Vientituotteena suomalainen pato- ja vesiturvallisuusosaaminen

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Keski-Aasia ja EU ovat viime vuosina laajentaneet investointi- ja rahoitusteknistä yhteistyötään. Vuorovaikutuksen vahvistamisesta ja uudistusten tukemisesta on tullut yhteistyön keskeisiä pilareita.

Korkean tason yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi; on otettu käyttöön kattavia yhteistyöohjelmia, joihin kuuluu suurten yhteishankkeiden toteuttaminen alueen maiden viranomaisten ja johtavien yritysten kanssa. Vuorovaikutusta on nähty myös vesiosaaminen puolella.

Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama DigiWaDa (”Enhancing Water and Dam management in Kazakhstan and Uzbekistan with PPP joint offering”) -hanke käynnistyi Kajaanin ammattikorkeakoulussa (KAMK) lokakuussa 2023.

DigiWaDa on osa valtakunnallista vesiosaamisen kasvun ja kansainvälistymisen ohjelmaa, ja hankkeen tavoitteena on luoda valmiuksia tarjota suomalaista tietotaitoa ja käytännön osaamista Kazakstanin ja Uzbekistanin patoihin, patoaltaisiin, kaivoksiin ja muuhun suuria vesimääriä käsittelevään teollisuuteen.

Suomalaista vesiosaamista kohdemaille

DigiWaDa rakentaa tiekartan kohdemaiden avaintoimijoiden osaamisen kasvattamiseen ja uusien koulutusyhteistyötoimien kartoittamiseen.

Tiekarttojen lisäksi hanke tuottaa pilotointisuunnitelmia, joiden avulla suomalaista osaamista voidaan tarjota kohdemarkkinoille.

Toiminta lisää yksityisten ja julkisten alojen kumppanuuksia ja vuorovaikutusta koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä kaikissa mainituissa maissa.

Hankkeen osapuolet ovat perustaneet konsortion, johon kuuluvat Kajaanin ammattikorkeakoulu, Finnish Water Forum, Masinotek Oy ja Tieto-Oskari Oy. Osapuolille on luotu selkeät tehtävät ja yhteistoiminnan tarkoituksena on esittää suomalaisen vesiosaamisen ratkaisuja kohdemaiden loppukäyttäjille.

Onnettomuusriskejä pienentämään

Keski-Aasiassa on yli sata suurta ja tuhansia pieniä vesistöpatoja, jotka säätelevät suurjokien virtaamaa ja tukevat teollisuuden, vesivoiman sekä talouden tarpeita. Padot ovat strategisesti tärkeitä ja niiden toimintahäiriöt voivat aiheuttaa vakavia ympäristö- ja yhteiskuntakatastrofeja.

Vesihuoltoinfrastruktuuri on vanhentunutta ja rapistunutta, mikä jo itsessään lisää onnettomuusriskiä. Viime vuosina on tapahtunut useita pato-onnettomuuksia ja suurtulvia, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä menetyksiä.

Syrjäisten pienempien vesirakenteiden kunnossapito on usein puutteellista ja valvonta heikkoa.

Keski-Aasiassa on tunnistettu tarve jatkuvalle patojen seurannalle ja säännölliselle peruskorjaukselle vesiturvallisuuden varmistamiseksi.

Vaikka rahoitusmekanismit ovat puutteellisia, ennaltaehkäisytoimenpiteiden asianmukainen suunnittelu ja toteutus ovat keskiössä.

Patoturvallisuuden ylläpitäminen vaatii osaamista ja jatkuvaa työtä, joten osaajien koulutusta pyritään nostamaan kansainväliselle tasolle, juurikin esimerkiksi DigiWaDa-hankkeen avulla.

Tieto- ja tuotevientiin

Suomessa on satoja patoja, jotka on rakennettu vuosikymmeniä sitten erilaisiin tarpeisiin, ja patoturvallisuuden sääntelymme on ajan tasalla.

Kazakstanin uusi vesiministeriö on pyytänyt suomalaisilta asiantuntijoilta apua maan patorakentamisen ja kunnossapidon säädöskirjan päivittämisessä, jotta se vastaisi nykyajan vaatimuksia.

Keski-Aasian vesiviranomaisten kiinnostus ei rajoitu pelkästään patojen kunnossapitämiseen, vaan tarkoitus on rakentaa kokonaisvaltaista, kestävän kehityksen mukaista vesiresurssien hallintaa.

Uutta vesivoimaa pyritään rakentamaan osana uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Vesiturvallisuuden kannalta kriittisiin kohteisiin on tyypillisesti haastavaa päästä uutena kaupallisena toimijana mukaan – suomalaisella vesiosaamisella olisi siinä näytön paikka. Tästä syystä DigiWaDa-hankkeessa on otettu askeleita kontaktipinnan luomisessa, vahvistaen mahdollisuuksia tieto- ja tuotevientiin Suomesta Keski-Aasian suuntaan.

Rajat ylittävää yhteistyötä

Keski-Aasian vesiviranomaiset ja kaupalliset toimijat ovat kiinnostuneita uudesta teknologiasta, jota haetaan Länsi-Euroopasta ja Suomesta korvaamaan neuvostoaikaisia vanhentuneita ratkaisuja.

Hankkeen aikana on vahvistunut käsitys, että etenkin Kazakstan on maana ennakkoluuloja modernimpi ja suuntautuneempi Eurooppaan kuin saattaa kuvitella.

Suomella on erinomainen maine erityisesti uusien ohjelmistojen ja laiteominaisuuksien kehittämisessä. DigiWaDa-hankkeessa on varmistunut paikallinen tarve erilaisille ympäristömonitoroinnin palveluille.

DigiWada-hanke tunnistaa loppuasiakkaiden tarpeita ja päätöksentekomekanismeja, ymmärtää kohdemarkkinoiden toimintatapoja ja -kulttuuria sekä tarjoaa osaamista vesialan eri toimintojen parempaan hallintaan myötävaikuttaen kestävyyden kehittymiseen.

Energiatehokkuuden ja vihreiden teknologioiden kehittäminen kiinnostaa laajasti, ja suomalaisyritysten toivotaan osallistuvan tarjouskilpailuihin.

Yhteistyö vesivarojen tehokkaan ja järkevän käytön alalla Keski-Aasiassa on alueen maiden tasolla monimutkaistunut viime vuosikymmenen aikana, mutta asiasta on yhteistä ymmärrystä, johon haetaan tukea kansainvälisiltä organisaatioilta. Uudenlaisen laadun antaminen näille prosesseille edistää osaltaan mainittujen ja muiden sellaisten tehtävien yhteistä ratkaisemista, joilla on yhteisiä tavoitteita ja yhteistyönäkymiä rajat ylittävillä vesistöalueilla.

Teksti: Evgeny Bogdanov, Outi Laatikainen, Ella Lukkari/ KAMK

Kuva: Ilkka Mukkala, Locationhouse Finland Oy. Koivukosken vesivoimalaitos, Kajaani.