Suomi johdossa pohjoismaisessa kiertotalousvertailussa – Etumatka Ruotsiin vain niukka

Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa.

Suomessa kiertotalousindeksi on 25 prosenttia, kun se on verrokkimaissa kuten Ruotsissa 22 prosenttia, Norjassa 19 prosenttia ja Tanskassa 16 prosenttia.

Tuore tutkimus selvitti Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyritysten kiertotalousvalmiutta ja -suunnitelmia. Tutkimus lanseerasi ensimmäistä kertaa uuden mittarin, kiertotaloudellisen toiminnan indeksin (Circular Activity Index).

Se näyttää, kuinka aktiivisesti yritykset puskevat eteenpäin kiertotalousstrategioitaan. Tämä aste on nyt keskimäärin 21 prosenttia. Suomi sai mittarilla parhaat pisteet.

Sitä mitä mitataan, voi johtaa

Kiertotaloudesta on tulossa kilpailutekijä, sillä lähes 80 prosenttia tutkimukseen haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden kuluessa.

Vain harvat yritykset kuitenkaan mittaavat omien kiertotaloustavoitteiden saavuttamista. Vieläkin harvemmat edellyttävät kiertotaloutta omilta toimittajiltaan.

Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoo, että kiertotalous on jollain tavalla mukana heidän bisnesstrategiassaan.

”Toisaalta vain 38 % on määritellyt vähintään yhden tavoitteen jollekin kiertotalousstrategialleen. Tavoitteilla on merkitystä, koska sitä mitä ei mitata, ei voi johtaa”, totesi Michel Bajuk Cradlenetistä puhuessaan aiheesta Nordic Circular Summitissa.

”Nyt pitää varmistaa, että suomalaiset yritykset todella saavat etulyöntiaseman. Julkinen ja yksityinen sektori voivat tukea markkinoita asettamalla tavoitteita ja hankintakriteerejä esimerkiksi kansallisissa Green Deal -sitoumuksissa”, kehottaa Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie.

Kuinka kiertotaloudellinen on yrityksen bisnes?

Suomalaisyritykset loistavat etenkin korjauspalveluiden integroimisessa liiketoimintaansa.

Myös hankintakriteereitä on valjastettu Suomessa kiertotalouden vauhdittamiseen ja kiertotalousmarkkinoiden luomiseen.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Fiskars-konsernia, jonka yksi vastuullisuuteen liittyvistä päätavoitteista on, että yli 50 prosenttia liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä.

Vain muutamassa vuodessa tämä osuus on noussut 24 prosenttiin liikevaihdosta.

Outokummun koko toiminta puolestaan perustuu kiertotalouteen.

”Valmistamamme ruostumaton teräs on tehty 95-prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista ja on käyttöikänsä lopuksi täysin kierrätettävissä. Kaksi vuotta sitten toimme markkinoille innovaation, jonka hiilijalanjälki on jopa 93 prosenttia pienempi kuin alan maailmanlaajuinen keskiarvo. Se on konkreettinen osoitus siitä, millainen vaikutus korkealla kierrätysmateriaaliasteella on päästöjen minimoimisessa”, kommentoi Outokummun vastuullisuusjohtaja Heidi Peltonen Uudenmaan liiton ja VTT:n raportista julkaisemassa tiedotteessa.

Ei vain reagointia vaan ennakointia

Raportin julkaisi ruotsalainen ajatushautomo Cradlenet ja valtion tutkimuskeskus RISE yhteistyössä tutkimuslaitosten VTT:n, NORCEn ja DTI:n kanssa. Suomen haastattelut suoritti VTT. Uudenmaan kiertotalouslaakso toimi raportin osatilaajana.

”Suomalaiset yritykset uudistavat liiketoimintamallejaan parantaakseen pitkän aikavälin resilienssiä ja merkityksellisyyttä. Ne eivät ainoastaan vastaa globaaleihin markkinatrendeihin ja sääntelymuutoksiin”, toteaa VTT:n Kestävän liiketoiminnan vetäjä Michael Hanf.

Kuva: Circular Economy Outlook 2024:n kansikuva.