Kuva Akkutieto.fi. Kuluttajakäytöstä poistuvien isojen litiumakkujen keräystä kokeillaan pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Sähköpyörät, tasapainoskootterit ja muut sähköiset liikkumavälineet ovat yleistymässä vauhdilla.…
Sähköauton akkua havittelee moni
Mitä tapahtuu sähkö- tai hybridiauton ajovoima-akulle, kun sen kapasiteetti ei enää riitä ajokäyttöön? Se voi syntyä uudestaan vaikkapa energiavarastona. Uusiokäytössä sen elinkaari voi pidentyä vuosikausia ennen sen päätymistä lopulliseen purkuun.
Sähkö- ja hybdiriautot ovat yleistymässä vauhdilla: Vuonna 2018 jo 15 prosentissa ensirekisteröidyistä autoista oli ajovoima-akku. Ajovoima-akkujen jätehuoltojärjestelmää on valmisteltu jo useiden vuosien ajan, vaikka akkuja on toistaiseksi tullut Suomessa kierrätykseen vasta muutamia kymmeniä.
Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen laskee, että vuonna 2015 ajovoima-akkuja päätyi purkuun ja kierrätyksen neljä, seuraavana vuonna kuusi, sitä seuraavana vuonna 11.
Satoja vastaanottopisteitä
Vaikka ajovoima-akkuja ei vielä ole päätynyt jäte- ja kierrätysalan käsiin tulvimalla, autotehtaat, valmistajat, maahantuojat ja kierrättäjät haluavat jo nyt varautua elinkaarensa loppuun tulevien akkujen määrän kasvuun. Siksi ala miettii akkujen uudelleenkäyttö- ja kierrätysratkaisuja ja kehittää teknologioita tähän.
Pirkanmaan ELY-keskus hyväksyi tammikuussa Suomen Autokierrätys Oy:n sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkujen keräyksestä ja kierrätyksestä vastaavaksi viralliseksi tuottajayhteisöksi. Autokierrätys on tehnyt sopimukset kierrätysoperaattoreiden kanssa, jotka hoitavat elinkaarensa päähän tulleen ajovoima-akun kuntoarvion ja tarvittaessa purkamisen, käsittelyn ja kierrättämisen. Maahantuoja voi valita, mille virallisista operaattoreista se toimittaa akun kierrätettäväksi. Tuottajayhteisön kumppanioperaattoreita ovat Fortum, Stena Recycling ja uRecycle.
Operaattorit pitävät hyvänä, että ajovoima-akkuihin saatiin nyt virallinen tuottajayhteisö.
”Tuottajayhteisöllä on myös tärkeä rooli vastaanottopisteverkoston järjestäytymisessä”, toteaa Stena Recyclingin laatu- ja kehityskoordinaattori Mirva Danska-Karlsson.
Vastaanottoverkostoon kuuluu noin 480 automerkkihuoltoa ja 275 romuajoneuvojen virallista vastaanottopisteettä.
Sähkövarastoiksi
Tuottajayhteisön käyttämien kierrätysoperaattoreiden kierrätysprosessit täyttävät lainsäädännön, eli prosesseissa pystytään kierrättämään yli puolet akun materiaaleista. Operaattorit ovat kiinnostuneita myös jätehierarkian ylemmän tason ratkaisuista eli siitä, löytyisikö akuille vielä toinen elämä muussa tarkoituksessa, ennen kuin se täytyy lopullisesti purkaa materiaaleiksi.
Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan projektipäällikkö Jaakko Savolainen kertoo Fortumin näkevän valtavan potentiaalin siinä, että autojen ajovoima-akkuja ja yleensäkin teollisuusakkuja voisi käyttää uudelleen vaikkapa energian varastoinnissa. Savolainen vetää Fortumilla akkujen elinkaarihallintaan keskittyvää projektia. Fortumin sähköautojen latausverkosto on Pohjoismaiden suurin.
”Jos akulle löytyy uudelleenkäyttömahdollisuuksia, on se lainsäädännönkin kannalta suositeltavin tapa käsitellä akut. Näin akun elinkaari jatkuu”, Savolainen summaa.
Toinen Suomen Autokierrätys Oy:n virallinen kierrätysoperaattori uRecycle Group rakentaa akkujen ja akkumateriaalien käsittelyyn ja kierrätykseen kansainvälistä verkostoa.
Uudelleenkäyttö on vahvassa roolissa:
”Kun ajovoima-akun kapasiteetti laskee tarpeeksi, se ei enää käy autoliikenteeseen, koska ajomatka lyhenee liikaa. Mutta akku on vielä turvallinen ja sopii käytettäväksi vaikkapa aurinkovoimateollisuudessa, jossa sille voidaan antaa jopa kymmenen vuotta lisää elinaikaa. Akku sopii tähän käyttöön vielä silloinkin, kun akun kapasiteetti on enää 20 prosenttia. Niin kauan kuin akkua pystytään hyödyntämään toisessa tarkoituksessa, ei sitä ole järkeä ruveta murskaamaan”, sanoo uRecyclen toimitusjohtaja Kari Raivio.
Myös Suomen Autokierrätyksen Silvennoinen tunnistaa kehittymässä olevat uudelleenkäyttömahdollisuudet:
”Second life tulee mullistamaan koko kierrätyskuvion. Viimeksi eilen minulle tuli kysely, että mistä käytettyjä ajovoima-akkuja saisi, kun kysyjä halusi rakentaa niistä sähkövarastoja”, Silvennoinen vahvistaa.
”Emme vielä tiedä, onko meillä muutaman vuoden päästä käsissämme ongelmajätettä vai kultaharkkoja”, hän summaa.
Autokierrätys, VTT ja kumppanit selvittävät tänä keväänä Business Finlandin tuella ajovoima-akkujen ”toisen elämän” mahdollisuuksia.
Isot teollisuustoimijatkin ovat jo heränneet. Esimerkiksi Hyundai Motor Group valitsi viime kesänä Wärtsilän kumppanikseen hyödyntämään sähköautokäytöstä poistettuja akkuja energian varastoinnissa.
Kennojen kierrätystä kehitetään
Mutta kuinka ajovoima-akun materiaalit kierrätetään sen jälkeen, kun se todella on elämänsä elänyt ja saanut kuntoarvioinnissa purkutuomion? Toistaiseksi akkuja on tullut kierrätysvaiheeseen Suomessa niin vähän, että kierrätysteknologiat ja -ketjut ovat vasta kehitysvaiheessa.
Fortumin Savolainen kertoo, että nykyteknologioilla yhtiö saa kierrätykseen suuren osa metalleista ja muoveista. Sen sijaan akkujen kennot menevät vielä vaarallisen jätteen polttoprosessiin Riihimäelle.
”Teemme kovaa kehitystyötä, jotta saisimme kiertoon nykyistä suuremman osan myös kennoston sisältämistä metalleista.”
Etenkin akkujen kennot sisältävät paljon arvometalleja kuten kobolttia, mangaania, nikkeliä, litiumia ja kuparia, joille on yhä kasvava kysyntä vihreän teknologian tuotteissa. uRecycle kertoo käyttävänsä keskieurooppalaisia kumppaneita, jotka pystyvät kierrättämään jopa 70 prosenttia myös kennostojen sisältämistä materiaaleista.
”Kumppaneitamme ovat muun muassa Duesenfeld ja Redux Saksassa sekä Akkuser Oy Suomessa. He käsittelevät akut ja kennot murskaimissa ja saavat erottimilla metallit talteen. Elektrolyytit otetaan prosessissa pois. Litium-metalliakkujen kierrätys on vähän haasteellisempaa.”
Yritys käyttää kunkin maan vakiintuneita kierrätysoperaattoreita kumppaneina ja pyrkii käsittelemään materiaalit paikallisesti. Suomessa kumppanina toimii Tramel Oy.
Stenalle kierrätykseen tulevat akut lähetetään käsiteltäväksi Stena Nordic Recycling Centeriin, konsernin kierrätyslaitokselle Ruotsin Halmstadiin. Laitoksella akkujen sisältämät materiaalit otetaan talteen ja toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. ”Kierrätysprosessi riippuu akkukennoston tyypistä. Kaikki materiaalijakeet pystytään kierrättämään”, sanoo Danska-Karlsson.
Kuva: Scanstockphoto. Sähköautojen ajovoima-akuista saattaa tulla jäte, jolla on arvoa monenlaisessa uusiokäytössä. Akkujen keräykseen ja kierrätykseen perustettiin juuri virallinen tuottajayhteisö.