Sivuvirrasta lopputuotteeksi – biokiertotalouden pullonkaulat ja mahdolliset ratkaisut

Biokiertotalous pohjautuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kiertoon. Tämän keskiössä on erilaisten sivuvirtojen- tai jakeiden hyödyntäminen, esimerkiksi metsätaloudesta syntyvän kuorijätteen käyttäminen energiantuotannossa.

Luonnonvarakeskuksen ja Vaasan yliopiston yhteisessä Biokiertomoduuli-hankkeessa pyritään edistämään pienten paikallisten kiertotalousyhteenliittymien syntymistä ja ruokaketjun jätteettömyyttä.

Yhteistyökumppaneina ja ohjausryhmän jäseninä biokiertomoduuli-hankkeessa ovat muun muassa olleet mukana Biolanin, Järvi-Suomen Kalatuotteen, Jepuan Biokaasun, Verte Oy:n sekä Forssan Yrityskehityksen edustajat.

Tässä artikkelissa käydään läpi biokiertotalouden mahdollisuuksia ja haasteita, sekä ratkaisuja näihin haasteisiin näiden yritysten ja toimijoiden näkökulmista.

Sivuvirrat yrityksen toiminnan keskiössä

Biokiertotalouden ytimessä olevat sivuvirrat ovat yleensä yrityksen tuotannossa syntyviä ”ylimääräisiä” massoja, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuudessa syntyvät hedelmien ja vihannesten kuorijätteet tai myytäväksi kelpaamattomat raaka-aineet. Sivuvirtoja ovat myös kotitalouksissa syntyvät jätteet, joista esimerkiksi biojätteitä ohjataan biokaasun tuotantoon. Valtava osa sivuvirroista menevät kuitenkin hukkaan, joten innovatiivisille ratkaisuille erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiseksi on suuri tarve.

Monet yritykset ovat lähteneet mukaan edistämään biokiertotaloutta omalla toiminnallaan, ja muut toimijat, kuten yrityskehittäjät ja alustayhtiöt, voivat auttaa näitä yrityksiä kehittämään toimintaansa kestävämpään suuntaan.

”Meillä sivuvirtoja käytetään isoihin tuoteryhmiin eli kasvualusta- ja lannoitetuotteisiin. Ja ne isot sivuvirtalähteet, mitä käytetään, ovat joko maa- tai metsäteollisuuden sivuvirtoja”, kertoo Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell.

”Maatalouden sivuvirroista meille tulee lähinnä lantajakeita ja metsäteollisuuden puolelta kuoren, kuorihiekan ja kuitulietteen tyyppisiä jakeita.”

Biolan tunnetaan pitkän linjan biokiertotalouden toimijana, sillä yrityksen toiminta lähti alun alkaen liikkeelle broilerin tuotannossa syntyvän kanan kakan hyödyntämisestä lannoitteissa.

Biolanille tulee ainoastaan muiden toimijoiden sivuvirtoja raaka-aineina, jotka jalostetaan tuotteiksi. Jalostusprosesseista syntyvät mahdolliset sivuvirrat ohjautuvat tuoteresepteihin tai jatkoprosesseihin.

Energiaa ja lannoitetuotteita sivuvirroista

Biolanin tavoin myös Jepuan Biokaasulla on käytössä muiden toimijoiden tuottamat sivuvirrat. Biokaasun tuotannossa maataloudessa syntyvät sivuvirrat ovat merkittävässä roolissa.

”Oikeastaan käytämme vain muiden toimijoiden sivuvirtoja, joita pyrimme käsittelemään mahdollisimman kustannustehokkaasti, että saadaan energiaa ja lannoitetuotteita aikaan”, sanoo Jepuan Biokaasun toimitusjohtaja Kurt Stenvall.

Jepuan Biokaasu tuottaa biokaasua liikenne- ja teollisuuskäyttöön hyödyntämällä tuotannossaan erilaisia maatalouden sivuvirtoja. Käytetyt sivuvirrat koostuvat muun muassa lannasta, perunateollisuudesta syntyvästä kuorijätteestä ja huonoista perunoista.

Samassa rakennuksessa

Yritykset voivat muiden toimijoiden sivuvirtojen hyödyntämisen sijaan myös käyttää omassa toiminnassaan syntyviä sivuvirtoja tuotteidensa tekemiseen.

Näin toimitaan Järvi-Suomen Kalatuotteella, joka valmistaa erilaisia kotimaisia kalatuotteita.

Järvi-Suomen Kalatuotteen toiminnassa sivuvirrat ovat kalastuksessa ja kalan käsittelyssä syntyvät massat, kuten ei-toivotunlajiset ja -kokoiset kalat sekä kalanpäät ja -nahat.

Yritys käyttää nämä lemmikkipuolelle suuntautuvissa tuotteissaan tai lähettää ne edelleen biokaasun tuotantoon.

”Me otamme kalaa suoraan kalastajalta ja se käsitellään meillä, eli ei olla kauheasti edes selvitetty sivuvirtojen ulkoapäin hankkimista. Meillä on samassa rakennuksessa pyörittämämme kalasatama, joten ei ole mitään logistiikkaongelmiakaan”, sanoo kalasataman hallituksen puheenjohtaja Kari Heinonen Järvi-Suomen Kalatuotteelta.

Biokiertotalouden sivuvirroissa on monia mahdollisuuksia

Eri tuotanto- ja teollisuusaloilla saattaa syntyä sivuvirtoja, joita ei vielä hyödynnetä kiertotaloudessa. Sivuvirroista voi kuitenkin löytyä paljon mahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseen tarvittaisiin vain käytännöllisiä ratkaisuja ja kannusteita.

Biolanilla on esimerkiksi aikoinaan kokeiltu sirkanlantaa, kun sirkkakasvatus teki sijaansa Suomessa.

”Me jalostettiin siitä yrtti- ja taimilannoitetta, johon sirkanlannalla oli hienoja etuja. Sitä pystyi pienissä erissä hyvin hygienisoimaan. Muihin olemassa oleviin tuotteisiin verrattuna isona etuna oli se, että siinä oli luontaisesti mukana kitosaania. Valitettavasti ollaan jouduttu se tuote ajamaan alas, koska sitä raaka-ainetta ei enää saa”, Fontell kertoo.

Heinosen mielestä kala-alalta taas löytyisi erittäin paljon hyödynnettäviä sivuvirtoja, joita ei vielä ole saatu jalostettua. Yksi yrityksen selvittämistä mahdollisuuksista on esimerkiksi se, voisiko kalan ruodon puhdistettuna kuivata ja jauhaa lannoitteeksi.

”Ruodoissa on fosforia aika hyvin, niin voisi ajatella tällaisella tuotteella olevan uutuusarvoa”, Heinonen kertoo.

Ruodoista ja kalanpäistä voisi myös keittää elintarvikkeina hyödynnettäviä kalaliemiä, jos niitä päästäisiin kehittämään.

Ruotojen lisäksi yrityksen toiminnassa syntyviä sivuvirtoja ovat kalan perkauksesta tulevat perkeet ja esimerkiksi kuhan mäti, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä.

Kalanjalostuksessa muodostuvista sivuvirroista olisi teknisesti mahdollista tuottaa myös uusia elintarvikkeita ja lisäarvotuotteita, esimerkiksi Luonnonvarakeskuksessa kehitettyä kalagelatiinia, ja näin ollen synnyttää lisäarvoa sivuvirroille.

Jepuan Biokaasulla lähialueen mahdollisesti hyödynnettävät sivuvirrat ovat jo hyvin yrityksen tiedossa.

”Ajatuksia on kyllä ollut eri lajikkeista”, sanoo Stenvall.

”Esimerkiksi teurastamoilta luut ja vastaavat, jotka menevät tällä hetkellä turkiseläinrehutuotantoon. Perunamaiden vihreät varret voisi hyödyntää, tai pajuhakkeen, jos sen käsittelee oikealla tavalla.”

Mikä estää sivuvirtojen hyödyntämistä?

Eri sivuvirtojen käyttöön jalostaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista, vaikka niitä löytyisikin. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi sivuvirtojen käsittelyn haastavuudet, investointiriskit tai logistiikkakustannukset.

”Ei vain ole käsittelytapoja. Ja ehkä siinä on myös investointiriski, sillä ei voi olla varma, että laskelmien perusteella nyt tehdyt lähtökohdat pitävät paikkansa vielä ainakin viiden vuoden kuluttua”, Stenvall sanoo.

Kalapuolella Heinonen näkee sivuvirtojen hyödyntämisen ongelmana sen, että on vaikea löytää rahoitusta ja kannusteita kalaan liittyviin innovaatioihin. Sivuvirtojen hyödyntämistä estävät lisäksi elintarvikepuolen tiukat säännökset ja esimerkiksi prosessien kehittäminen kalan jauhamiseen.

Biolanin lannoitepuolella kasvipohjaisten jakeiden vastaanottoa estää se, että niissä voi olla torjunta-aineita, karanteenituhoajia tai rikkakasvin siemeniä, joiden tuhoutuminen jalostusprosessissa on vaikea varmistaa.

”Tällä alueella on kohteita, jotka olisivat periaatteessa kiertotalouden kannalta äärettömän hienoja, mutta ei ole voitu sellaisiin lähteä. Esimerkiksi olemme testanneet perunajauhotehtaan jakeille erilaisia hygienisointimenetelmiä. Mutta se, että pystytään sellainen jae hygienisoimaan varmasti, on niin energiaintensiivistä, eikä välttämättä kuitenkaan saataisi lisäarvoa lopputuotteelle, niin se ei ole osoittautunut taloudellisesti järkeväksi”, kertoo Fontell.

Sivuvirtojen hyödyntämisessä yrityksen sijainti on myös kriittinen tekijä. Logistiikkakustannukset voivat estää tai vaikeuttaa sivuvirtojen lähettämistä ja vastaanottamista eri toimijoiden kesken, vaikka halukkuutta yhteistyöhön olisikin. Pitkät välimatkat lisäävät kustannuksia, mikä rajoittaa yritykset käyttämään vain lähialueen sivuvirtoja.

Järvi-Suomen kalatuotteella omassa rakennuksessa tuotettujen sivuvirtojen käyttäminen ratkaisee logistiikkakustannuksien ongelmat, mutta yrityksissä, joissa sivuvirrat tuodaan kauempaa, onkin haastavampaa.

Yhteistyöverkostoista ja innovoinneista ratkaisuja biokiertotalouden pullonkauloihin

Ratkaisuja eri sivuvirtojen hyödyntämisen haasteisiin on kuitenkin löydettävissä.

”Lannoitetuotannossa käytetään paljon eläinperäisiä jakeita, kuten lihaluu-, luu-, höyhen- ja verijauhoja, joista jalostetaan hyvin ravinteikkaita raaka-aineita. Me ostamme ne valmiiksi käsiteltynä, koska meillä itsellämme ei ole niille käsittelytapoja, sillä ne vaativat erikoislaitteistoja ja henkilökuntaa”, Fontell kertoo.

Fontell toivoisikin, että biokiertotalouteen syntyisi enemmän arvoketjuja, joissa tuotteen ei välttämättä tarvitse päätyä suoraan lopputuotteeksi, vaan jalostettaisiin enemmän raaka-aineita toisille toimijoille.

Yhteistyöverkostojen kautta toimijat voisivat kuljettaa omia sivuvirtoja toisille toimijoille, ja vastaanottaa paluurahtina itseään kiinnostavaa sivuvirtaa.

Lisäksi yhteistyöverkostot antaisivat tilaa vuoropuhelulle, kun alun alkujaan pohditaan, mitä sivuvirtoja voisi hyödyntää. Toisella alalla toimiva yritys ei välttämättä osaa itse sanoa, mitä joku toinen yritys voisi kaivata.  

Kuluttajakysyntä on myös luonnollisesti kriittinen tekijä sivuvirtojen hyödyntämisen kannattavuudessa.

”Mitä enemmän on kuluttajakysyntää kotimaiseen ja kotimaisista raaka-aineista tehtyihin tuotteisiin, niin sehän edesauttaa. Oli se sitten teollinen ostaja, joka hyödyntää jotain meiltä syntyvää, tai sitten suoraan kuluttajalle menevä tuote”, Heinonen sanoo.

”Esimerkiksi kuhan mädille ei ole kysyntää, niin sitä ei yksinkertaisesti kannata ottaa talteen ollenkaan.”

Myös Stenvall mainitsee tärkeäksi tekijäksi kuluttajakysynnän. Lisäksi prosessien kehittäminen nostaa sivuvirtojen hyödyntämisen kannattavuutta.

”Meillä on pyrkimys siihen, että saisimme investoitua laitteistoon, millä saisimme rikastettua lannoitetta, jotta se olisi väkevämpää ja jotta puhdasta vettä päästettäisiin siitä pois. Siten suurin osa kuljetettavasta volyymista olisi hyötytavaraa, eikä nestettä”, kertoo Stenvall.

Biokiertotalouden toimintaympäristön kehittämistä

Sivuvirtojen hyödyntämistä voivat myös edistää muut kuin tuotanto- ja teollisuusaloilla toimivat tekijät, kuten alustayhtiöt ja yrityskehittäjät. Tukemalla yrityksiä kestävän kehityksen edistämisessä kiertotaloutta saadaan myös kehitettyä eteenpäin.

Biokiertotalouden alustayhtiö Verte Oy:n toiminta perustuu biokiertotalouden toimintaympäristön kehittämiseen ja sivuvirtoja hyödyntävien yritysten tukemiseen. Alustayhtiönä Vertellä on näköala lukuisiin eri sivuvirtoihin biokiertotaloudessa.

”Osalla yrityksistä syntyy muoveja, joita alueella sijaitseva yritys jalostaa raaka-aineeksi muoviteollisuuteen. Alueella on myös Pohjoismaiden suurin koiranruokatehdas, mistä osa sivuvirroista kulkeutuu biokaasutuotannon raaka-aineiksi alueella sijaitsevaan biokaasulaitokseen. Lannoiteteollisuus on myös hyvä esimerkki, kuten Pirkanmaan Jätehuolto, jonka biokaasulaitoksen biopohjaiset sivuvirrat hyödynnetään mm. peltolannoitteena”, kertoo toimitusjohtaja Sakari Ermala Verte Oy:stä.

Ermalan mukaan Suomen jäykät luvitusjärjestelmät hidastavat sivuvirtojen hyödyntämistä, mutta niitä uudistamalla investointien syntymistä voisi vauhdittaa.

Toisaalta sivuvirtojen hyödyntämistä edistäviä tekijöitä ovat regulaatiot, kansalliset tiekartat ja kannusteet.

”CO2-päästövelvoitteet ovat omalta osaltaan ohjanneet Nokian kaupungin elinvoimaohjelmaa bio- ja kiertotalouden osalta. Vahva painotus bio- ja kiertotalouteen Nokian elinvoimaohjelmassa ohjaa samalla markkinaa, koska kaupunki on päättänyt esimerkiksi hankinnoissaan toteuttaa tätä”, Ermala sanoo.

”Muita ohjaavia elementtejä ovat esimerkiksi kansallinen tiekartta muoveihin, joka on ohjannut meidän liiketoimintaa. Ja ennen kaikkea yritykset reagoivat kannusteisiin, joilla toivotaan vihreitä ratkaisuja.”

Yrityskehitys tuo yritykset yhteen

Forssan Yrityskehitys tuottaa biokiertotaloudesta tietoa seudun yritysten, kuntien ja poliittisen päätöksenteon tueksi, jotta he voivat hyödyntää tietoa omassa tulevaisuuden suunnittelussa ja strategiatyössään.

Forssan Yrityskehityksessä työskentelevän yrityskehittäjän Satu Nurmen mukaan biokiertotalouden edistämistä hidastavat tällä hetkellä keskeneräiset säädökset sekä niiden tulkinta kotimaassa ja Euroopan tasolla.

”Toinen asia, mikä varmasti hidastaa toimijoita on se, että mistä saadaan investointipääomaa ja riskirahaa siihen, että pääsisi kokeilemaan uusia kokeiluja”, Nurmi sanoo.

Tiettyjä rahallisia kannustimia on jo olemassa, mutta Nurmen mukaan on vielä paljon tehtävää siltä osin, millaiset yritykset pääsevät rahoituksiin käsiksi – ja millaisella paperinpyörityksellä.

Biokiertotaloutta ja sivuvirtojen hyödyntämistä voidaan yrityskehityksen kannalta edistää auttamalla toimijoita löytämään toisensa ja hyödyntämään toistensa sivuvirtoja. Tästä hyvänä esimerkkinä on Forssassa sijaitseva Envitech-alue, jossa yritysten liiketoiminnat muodostavat ekosysteemin.

”Envitech-alue on kiertotalouden liiketoimintakeskittymä, jonka tarkoitus on antaa uusien yritysten kohdata ja antaa nykyisille mahdollisuus laajeta”, Nurmi kertoo.

Sivuvirtoja edistävä verkostoituminen on tärkeää. Forssan Yrityskehityksessä pyritään saamaan yritykset kohtaamaan toisensa myös erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja projekteissa. Yritykset voivatkin hyödyntää yrityskehityksiä päästäkseen mukaan ammatillisen osaamisen jakamiseen ja erilaisiin yhteistyöverkostoihin.

Muitakin keinoja biokiertotalouden edistämiseen voisi yrityskehitykseltä löytyä.

”Yrityskehityksen näkökulmasta uskon siihen, että meillä auttaa ylipäänsä maankäytön mahdollistaminen”, Nurmi sanoo.

”Sellainen sijoittumista edistävä toiminta. Lisäksi meidän tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämältä tietoa päättäjille päätöksenteon tueksi, jotta he uskaltavat tehdä sellaisia strategioita, jotka auttavat.”

Biokiertotalouden edistäminen on pitkäjänteistä työtä

Valitettavasti tällä hetkellä suuri osa eri teollisuus- ja tuotantoalojen sivuvirroista menee hukkaan.

Sivuvirrat voivat olla yritysten toiminnan keskiössä, tai ne voivat olla yrityksen toiminnassa syntyviä oheismassoja, kuten erilaiset lantajakeet tai metsäteollisuudessa syntyvät massat. Biokiertotalouden kannalta olisi tärkeää, että nämä sivuvirrat löytäisivät tiensä niitä tarvitseville yrityksille.

Logistiikkakustannukset, käsittelytapojen puute tai ylipäätään kuluttajakysyntä ovat kuitenkin kynnyskysymyksiä yrityksille, kun harkitaan sivuvirtoihin investointia.

Yritysten onkin tehtävä pitkäjänteistä työtä selvittääkseen oman toimintansa sivuvirtojen mahdollisuuksia, mutta myös löytääkseen muiden toimijoiden sivuvirtojen hyödyt. Tähän tarvitaan innovointia ja avointa vuoropuhelua yhteistyöverkostojen kautta. Lisäksi yritykset tarvitsevat tukea ja kannusteita aloittaakseen tai jatkaakseen biokiertotalouden edistämistä.

Biokiertomoduuli-hanke

Luonnonvarakeskuksen ja Vaasan yliopiston yhteisen Biokiertomoduuli-hankkeen tavoitteena on edistää pienten paikallisten kiertotalousyhteenliittymien syntymistä ja ruokaketjun jätteettömyyttä.

Yhteistyön ja liiketoiminnan edistäminen ruuantuotantoketjun toimijoiden ja sivuvirtoja prosessoivien tahojen välillä on erittäin tärkeää biokiertotaloudelle.

Biokiertomoduuli-hankkeessa ovat muiden muassa olleet mukana Biolanin, Järvi-Suomen Kalatuotteen, Jepuan Biokaasun, Verte Oy:n sekä Forssan Yrityskehityksen edustajat. Hankkeen on rahoittanut Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA).

Teksti: Saana Tulonen/ Vaasan yliopisto ja VEBIC.

Kuvat: Saana Tulonen ja Satu Ervasti/ Luke. Elintarviketeollisuuden sivuvirroista on moneksi. Kuva: Satu Ervasti/ Luke.