Tuore selvitys osoittaa: Kiertotalousratkaisut pienentävät rakennetun ympäristön päästöjä

Raklin tuoreen vähähiilisyystiekartan case-esimerkit osoittavat, että kaupunkirakenteen päästöt pienenevät roimasti, jos otetaan käyttöön kiertotalouden keinoja.

Kun rakennushankkeita suunnitellaan ja toteutetaan kiertotalouden mukaisesti, tämä tarkoittaa esimerkiksi tilojen muuntojoustavuutta ja rakennusten elinkaaren pidentämistä käyttötarkoitusta muuttamalla.

Jos tyhjiä toimitiloja saadaan vaikkapa asuinkäyttöön, päästöjä säästyy pinta-alaa kohti jopa 42 prosenttia.

Täydentävällä lisärakentamisella voidaan saavuttaa neliötä kohti suurempi päästövähennys (36 %) kuin purkavalla lisärakentamisella (15 %).

Kaupunkirakenteen tiivistäminen pienentää myös asukkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä, kun palvelut ovat lähempänä.

”On järjetöntä säilyttää rakennuksia tyhjänä tai puolityhjänä paikoissa, missä niitä haluttaisiin käyttää ja samaan aikaan rakentaa uusia rakennuksia kauemmas keskustoista ja aiheuttaa sitä kautta lisää päästöjä. Erityisesti kaavoituspuolella tarvitaan kulttuuri- ja toimenpidemuutosta, jotta tyhjät tilat saadaan kaupungeissa uuteen käyttöön ja täydennysrakentaminen helpottuu”, Raklin johtaja Mikko Somersalmi toteaa. 

Nopeita päästövähennyksiä ilman merkittäviä lisäinvestointeja 

Rakli toteutti yhdessä Gaia Consultingin kanssa vähähiilisyyden tiekartan ensimmäisen kerran vuonna 2020. Nyt tiekartta on päivitetty.

Tiekartan skenaariolaskennat ja case-esimerkit osoittavat, että jo olemassa olevilla keinoilla ilman lisäinvestointeja ja uusia teknologioita voidaan saavuttaa 77 prosentin päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä.

Jos tiekartan case-esimerkkien tulokset skaalattaisiin, eli Raklin toimenpide-ehdotukset vietäisiin käytäntöön laaja-alaisesti, saavutettaisiin tähän vielä 3 prosentin lisäpäästövähennys vuoteen 2035 mennessä.

Täydentävässä lisärakentamisessa on huomioitava riittävät ja monimuotoiset luontoalueet.  

”Täydennysrakentamisella voi olla positiivisia biodiversiteettivaikutuksia, kun huomioidaan esimerkiksi kasvillisuuden lajirikkaus, puiden suojelu ja arvokkaat luontoalueet. Lisäksi täydennysrakentamisella ja käyttötarkoituksen muutoksilla säästetään muita, koskemattomia luontoalueita, kun uusille alueille rakentamisen sijaan pystytään hyödyntämään jo rakennettua ympäristöä”, Somersalmi toteaa.  

Luonnolla on suuri vaikutus kaupunkilaisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Hyvinvoinnin ja luontosuhteen kehittymisen lisäksi luontoalueet voivat vähentää rakennusten energiankulutusta esimerkiksi varjostamalla toimisto- ja asuinrakennuksia ja näin tasaamalla lämpötilojen vaihtelua. Viherpinnat ovat tärkeitä myös hulevesille. 

Vuonna 2021 Suomen rakennetun ympäristön hiilijalanjälki oli 14,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (MtCO2). Raklin jäsenten osuus tästä oli 14,8 prosenttia. Suomen kokonaispäästöt vuonna 2021 olivat 48,0 MtCO2e. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälki oli siis noin 30 prosenttia koko Suomen vuoden 2021 hiilijalanjäljestä.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset

Kuva: Adobe Stock AI. Kaavoituksessa tulisi huomioida nykyistä paremmin jo olemassa olevan rakennuskannan muuntojoustavuus.