Teollisuuden sivuvirrat puhdistavat kaivosvesiä Hiturassa – Ainutlaatuiset pilottirakenteet joudutaan ehkä purkamaan jatkorahoituksen puutteessa

Kaivoksesta hotelli Shanghaissa
Facebooktwitterlinkedin
Kaivoksilla syntyy valtavasti maa-ainesta ja myös tarvitaan aineksia esimerkiksi rikastushiekan varastointirakenteisiin ja alueiden ennallistamiseen. Kiertoja kehittämällä kaivoksilla voidaan säästää merkittävästi neitseellisiä luonnonvaroja.
Maaliskuisessa webinaarissa Uudet mahdollisuudet kaivos­ympäristöjen kiertotaloudessa ja kestävässä kehityksessä esiteltiin suomalaisten kaivosympäristöhankkeiden tuloksia.

UPACMIC-, KAIVASU- ja LekaT -hankkeissa on selvitetty kaivosalueiden uusiokäyttöä, ympäristönkuormituksen vähentämistä ja seurantamenetelmiä sekä sivumateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia.

UPACMIC-hankkeessa (Utilisation of by-products and alternative construction materials in new Mine Construction) testataan jäte- ja sivutuotemateriaalien sekoituksia ja seurataan niiden toimivuutta ja ympäristövaikutuksia erilaisissa kaivosrakenteissa. Tutkittavana on esimerkiksi voimalaitostuhkia, paperiteollisuuden kuitusavea sekä valimohiekkaa.

KAIVASU-hankkeessa (Kaivoksen sulkeminen – Vaikutukset ja uudet mahdollisuudet) on selvitetty, miten eri teollisuudenaloilla syntyvät sivuvirrat soveltuvat kaivosveden puhdistukseen.

Hiturassa pilotti

Esimerkiksi masuunikuonan, rikastushiekan ja zeoliitin sekä näiden seosten kelpoisuutta kaivosvesien puhdistukseen pilotoitiin Hituran kaivoksessa yhteistyössä UPACMIC-hankkeen kanssa.

Materiaalit toimivat suotovesien puhdistuksessa, mutta vielä täytyy tehdä lisätestejä, jotta löydetään parhaat materiaaliyhdistelmät.

Hankkeessa testattiin myös paperiteollisuuden sivulietteiden kuten OPA-sakan ja kuitusaven käyttöä peittomateriaalina.

Tarkoitus oli selvittää, toimivatko sivulietteet happea kuluttavana tai vettä pitävänä kerroksena rikastushiekan peitossa ja luoda tietokonemalli, jolla rakenteiden toimivuutta voidaan seurata pitkällä aikavälillä.

Peitemateriaalien neutralointipotentiaali on osoittautunut hyväksi haitta-aineiden sitomisessa, mutta muilta osin materiaalien soveltuvuudesta tiedetään enemmän tutkimuksen edistyessä.

Hankkeessa selvitettiin myös avolouhoksen käyttöä bioreaktorina. Tässä sikaloista saatu lanta osoittautui lupaavaksi sulfaattien ja metallien pelkistämisessä.

LeKaT-hankkeessa keskitytään lennokkien hyödyntämiseen kaivosvalvonnan tukena.

Hankkeissa on saatu runsaasti hyödyllistä tietoa, mutta samalla moni asia vaatisi pidempiä seuranta-aikoja ja elintärkeää jatkorahoitusta.

Kriittistä on esimerkiksi, että Hituran kaivosalueelle jo rakennetut peittomateriaali- ja vedenpuhdistuspilotit voitaisiin säilyttää kaivosalueella − ilman jatkorahoitusta ne joudutaan purkamaan.

Osaamisella omavaraisuutta

Tutkimusprofessori Tommi Kauppila Geologian tutkimuskeskuksesta sanoo, että integroitu jätteiden hyödyntäminen on nykyaikainen toiminta­tapa kaivosprojekteissa ja että suunnittelulähtöinen kiertotalous tulee kaivoksilla yleistymään.

Kauppila tiivisti, että Suomeen on monissa hankkeissa kehittynyt hyödyllistä osaamista ja tutkimisen lisäksi myös kokemusta käytännön rakentamisesta.

”Vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta ajatellen Suomi on poikkeuk­sellisen valmis lisäämään omaa raaka-­aineiden tuotantoa, kun paljon on jo tehty.”

 

Teksti: Katja Pulkkinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Kaivoshankkeissa kannattaa heti alussa huomioida koko elinkaari ja visualisoida myös alueen uusiokäyttövaihtoehtoja. Shanghaissa vanhaan kaivokseen on rakennettu Intercontinental-hotelli.

Facebooktwitterlinkedin