”Vähemmän roinaa, enemmän iloa” – Nuorisoliikkeet haluavat romuttaa talousjärjestelmän, joka vaarantaa ihmisen ja planeetan hyvinvoinnin

”Älkää tehkö mitään meitä koskevaa ilman meitä.”

Näin kiteyttää nuorten globaalin biodiversiteettiverkoston (Global Youth Biodiversity Network) Aasian thaimaalainen edustaja Kittikun Saksung.

Hän oli mukana paneelikeskustelussa Maailman kiertotalousfoorumissa (World Circluar Economy Forum, WCEF) toukokuun lopussa.

Kiertotalousfoorumiin Helsinkiin oli kutsuttu tänä vuonna erityisesti nuoria ja nuorisoliikkeiden edustajia. Joka neljäs foorumin osanottaja oli alle 35-vuotias.

Objektista subjektiksi

Sitran ja Nordic Innovationin yhteistyökumppaneita maailman suurimman kiertotaloustapahtuman järjestämisessä olivat esimerkiksi ASEAN-maiden nuorisojärjestö, Euroopan suurin nuorten ympäristöliike Generation Climate Europe sekä Itämeren maiden nuorisoliike ReGeneration 2030.

Kuva: Elina Saarinen. Agata Meysner ja Paul Rouille Generation Climate Europesta kertoivat, että etenkin Maailman kiertotalousfoorumin tauoilla oli päästy hyvään vuorovaikutukseen. Sen sijaan virallinen ohjelma oli vaarassa ajautua ”nyökkäilyfestariksi”. ”Joissain sessioissa keskityttiin yhä toistemme vakuutteluun kiertotalousmuutoksen tärkeydestä, vaikka me olemme kaikki jo vakuuttuneita siitä. Tällainen foorumi olisi tilaisuus olla rohkea, olla eri mieltä ja kysyä epämukavia.”

Generation Climate Europen presidentti Agata Meysner kertoo Uusiouutisille, että järjestö perustettiin vuonna 2019 juuri siksi, että nuorilla olisi paikka niissä pöydissä, joissa päätetään heidän tulevaisuudestaan. Nuoret ovatkin päässeet entistä paremmin vaikuttamaan myös EU-politiikkaan.

Jos nuoret olivat ennen päätöksentekijöille ikään kuin objekteja, joille tehtiin päätöksiä, nyt nuorista itsestään on tullut subjekteja, aktiivisia toimijoita, kuvaavat Meysner ja Generation Climate Europen Paul Rouille.

Sen lisäksi, että nuoret ovat mukana päätöksenteossa ja politiikan yhteiskehittämisessä, nuoret olisi otettava mukaan myös politiikan implementointiin, seurantaan ja arviointiin.

”Yritämme haastaa sitä, mitä pidetään asiantuntijuutena. On virhekäsitys, että vain 20 vuotta työelämässä olleita kannattaisi kuunnella. Nuorilla on sukupolvikokemusta, joka kannattaa huomioida. Me olemme eläneet koko elämämme ilmastokriisin keskellä. Nuoret välittävät valtavasti. Järjestössämme mukana olevat nuoret toimivat vapaaehtoispohjalta ja intohimosta, eivät rahasta”, Meysner korostaa.

”Kiintiönuori”

Toisaalta vaarana on myös ”youth-washing”, Meysner näkee. Hän lainaa yritysten viherpesua tarkoittavaa greenwashing-termiä. Toisinaan paneeleissa ja työryhmissä on mukana ”kiintiönuori” vain näön vuoksi.

Meysner muistuttaa, ettei kukaan yksi ihminen voi edustaa niin heterogeenistä ja monimuotoista ihmisryhmää kuin nuoret.

Generation Climate Europe syntyi alun perin Fridays For Future -ilmastoliikkeen inspiroimana, mutta järjestö peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista kestävyyttä.

Agata Meysner osallistui Saksungin kanssa samaan paneeliin WCEF:ssä. Paneelissa hän korosti tarvetta talousjärjestelmään, joka takaa perusihmisoikeudet ja palvelut, mutta huomioi maailman rajat.

”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka ylläpitävät ihmisten ja planeetan hyvinvointia”, Meysner kiteytti.

Kuva: Sitra. Helena Gualinga korostaa iloa ja ihmisoikeuksia. ”Ilman iloa, hymyä ja yhteisöä on vaikea selvitä päivästä.”

Hyväksikäytölle stoppi

Ihmisoikeudet korostuivat myös toisen panelistin, aktivisti Helena Gualingan puheenvuorossa.

Gualinga eli lapsuutensa pienessä kylässä Amazonin sademetsässä Equadorissa. Noin tuhannen hengen alkuperäisväestö piti huolta sademetsäalueesta, joka on noin kaksi kertaa Helsingin kokoinen. Öljy-yhtiöt ja nykyisin myös vihreän siirtymän ajamat kaivosyhtiöt ovat kuitenkin vaarantaneet yhteisön elinpiirin.

Paneelissa Gualinga kertoi joutuneensa kohtaamaan paljon väkivaltaa ja todistamaan konflikteja.

”Nykyiset talousjärjestelmät eivät aseta ihmiselämää ensimmäiseksi. Lineaaritalous perustuu ihmisten ja luonnon hyväksikäyttöön”, hän sanoo.

”Meidän pitää yhteiskuntana lakata uhraamasta ihmisoikeuksia kuluttamisen alttarille. Nyt vain vaihdamme bensa-auton sähköautoon välittämättä suuresta hinnasta, jonka alkuperäisväestöt ja luonto joutuvat siitä maksamaan.”

Kuristusotteesta pois

Samaan paneeliin osallistunut ReGeneration 2030 -liikkeen pääsihteeri Keira Dignan piteli kylttiä, jossa luki, ettei tulevaisuutemme ole myytävänä.

”On kiinnostavaa, miten olemme hyväksyneet kuluttajuuden luonnollisena osana ihmisyyttä. Minusta kuluttajana on kuitenkin hyvin vaikea muuttaa järjestelmää”, Dignan sanoo. Kuluttajan roolissa toimitaan yhä lineaaritalouden ehdoilla, vaikka talousjärjestelmä pitäisi romuttaa ja rakentaa systeemi kokonaan uusiksi, kestävän kiertotalouden mukaiseksi.

ReGeneration 2030 yhdistää 20–30 nuorisojärjestöä Pohjoismaista ja Itämeren alueelta. Järjestö ei kaihda aktivismia keinona muuttaa järjestelmää. Liikkeen tavoitteena on pysäyttää kaikki sellainen teollisuus, toiminta ja käytännöt, jotka vaarantavat maapallon elinkelpoisuuden.

”Maapallon ekologisesta romahduksesta on tiedetty kymmeniä vuosia. Siitä huolimatta ongelma on vain eskaloitunut. Me nuoret uskomme, että vaikka johtajat näyttävät sitoutuneilta muutokseen, heidän toimintaansa estää nykyjärjestelmän heistä ottama kuristusote”, Dignan kuvailee Uusiouutisille.

”Ei aikaa poliittiselle korrektiudelle”

Koska ongelma on systeeminen, ratkaisun on tultava ulkopuolelta.

”Usein tarvitaan aktivistienergiaa antamaan työntövoima muutokselle. On enää alle seitsemän vuotta Pariisin sopimuksen tavoitevuoteen 2030. Meillä ei ole aikaa toimia poliittisesti korrektisti. On oltava suoria ja koordioituja.”

ReGeneration 2030 järjestää joka kesä Ahvenanmaalla tapaamisen, jonne päättäjät tulevat keskustelemaan nuorten kanssa ilman titteleitä ja työrooleja.

Liikkeen linjapaperissa hahmotellaan kestävä ja kiertotalouden mukainen yhteiskunta suhteessa ruokaan, liikkumiseen, investointeihin, tavaroihin ja vapaa-aikaan.

Dignan näkee ongelmallisena, jos vapaa-aikaan haetaan iloa shoppailusta. Talouskasvu ei automaattisesti lisää ihmisten hyvinvointia. Elämänilo ei synny tavaroista vaan yhdessä vietetystä ajasta, toisten auttamisesta, taiteesta ja kulttuurista.

”Jos hankimme ja valmistamme vähemmän roinaa, tarvitsee työskennellä vähemmän. Meillä on enemmän aikaa ystäville, perheelle ja yhteisöllisyydelle.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Elina Saarinen. Keira Dignan näkee, että talousjärjestelmän muutos ei tarkoita pelkkää vähentämistä. ”Ei ole kyse selviytymisestä vaan tavoista kukoistaa. Saamme enemmän aikaa toistemme kanssa.”