Lapin alueella syntyy riittävästi biojätettä, jotta Lappiin kannattaisi rakentaa ainakin yksi biojätteiden käsittelylaitos. Näin toteaa tuore konsulttiselvitys. Sen tuloksista keskusteltiin Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarissa.

Elina Saarinen

Lapin biokaasulaitos kannattaisi perustaa Rovaniemelle. Tähän tulokseen tuli LCA Consulting, joka toteutti osana Lapin liiton Välkky-hanketta selvityksen Lapin biojätemääristä ja potentiaalisista käsittelyvaihtoehdoista.

Selvityksen mukaan Lapissa syntyy noin 17 000 tonnia sellaista biojätettä, joka kävisi syötteeksi biokaasulaitokseen.

Arvio koostuu pääosin yhdyskuntien erilliskerättävästä biojätteestä, joka syntyy majoitus- ja ravintolatoiminnasta, asumisesta ja kaupoista. Selvitys rajattiin vain tiettyihin jätevirtoihin, joten arviossa ei ole mukana esimerkiksi maatalouden sivuvirtoja, jätevesilietteitä tai teollisuuden sivuvirtoja. Siten biojätepotentiaalia Lapissa olisi vielä esitettyäkin enemmän.

Biokaasulaitos kannattaisi perustaa Rovaniemelle, koska siellä syntyy selvästi eniten biojätettä. Vaihtoehtoinen käsittelytapa olisi kuljettaa biojätteet Ouluun tai kauemmas.

Rovaniemen biokaasulaitoksen arvioitiin maksamavan itsensä takaisin hieman yli viidessä vuodessa, mikäli biojätteelle asetettaisiin tonnilta 80 euron porttimaksu. Laitos olisi kannattava myös pienemmillä porttimaksuilla.

Kannattavuuslaskelmissa on ajateltu, että biokaasu hyödynnettäisiin liikennepolttoaineena ja teollisuudessa.

”On selvitettävä, olisiko liikennebiokaasulle alueellista kysyntää. Nykyisin Rovaniemen seudulla ei vielä ole, mutta tilanne muuttuu, jos esimerkiksi jäteautot ja bussit olisivat kaasukäyttöisiä. Biokaasun tankkausasema toisi alueelle varmasti myös kaasukäyttöisiä henkilöautoja, sillä biokaasu on perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna huomattavasti edullisempi ja ekologisempi polttoaine”, LCA Consultingin tutkija Joni Kemppi kertoo.

Hän puhui selvityksen tuloksista tammikuun lopussa pidetyssä Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarissa, joka pidettiin tällä kertaa poikkeuksellisesti webinaarina. Tilaisuus keräsi yli 40 kuulijaa etäyhteyksien päähän.

Kemppi kertoo, että mikäli biokaasu hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa, Rovaniemen biokaasulaitoksen takaisinmaksuajat pitenevät, mutta laitos voi silti olla kannattava.

Laitosratkaisu kannattaisi toteuttaa esimerkiksi Lapissa toimivien jätehuoltoyhtiöiden yhteisomistuksella. Näin taattaisiin, että laitokseen ohjautuu riittävän suuri syötevirta myös tulevaisuudessa.

Sodankylän laitoksesta vaikea saada kannattavaa

Selvitys tarkasteli myös sitä vaihtoehtoa, että Lapin Jätehuolto kuntayhtymän eli Lapecon alueen biojätteet ja muut biohajoavat jätteet käsiteltäisiinkin omassa biokaasulaitoksessa Sodankylässä.

Tarkasteltujen syötteiden määrät olivat kuitenkin liian vähäiset, jotta laitoksesta saisi kannattavan. Kannattavuus vaatisi, että porttimaksujen pitäisi olla jopa 120 euroa tonnilta. Siten biojätteiden toimittaminen Rovaniemen keskitettyyn laitokseen olisi omaa laitosta taloudellisempi ratkaisu.

Valtaosa kartoitetuista biojätteistä, 8 800 tonnia, muodostuu Napapiirin Residuumin alueella. Lapecon alueella syntyy 3 500 tonnia ja Perämeren Jätehuollon kunnissa 3 300 tonnia. Muissa Lapin kunnissa syntyy yhteensä 900 tonnia biolaitoksen syötteiksi kelpaavia jätteitä.

12 000 tonnia syntyy Lapin majoitus- ja ravintolapalveluista, päivittäistavarakaupoista, asumisesta ja julkisen sektorin kiinteistöistä.

Kaikissa Lapin kuntien päivittäistavarakaupoissa arvioitiin syntyvän miltei 4 300 tonnia biojätettä. Määrä ylittää jopa asumisessa syntyvien biojätteiden määrän, 3 700 tonnia.

Asumisen biojätepotentiaalissa olivat mukana vain kaikki vähintään viiden huoneiston taajamakiinteistöt sekä tätä pienemmät kiinteistöt yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tämä vastaa tulevan jätelain mukaisia erilliskeräyssuunnitelmia.

Matkailuun liittyvässä majoitus- ja ravintolatoiminnassakin arvioitiin syntyvän isoja määriä biojätettä, yli 1 900 tonnia. Määrä voi todellisuudessa olla vielä isompi, sillä esimerkiksi rekisteröimättömiä eli tilastojen ulkopuolisia matkailijoita ja niiden tuottamia biojätteitä ei selvityksessä voitu huomioida.

Yllättävän suuri biojätevirta muodostuu Rovaniemen raviradoilla:

”Hevosen lantaa syntyy jopa 3 000 tonnia raviradoilla. Se on ongelma, että mihin se saadaan laitettua. Siksi otimme sen mukaan biokaasulaitoksen syötearvioon”, kertoo LCA Consulting Oy:n tutkija Joni Kemppi.

Biojätteiden erilliskeräys on uuden jätelain myötä laajentumassa. Pelkästään Napapiirin Residuumin toimialueella biojätteen erilliskeräysvelvoitteen piiriin on tulossa laskennallisesti yli 3 200 uutta kiinteistöä. Perämeren Jätehuollon toimialueella jätelaissa esitetty keräysvelvoite arviolta kaksinkertaistaisi erilliskeräysvelvoitteen piiriin kuuluvien asukkaiden määrän.

Keräyksen laajeneminen tietää lisää kustannuksia.

LCA Consultingin selvityksen mukaan kustannuksia ja logistiikan päästöjä on mahdollista pienentää esimerkiksi keräämällä jätteet monilokerokeräyksellä yksilokerokeräyksen sijaan.

Keräyksen kokonaispäästöjä voitaisiin pienentää merkittävästi myös yhdistämällä kunnallisen keräyksen biojäte yritysten biojätteen keräyksen kanssa yhteisiksi reiteiksi.

Lapin kunnat hyötyisivät Rovaniemen biokaasulaitoksesta, kun jätteiden kuljetusmäärät pienenisivät. Säästöjä syntyisi, koska biojätettä ei tarvitsisi enää ajaa Ouluun asti, eikä sekajätettä tarvitsisi enää siirtokuormata niin paljon. Esimerkiksi Napapiirin Residuumin seudulla Rovaniemen käsittelylaitos pienentäisi logistiikan kustannuksia nykyisillä jätemäärillä yli 40 000 € vuodessa. Erilliskerättävien biojätemäärien kasvaessa tulevaisuudessa hyöty olisi yli 110 000 €. Kuljetuksen hiilidioksidipäästöt pienenisivät biojätemääristä riippuen noin 32–86 tonnia vuodessa.

Selvitys painottui erilliskerättäviin biojätteisiin, mutta siinä nostettiin myös esille, että esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen lietteet olisi kannattava käsitellä samalla biokaasulaitoksella. Lietteitä varten kannattaa kuitenkin rakentaa laitokseen oma linjansa, jotta ne voidaan pitää erillään muusta biojätteestä. Mädätteen hyödyntämisestä olisi tehtävä vielä jatkoselvityksiä.

Mikä VÄLKKY-hanke?

• VÄLKKY-hankkeella halutaan edistää vähähiilisyyden ja taloudellisen kestävyyden tavoitteiden toteutumista Lapin matkailussa.
• Hankkeen kokonaisbudjetti on 476 250 €. Hankkeelle on myönnetty Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 381 000 € (80 %). Omarahoitusosuutta on haettu kunnista, matkailualueilta, Lapin matkailuelinkeinon liitolta ja jäteyhtiöiltä.
• Hankkeen toteutusaika on 2.9.2019 – 28.2.2022.

Kuva: LCA Consulting Oy on tutkinut biojätepotentiaalia Lapissa.