Tutkimuksen yllätystulos: Mitä iäkkäämpi ihminen, sitä varmemmin hän kierrättää paristot ja akut

Kuva: Recser Oy. Viime vuonna Suomessa erilliskerättiin noin 1,8 miljoonaa kiloa kannettavia paristoja ja akkuja.
Facebooktwitterlinkedin

Yli 60-vuotiaat pesevät alle kolmekymppiset kirkkaasti, ainakin mitä tulee omiin käsityksiin siitä, kuinka tunnollisesti ihminen lajittelee akku- ja paristojätteet oikein kierrätystä varten.

Recser Oy:n eli Paristokierrätyksen kuluttajakysely paljasti, että iäkkäistä, yli 60-vuotiaista vastaajista yli 95 prosenttia on sitä mieltä, että he kierrättävät akut.

Alle 30-vuotiaista tätä mieltä oli selvästi vähemmän, 73 prosenttia.

Paristojen kierrätyksestä alle 30-vuotiaillakin oli hieman parempi käsitys itsestään: 83 prosenttia kertoi kierrättävänsä paristot.

”Perinteisesti olemme ajatelleet, että nuoret ovat ympäristötietoisimpia kuluttajia. Hieman yllättäen tutkimus paljastikin, että mitä iäkkäämpi kuluttaja on, sitä varmemmin hän kierrättää paristot ja akut”, toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck tuottajayhteisö Recseriltä sanoo.

Kantar Publicin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1840 yli 18-vuotiasta ihmistä ympäri Manner-Suomea.

Pois kotoa lojumasta

Stenbäck muistuttaa, että vihreä siirtymä ja digitalisaatio tulevat jatkossa vaatimaan paljon raaka-aineita. Kierrätysraaka-aineita tarvitaan helpottamaan tulevaisuudessa uhkaavaa raaka-ainepulaa.

”Tarvitsemme tulevaisuudessa akkuja hurjan määrän lisää päästäksemme eroon fossiilisista polttoaineista ja elääksemme liikkuvaa elämää älylaitteiden turvin. Haluamme hoksauttaa jokaista miettimään, montako akkua ja paristoa kotona lojuu. Vain kierrätettynä akut ja paristot saavat uuden elämän”, Stenbäck sanoo.

Laiskuus ja välinpitämättömyys syypäinä

Elokuussa tuli voimaan EU:n uusi akkuasetus, joka tuo paljon velvoitteita paristojen ja akkujen vastuulliseen tuotantoon ja kuluttamiseen.

Uuden asetuksen myötä akkujen ja paristojen keräys- ja kierrätystavoitteet tulevat nousemaan merkittävästi.

”Tästä syystä on tärkeää ymmärtää, miksi kaikki suomalaiset eivät vielä kierrätä akkuja ja paristoja ja miten heitä saataisiin aktivoitua”, Stenbäck sanoo.

Tutkimuksessa akkujen ja paristojen kierrätyksen esteiksi mainitaan useimmiten laiskuus (65 %), välinpitämättömyys (42 %) ja tiedon puute (39 %).

Teippaus torjuu tulipaloa

”Teippaamattomat paristot aiheuttavat kodeissa useita tulipaloja vuodessa. Kun pariston tai akun poistaa käytöstä, turvallisuuden vuoksi navat olisi hyvä teipata heti. Sieltä keittiöiden ja eteisten laatikoista paristot ja akut olisi hyvä viedä mahdollisimman usein keräyspisteisiin. Näitä on yli 13 000 pitkin Suomea – pariston ja akun voi viedä mihin tahansa paikkaan, jossa niitä ylipäänsä myydään. Lähin keräyspiste on oma lähikauppa”, Stenbäck muistuttaa.

Recser Oy eli Paristokierrätys on paristojen ja akkujen kierrättämistä Suomessa organisoiva yleishyödyllinen tuottajayhteisö, joka täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Recser edustaa yli tuhatta paristojen ja akkujen tuottajaa eli maahantuojaa tai valmistajaa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Recser Oy. Viime vuonna Suomessa erilliskerättiin noin 1,8 miljoonaa kiloa kannettavia paristoja ja akkuja.

Facebooktwitterlinkedin