Tekeekö seuraava hallitus kiertotaloudesta Suomen teollisuuspolitiikan moottorin? – Kierrätysteollisuus: ”Kiertotalous tarvitsee toimivat markkinat”

Suomen kiertotalousaste on vain kaksi prosenttia, yksi Euroopan matalimmista. Alan yritykset sanovat olevansa valmiita investoimaan, mutta markkinat eivät vedä.

Suomesta puuttuvat kiertotalouden vahvat taloudelliset ja teollisuuspoliittiset painotukset. Näin voi summata Kierrätysteollisuuden 4. maaliskuuta 2026 Helsingissä järjestämän aamiaistilaisuuden antia.

Yli sata alan toimijaa sekä kansanedustajapaneeli keskustelivat Musiikkitalolla siitä, miten kiertotaloudesta tehtäisiin Suomen kasvun ajuri.

Kierrätysyrityksiä ja yksityisiä kiertotalousyhtiöitä edustava Kierrätysteollisuus korostaa, että alan yrityksissä on valmiutta, osaamista ja halukkuutta investoida, mutta kiertotalouden teollista läpimurtoa hidastavat monet tekijät.

”Kiertotalousinvestointeja ei synny, jos markkinat eivät toimi reiluilla pelisäännöillä ja jos toimintaympäristö ei ole ennakoitava. Silloin Suomeen jää pelkkä jätteen kerääjän rooli”, sanoo Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores.

Ei puhetta vaan keinoja käyttöön

Noreksen mukaan keskeinen ongelma on kysynnän puute. Kierrätysraaka-aineita olisi tarjolla, mutta markkina ei vedä ilman politiikkatoimia.

Tuoreen arvion mukaan Suomen kiertotalousaste on kaksi prosenttia, mikä on huomattavasti Euroopan keskiarvoa matalampi.

Suomessa kiertotalousastetta painaa alas teollisuus- ja elinkeinorakenteemme ja runsaiden luonnonvarojen käyttö muun muassa vientituotteisiin. Toisaalta esimerkiksi kaivannaisteollisuuden sivukiveä tai rakentamisen painavia jätejakeita ei saada riittävästi hyödynnettyä.

Nores peräänkuuluttaa toimivia ohjauskeinoja, jotka lisäävät kierrätysmateriaalien käyttöä.

Esimerkiksi julkiset hankinnat voivat tukea kierrätysraaka-aineiden alkuvaiheen kysyntää. Käyttöosuusvelvollisuus ja vero-ohjaus tasaisivat pelikenttää suhteessa neitseellisiin materiaaleihin ja lineaaritalouteen.

Epäreilut esteet pois

Pelikentän epäreilu asetelma tuli esiin aamiaistilaisuudessa myös laajemmin.

Geradin Partnersin senior councel Tuomas Pöystin mukaan jätehuoltomarkkinoilla on Suomessa kilpailuneutraliteettiongelma. Kierrätysaste laahaa.

”On havaittavissa, että jäteyhtiöiden lakisääteinen palvelutehtävä ja markkinaehtoinen toiminta ovat sekoittuneet. Kilpailun vääristymät on estettävä. Suomen nykyinen laki ei turvaa riittävästi, että kilpailuneutraliteetti toimisi”, Pöysti linjaa.

Pöysti sanoo, että Suomi tavoittelee kiertotalouden kärkisijaa, mutta vauhti on hyytynyt matkalla.

”Tämä on kuin 50 kilometrin hiihtoa. Jos ollaan 20 kilometrin kohdalla kärjessä, ei se vielä tarkoita, että mitali odottaa maalissa”, Pöysti vertaa.

Pöystin mukaan kilpailuneutraliteetin toteuttaminen edellyttää jätelain, hankintalain ja kuntalain muutosta sekä kuntien konserniohjauksen uudistusta.

”Kunnallinen yritystoiminta on rajattava paikallisuusperiaatteeseen ja aitoihin, todennettuihin markkinapuutetilanteisiin”, hän sanoo.

Ympäristö- ja ilmastoministerin sekä työministerin valtiosihteeri Mika Nykänen näkee, että markkinatalous on toimiessaan erittäin tehokas kiertotalouden edistäjä.

”Sääntelyn pitää mahdollistaa yritysten kasvu. Markkinoiden avaamisesta pitää käydä Suomessa keskustelua, jotta yritykset uskaltavat innovoida ja investoida.”

Pehmeät keinot eivät enää riitä

Yksi tilaisuudessa mainituista taloudellisista ohjauskeinoista on jätevero. Kierrätysteollisuuden mukaan jäteveroa olisi hyvä laajentaa asteittain kaikkiin kaatopaikalle läjitettäviin materiaaleihin.

Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhteiden ja vastuullisuuden johtaja Jorma Mikkosen mukaan kiertotaloutta on Suomessa pyritty tähän saakka edistämään lähinnä ympäristösääntelyllä ja pehmeillä keinoilla kuten neuvonnalla ja vapaaehtoisilla sopimuksilla.

Naapurimaat ovat ottaneet voimakkaamman kirin yksityisten investointien vauhdittamisessa.

”Suomessa kiertotaloudesta pitäisi rakentaa seuraavan hallituskauden teollisuuspolitiikan ydin. Sääntelyn pitäisi vahvistaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, jotta tänne syntyy kiertotalouden investointeja ja työpaikkoja”, Mikkonen näkee.

Uusiomateriaaleille kilpailukykyä

Kansanedustajat korostivat paneelissa, että tarvitaan sopivassa suhteessa ympäristösääntelyä, taloudellisia ajureita ja teollisuuspoliittisia toimia.

”Politiikan tehtävä on luoda puitteet, jotta markkinat voivat toimia. Sellaisia puitteita ei vielä kiertotaloudelle ole”, Vihreiden Oras Tynkkynen totesi ja jatkoi:

”Niin kauan kuin neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ei mitenkään veroteta, järjestelmän on hirveän vaikea saada kiertotaloutta toimimaan.”

Myös SDP:n Joona Räsänen pohti, pitäisikö neitseellisen materiaalin kustannuksia nostaa, mikä lisäisi uusiokäytön hintakilpailukykyä.

”Se ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta”, hän punnitsi.

Kokoomuksen Noora Fagerström haluaisi nähdä Suomessa ajattelumallien ja asenteiden muutosta:

”Suomessa ollaan hitaita muuttumaan. Toivoisin rohkeita kokeiluja, pilotointeja ja start-up-yrityksille enemmän mahdollisuuksia”, hän sanoo.

Selvitykset on selvitelty

Tynkkynen nosti yhtenä mahdollisena ohjauskeinona esiin äskettäin eduskunnan käsiteltäväksi edenneen kansalaisaloitteen korjauspalveluiden arvonlisäveron laskemisesta.

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila muistutti myös Krääsätalous kuriin -kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan eduskuntaa toimimaan ultrapikamuodin ja krääsäkaupan epäreilun aseman rajoittamiseksi.

Junnila painotti paikallisten kiertotalouden ekosysteemien rakentamista.

Yleisökysymyksessä ehdotettu, yli hallituskausien ulottuva, parlamentaarinen kiertotaloussopimus ei kuitenkaan saanut kansanedustajien keskuudessa varauksetonta hyväksyntää.

”Sitoumukset ovat periaatteessa hyviä, mutta helposti ne jäävät ohjelma- ja strategiatasolle, jolloin riskinä on, että konkreettiset ohjauskeinot jäävät toteutumatta”, Junnila sanoi.

”Haluan olla tympeän rehellinen ja sanoa, että jokainen ala haluaa parlamentaarisen sopimuksen. Mutta joka tapauksessa kiertotaloudesta on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan sitovat kirjaukset, eikä mitään selvittelyjen lupailua”, Keskustan Antti Kurvinen tiivisti.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Elina Saarinen. Kierrätysteollisuuden aamiaistilaisuus päästi kansanedustajat pohtimaan kiertotalouden vauhdittamista paneelikeskustelussa Helsingin Musiikkitalolla 4.3.2026.