Tekstiilit kiertoon Pohjoismaissa

Kuinka tekstiilijäte kerättäisiin tehokkaasti talteen Pohjoismaissa? Miten lajittelu hoituisi kannattavasti?

24 organisaatiota, yritystä ja tutkimuslaitosta selvittää tätä uudessa, pohjoismaisessa, kaksivuotisessa SATIN-hankkeessa (Towards a sustainable circular system of textiles in the Nordic region -hanke).

Suomesta tutkimuskumppanina on Aalto-yliopisto.

Hanketta vetää ruotsalainen logistiikan tutkimusinstituutti VTI. Mukana ovat myös Ruotsin ja Norjan jätelaitosyhdistykset, Ruotsin Punainen Risti, UFF, kuntia ja kaupunkeja sekä vaateyrityksiä.

Hanke aikoo tehdä systeemisen kartan uusiotekstiilimateriaalien markkinoista ja kohteista, joissa tekstiilejä uudelleenkäytetään. Kartta näyttää alaan liittyvät liiketoimintamahdollisuudet.

Ruotsissa poistotekstiilistä kerätään vain 22 , Tanskassa 46 prosenttia.

EU on asettanut tavoitteeksi, että tekstiilijätteen erilliskeräys käynnistyy jäsenmaissa vuonna 2025. Suomessa erilliskeräys alkaa jo 2023.

Parsi ja paikkaa!

Tekstiilijätettä voidaan vähentää myös korjaamalla vaatteita. Vaatteen käyttöiän pidentäminen näkyy suoraan sen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienenemisenä.

Jos vaatteiden käyttöikä kaksinkertaistuisi, ilmastovaikutukset vähenisivät 40–50 prosenttia.

Reikä rakkaassa villapaidassa tai takinliepeessä ei ole syy siirtää vaatetta pois käytöstä.

Taitoliitto onkin valinnut vuoden 2021 käsityötekniikaksi parsimisen ja paikkaamisen.

”Haastamme jokaisen suomalaisen paikkaamaan tai parsimaan ainakin yhden tavaran ensi vuonna. Silloin yli viisi miljoonaa tavaraa voisi saada jatkoaikaa ja palvella pidempään”, Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen toteaa.

Katso parsimisvinkkejä Taitoliiton sivuilta.

Kuva: Taitoliitto/ Kapina Oy.