Sivuvirroista uutta arvoa: Nämä neljä toimenpidettä nostaisivat Suomen kärkeen kriittisissä raaka-aineissa

VTT, Aalto-yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) esittävät neljää toimenpidettä, joilla Suomi voi vahvistaa mineraalitalouttaan ja kasvattaa osuuttaan kriittisten raaka-aineiden markkinoilla. Markkinan potentiaalinen arvo lasketaan miljardeissa euroissa.

Tulevan vuosikymmenen aikana voimakasta kasvua on odotettavissa erityisesti vihreän siirtymän, kestävän akkuarvoketjun sekä vihreän teräksen ympärillä.

Boston Consulting Group on arvioinut kestävän akkuarvoketjun ja teräksen kasvupotentiaaliksi jopa 27–29 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.

Suomen kansallinen mineraalistrategia valmistui vuonna 2024. Tutkimuslaitokset ehdottavat nyt käytännön toimenpiteitä, jotta Suomen on mahdollista nousta tulevaisuuden edelläkävijäksi kriittisissä raaka-aineissa.

Tutkimuslaitosten toimenpide-ehdotukset julkistettiin 4. maaliskuuta 2026. Ehdotusten tavoitteena on parantaa Suomen ja Pohjoismaiden huoltovarmuutta vihreässä siirtymässä, kohentaa kilpailukykyä, lisätä investointeja ja tukea koko Euroopan omavaraisuutta.

Kulutuksen vähentäminen yksi keinoista

Ilmastotavoitteiden arvioidaan jopa 40-kertaistavan kriittisten mineraalien kysynnän vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan tuotanto on keskittynyt harvoihin maihin, mikä lisää toimitusketjujen haavoittuvuutta.

Mineraalien saatavuuteen ja riittävyyteen voidaan vaikuttaa malminetsinnän, kaivannaisteollisuuden, metallien jalostuksen ja kierrätyksen sekä sivuvirtojen hyödyntämisteknologioiden kehittämisen kautta.

Kiertotalous näkyy tutkimuslaitosten ehdotuksissa. Ehdotus toteaa, että mineraalien riittävyyteen voi vaikuttaa myös tuotteiden materiaalisuunnittelulla, käyttöiän pidentämisellä ja kulutuksen vähentämisellä.

Kierrätys ei yksin riitä

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan kierrätys hillitsee erityisesti nikkelin, koboltin, litiumin ja kuparin uuden tuotannon kasvupaineita.

Tutkimuslaitokset muistuttavat, että kierrätyksellä ei kuitenkaan yksin pystytä vastaamaan nopeasti kasvavaan kysyntään, sillä kierrättämisen vaikutukset näkyvät merkittävästi vasta vuoden 2040 jälkeen. Siksi myös alkutuotantoa eli uusia kaivoksia tarvitaan.

Uudet teknologiat voivat kuitenkin vähentää louhinnan ympäristökuormaa ja hyödyntää kaivostoiminnan sivuvirtoja nykyistä tehokkaammin.

Sivuvirtojen hyödyntäminen ja jalostusasteen nostaminen ovat tutkimuslaitosten mukaan keskeisiä keinoja vahvistaa kiertotaloutta ja vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista.

1. Pitkäjänteinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma

Suomi on tärkeässä roolissa Euroopan mineraalituottajana ja -jalostajana. Yli puolet globaalista kuparista tuotetaan suomalaisella teknologialla ja noin 10 prosenttia maailman koboltista jalostetaan Suomessa. Suomalainen teräksen valmistus on tärkeä osa huoltovarmuutta esimerkiksi energian ja liikkumisen infrastruktuureissa sekä puolustustarviketeollisuudessa.

Ensimmäinen toimenpide onkin kansallisen, pitkäjänteisen mineraalitalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelman käynnistäminen sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Tavoitteena on kehittää uusia geoaineistoja, teknologioita ja prosesseja koko arvoketjuun.

VTT:n toimitusjohtaja Kalle Härkki korostaa toimenpiteiden talousvaikutuksia:

”Ehdotetut toimenpiteet vauhdittavat sekä olemassa olevien yritysten uudistumista että synnyttävät uusia tuotteita, startup-yrityksiä ja työpaikkoja. Tällä on suora vaikutus Suomen talouskasvuun.”

2. Osaamisen vahvistaminen uudella tutkijakoululla

Toinen keskeinen ehdotus on monitieteisen kriittisten mineraalien tutkijakoulun perustaminen. Sen avulla vastattaisiin alan kasvavaan osaajatarpeeseen ja vahvistettaisiin perustieteellistä osaamista.

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelän mukaan koulutuksen on kytkettävä opetus yhteiskunnalliseen kestävyyteen ja monialaisuuteen.

”Koulutuksen tulisi tarjota mahdollisuuksia käytännön soveltamiseen jo opintojen aikana.”

3. Pienet ja keskisuuret yritykset mukaan arvoketjuun

Kolmantena toimenpiteenä tutkimuslaitokset esittävät yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kansainvälisten kumppaneiden yhteistyön tiivistämistä sekä teknologiahubien ja yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä.

Erityisesti pk-yritysten roolia halutaan vahvistaa kriittisten mineraalien saatavuuden turvaamisessa.

GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen painottaa, että innovaatioita tarvitaan koko arvoketjuun.

”Monilla yrityksillä on osaamista ja teknologiaa esimerkiksi kaivostoiminnan prosessien optimointiin, mutta ne voivat olla mukana kehittämässä myös täysin uusia ratkaisuja.”

4. Fennoskandian yhteistyön syventäminen

Neljäs toimenpide koskee Fennoskandian maiden yhteistyön vahvistamista kriittisten raaka-aineiden ja teollisen resilienssin parantamiseksi. Ehdotukseen sisältyy yhteinen synergiaselvitys sekä alueellisen varautumis- ja toimitusketjumallin kehittäminen.

Tutkimuslaitokset korostavat, että Suomella on nyt näytön paikka.

”Jos haluamme olla Euroopan suunnannäyttäjä, tarvitsemme yhteistyötä, pitkäjänteisiä toimenpiteitä ja rohkeita päätöksiä”, ehdotuksessa todetaan.

Ehdotusten mukaan strateginen satsaus mineraali- ja metallialaan voisi vahvistaa Suomen asemaa kriittisten raaka-aineiden markkinoilla, tukea kiertotaloutta ja luoda uusia investointeja sekä työpaikkoja.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Adobe Stock. Jos kierrätys toteutuisi nykyistä tehokkaammin, paine uusien nikkeli-, koboltti- ja litiumkaivosten perustamiselle ei olisi niin kova kuin ennakoidaan.