-hankkeessa mitataan myös purkumateriaalin ekotehokkaan hyötykäytön säästöjä ja päästöjä ja verrataan niitä perinteisiin menetelmiin.

Tutkijat ovat jo osoittaneet, että esimerkiksi mineraalijätteen paikallamurskaus ei rasita ympäristöä enempää kuin perinteinen tapa. Kun liikenne vähenee, menetelmä on myös kustannustehokas.

”Viemme tutkimustietoa viranomaisille ja päättäjille ja esitämme muutoksia MARA-asetukseen, jotta kiviaineksen kaltaisen materiaalin hyödyntämistä voidaan jatkossa parantaa”, kertoo yliopistonlehtori Anne Tuomela.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa eli niin kutsuttu MARA-asetus määrittelee edellytykset, joiden täyttyessä eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa.

Murskaus lähellä kohdetta

Purettavien kohteiden lähistöllä rakennetaan usein parkkialueita, katuja ja teitä tai meluvalleja ja siltoja, joissa purkuaineksia voitaisiin hyödyntää suoraan sen sijaan, että jäte kuljetetaan ensin muualle murskattavaksi ja varastoitavaksi.

Tutkimushankkeen koekohteissa testataan uusia, hyvin koteloituja laitteita ja menetelmiä, joiden avulla tiili, betoni ja muu mineraalinen purkumateriaali murskataan uusiokäytettäväksi lähellä kohdetta.

Mittalaitteistot todentavat päästöt

Tutkijoiden mittalaitteistot todentavat paikallamurskauksen päästöjä eli pölyä, melua ja tärinää. Näin selvitetään sitä, millainen osa päästöistä syntyy murskauksessa ja mikä tavanomaisessa purkutyössä.

Lisäksi kohteista lasketaan hiilijalanjälki erilaisilla purkamis- ja hyödyntämistavoilla ja verrataan niitä perinteiseen toimintatapaan.

Kiviainesta sisältävät rakenteet hakataan nykyään yleensä suuriksi palasiksi ja nostellaan rekkoihin. Raskaita, teitä rasittavia rahteja kuljetetaan jopa kymmeniä kilometrejä murskattaviksi yritysten ympäristöluvallisilla vastaanottoalueilla.

Hankkeessa on myös rakennettu purkujäte-betonimurskeella sadan metrin mittainen testitie Kiiminkiin. Parhaillaan tarkkaillaan mittauksin muun muassa tien kantavuuden kehitystä ja suotoveden laatua.

Tutkijoiden lopullisena päämääränä on tehdä purkamisesta suunnitelmallisempaa. Toiminta pyritään muuttamaan kiertotalousmarkkinaksi ja rakentamisen lähtökohdaksi, ei päätepisteeksi.

Teksti: Päivi Ikonen, Kemiamedia.fi

Kuva: Oulun yliopisto. Oulun Myllyojan terveysaseman purkutyömaa on yksi tutkimushankkeen pilottikohteista, joissa on kokeiltu materiaalien paikallamurskausta.