Uusiomateriaalien käytöstä pitää tulla normi

23.3.2015

Uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa edistetään yhteistyössä liikenneviraston, materiaaleja tuottavien alan yritysten, konsulttien, tutkijoiden ja ministeriöiden kanssa UUMA 2-hankkeessa. Valitettavasti yhteisessä pöydässä on aliedustettuna yksi taho: rakennushankkeiden tilaajat ja hankkijat. Helsingin kaupunki on tästä poikkeus. Helsinki satsaa isosti maarakentamisen järkeistämiseen kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmallaan, jossa pyritään lisäämään uusiomaa-ainesten käyttöä rakentamisessa kaatopaikalle kuskaamisen sijaan.

Helsingissä tarve uusiomaarakennusaineiden hyödyntämiseen lähti liikkeelle kaatopaikkatilan puutteesta. Samalla on arvioitu säästettävän vuosittain 5-10 miljoonaa euroa, sillä maa-ainesten rekkaralli kaatopaikoille ja jätteen sijoittaminen maksavat kaupungille sievoisesti. Uusiomaarakentaminen on kiertotaloutta ja kotimaisen cleantechin edistämistä parhaimmillaan – asioita, joita julkisen sektorin halutaan edistävän.

Uusiomateriaalien käytöllä on monia hyötyjä. Esimerkiksi Helsingissä Kivikon tuleva eritasoliittymä syö sisuksiinsa arviolta 90 000 tonnia rakennusteollisuuden purkujätteestä peräisin olevaa betonimursketta. Samalla säästyy vastaava määrä luonnon kiviaineksia ja suuri määrä kaatopaikkatilaa ja rahaa.

Motiva neuvoo julkisen sektorin tilaajia cleantech-ratkaisujen hankinnassa. Pohtiessamme yritysten ja hankkijoiden kanssa esteitä uusien ratkaisujen hankinnalle, keskusteluissa nousee toistuvasti esiin vuoropuhelun tarve tilaajien ja toimittajien välillä. Yrityksillä on yleensä paras tieto markkinoilla olevista vaihtoehdoista ja ratkaisuista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa suunnittelua keskusteluyhteys yritysten suuntaan saadaan avattua, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on tarjota kohteeseen parhaiten soveltuvia ratkaisuja. Jos speksit on lyöty jo kiinni, yritys voi tarjota vain sitä mitä tilaaja osaa pyytää.

Vuoropuhelu julkisten tilaajien ja yritysten välillä vaatii osaamista, koska sen tulee tapahtua markkinatoimijoita syrjimättömästi, avoimesti ja tasapuolisesti. Uusiomateriaalien hyödyntäminen saattaa tuntua myös vaikealta, koska niiden käyttö rakentamisessa ei ole yhtä suoraviivaista kuin neitseellisten materiaalien.

Onneksi konkreettista ohjeistusta viestintään ja uusiomateriaalien käyttöön maarakentamisessa on tarjolla. Liikennevirasto on julkaissut ohjeluonnoksen uusiomateriaalien hyödyntämisestä väylähankkeissa ja Motiva viestintäoppaan hankkijoille, jotka ovat kiinnostuneita löytämään uusia innovatiivisia ratkaisuja. Myös UUMA2 hanke tuottaa tietoa uusiomaarakentamiseen soveltuvista materiaaleista. Tämän vuoden aikana käynnistetään hankkijoille suunnattujen ohjeiden valmistelu.

Ohjeistuksen ja neuvonnan puutteeseen ei jatkossa enää voi vedota. Sen sijaan meidän on onnistuttava lyömään läpi ajatus, että rakennushankkeiden suunnittelussa uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksien selvittäminen on normi, ei poikkeus. Tähän viestintärintamaan tarvitsemme mukaan kaikki alan toimijat.

Lisätietoa:
www.uusiomaarakentaminen.fi
www.motivanhankintapalvelu.fi

Suvi Salmela,
Motiva Oy