Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala: ”Jätealalle ei poikkeusta sidosyksikön vähimmäisomistusrajasta”

Hankintalakiin suunnitellaan muutosta, jonka mukaan kunnalla tulisi olla vähintään 10 prosentin vähimmäisomistus sidosyksikössään. Vaatimus koskisi kaikkia toimialoja kuten jätehuoltoalaa ilman poikkeuksia.

Jätealalle on esitetty 2,5 vuoden siirtymäaikaa.

Jos hankintalain muutosta pohtineen työryhmän ehdottama muutos toteutuu, asukkaiden jätehuollon järjestelmä on purettava ja rakennettava alusta asti uudella tavalla vain kahdessa ja puolessa vuodessa.

Muutos koskisi lähes kaikkia suomalaisia jätelaitoksia. 26 jätelaitoksesta 24:ssä on kuntia, joiden omistusosuus jää nykyisin alle kymmeneen prosenttiin.

Ministeri: Ei perusteita poikkeukseen

Kunta-ala ja kunnalliset jätelaitokset ovat vaatineet, että hankintalain sidosyksiköitä koskeva kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus rajattaisiin niin, että se ei koskisi jätehuoltoalaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ei lämpene ehdotukselle, että jäteala rajattaisiin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle.

”En itse näe, että olisi perusteltua nimetä jätehuoltoalaa poikkeusalaksi. On tärkeää, että myös jätealalla edistetään reilua kilpailua”, Multala sanoo Uusiouutisille.

Multalan kanta edustaa hallitusohjelman linjaa.

Ympäristöministeriö jätti kuitenkin hankintalakia pohtineen työryhmän mietintöön eriävän mielipiteensä. Ympäristöministeriö kritisoi mietintöä nimenomaan siitä, että se ei huomioi jätealan erityispiirteitä.

”Pidempi siirtymäaika on perusteltu”

Ympäristöministeriö arvioi, että ehdotettu muutos hidastaisi entisestään kierrätystavoitteiden saavuttamista. Kuntayhtiön ulkopuolelle jäävät kunnat eivät välttämättä saisi lakisääteisiä jätehuoltopalveluitaan järjestettyä, mikä johtaisi siihen, ettei jätehuollon tasoa voitaisi turvata.

Ympäristöministeriö huomautti, että oikeustila muodostuisi ehdotuksen myötä epävarmaksi ja ennakoimattomaksi.

Ehdotuksen vaikutusten arviointi on ministeriön mukaan suppea ja puutteellinen, eikä esimerkiksi vaikutuksia omistus- ja sopimusjärjestelyihin ole arvioitu lainkaan.

Multalan mukaan hankintalain muutos vastaa hallitusohjelmaa ja sen tavoitteena on edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailuneutraliteettia.

Multala uskoo, että jätealalle esitetty muita aloja pidempi 2,5 vuoden siirtymäaika on perusteltu:

”Jätealalla on sen ansiosta mahdollista pidempään hakea uusia tapoja toimia”, Multala sanoo.

Lausuntopalautteesta vyöry

Hankintalakia pohtineen työryhmän mietintö on ollut lausunnoilla 11. maaliskuuta saakka.

Hieman ennen lausuntoajan umpeutumista se oli kerännyt jo 550 palautetta lausunnonantajilta.

Lausuntopalaute näytti jakautuvan puolustajiin ja vastustajiin. Lisäksi monessa lausunnossa toivotaan esitykseen nykyistä tarkempaa vaikutusten arviointia.

Puolustajien joukosta löytyy monia jätehuolto- ja kierrätysalan yksityisiä yrityksiä ja yrittäjäjärjestöjä.

Esimerkiksi Lassila & Tikanoja kiittää lausunnossaan hallitusohjelman sisältämää toimenpidekokonaisuutta erinomaisena pyrkimyksenä puuttua jätealan kilpailuongelmiin.

”Lisää markkinoita yksityiselle sektorille”

Kierrätysteollisuus ry katsoo, että Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteet hankintalain muuttamiseksi avaisivat markkinoita.

Kierrätysteollisuus toteaa, että jos kuntayhtiöiden toiminta jatkuu nykyisellään ja niiden asema voimistuu, kilpailu vähenee ja yksityisen sektorin rooli kapenee, innovaatiot syntyvät muualle kuin Suomeen ja kierrätyksen kustannukset nousevat.

Kierrätysteollisuus näkee, että vähimmäisomistusvelvollisuus yhdessä ulosmyyntirajojen yhtenäistämisen kanssa rajoittaisi kuntayhtiöiden toimintaa markkinoilla, mikä lisäisi yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia.

Kovaa kritiikkiä

Kuntasektori ja kunnalliset jätelaitokset ovat lausunnoissaan pääosin vastustaneet esitystä.

Suomen Kuntaliitto kritisoi esitystä voimakkaasti jo mietinnön valmisteluvaiheessa ja jätti mietintöön eriävän mielipiteensä.

Kuntaliiton mukaan ehdotus vaarantaa kuntien lakisääteisten tehtävien hoidon.

Kuntaliiton mukaan jätealan nykyisen alueellisen yhteistyön taustalla on eurooppalainen ja kansallinen jätealan sääntely, jonka tiukkojen erilliskeräys- ja kierrätysvaatimusten toteuttaminen edellyttää kunnilta laajamittaista yhteistyötä. Mietinnön ehdotus rikkoisi toimivan mallin.

Lausuntopalvelussa Kuntaliitto toteaa, että kunnallisessa jätehuollossa ei ole havaittu omistusosuuksiin liittyviä määräysvaltahaasteita, joihin hankintalain uudistuksella pyritään puuttumaan. Kuntien yhteisesti omistamista 26 jätehuollon yhtiöstä 24 yhtiössä on alle 10 prosentin omistusosuuksia.

Kuntaliitto korostaa, että esitetty muutos heikentäisi kuntien mahdollisuuksia huolehtia yhä yksityiskohtaisemmin säädetystä tehtävästä, jonka velvoitteista pääosa johtuu EU:sta. Liitto kantaa huolta siitä, miten kierrätystavoitteisiin ja muihin ympäristövastuutavoitteisiin päästäisiin, mikäli kunnallisen jätehuollon vuosia rakennetut toimintamallit hajotetaan.

Fokus pois kierrätyksen kohentamisesta

Suomen Kiertovoiman lakimies Matias Penttilä toteaa lausunnossaan, että mietinnössä valittu tapa ulkoistaa ehdotetun muutoksen kokonaisuuden kuvaus, vaikutusten kuvaaminen sekä vaikutusarviointi kokonaan sidosryhmille on äärimmäisen huonoa lainvalmistelua.

KIVO katsoo, että vähimmäisomistusvaatimuksen ulottaminen kunnallisessa jätehuollossa toimiviin sidosyksikköihin, jotka hoitavat lakisääteistä kansalaisiin kohdistuvaa välttämättömyyspalvelua, ei ole tarkoituksenmukainen taikka toteuttamiskelpoinen.

KIVO korostaa, että muutos jätehuollossa olisi hallitusohjelman kirjausten vastainen. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan vähimmäisomistusvaatimus säädetään ”tukipalveluihin, joissa on olemassa toimiva markkina”. Penttilä korostaa, että jätehuolto ei ole tuki-, vaan välttämättömyyspalvelu, ja useilla sen osamarkkinoista ei ole toimivaa markkinaa – etenkään koko Suomen alueella.

KIVOn lausunto jatkaa, että hallitusohjelman mukaan vähimmäisomistusvaatimuksen tulisi olla ”yleisen edun huomioon ottava”, mikä ei jätehuollossa toteudu. Lisäksi kirjauksen toteuttaminen jätehuollossa vaarantaisi huoltovarmuuden. Lopuksi, kustannusten nousu ja jätehuollon infrastruktuurin muuttuminen tehottomammaksi heikentäisi alueellista elinvoimaa ja nostaisi suomalaisten asumisen kustannuksia etenkin pienemmissä kunnissa.

Suomen ympäristökeskus SYKE yhtyy omassa lausunnossaan ympäristöministeriön työryhmämietintöön jättämään eriävään mielipiteeseen. SYKEn mukaan jätetoimialan kilpailuneutraliteettia ja kilpailun lisäämistä tulisi arvioida yhtenä kokonaisuutena jätelaki II-hankkeen yhteydessä.

Syke korostaa myös, että jätehuollon järjestämisen kannalta Suomen kannattaisi säilyttää nykyinen vahvan kuntayhteistyön toimintamalli.

Sopimukset katki

Kunnallisissa jätelaitoksissa omistusosuudet on yleensä jaettu omistajakuntien asukasluvun mukaisesti. Jos mietinnön esitykset jatkavat hallituksen esitykseen, muutoksen vaikutusten piirissä olevien jätelaitosten on järjestettävä koko omistajapohjansa uudestaan todennäköisesti kesään 2028 mennessä.

Kuntapoliitikkojen on löydettävä tavat jakaa jätehuoltoon jo rakennettu infrastruktuuri ja järjestellä uudestaan sopimukset jätteenkuljetuksista ja -käsittelystä.

Jätteenkuljetusurakat ovat tyypillisesti 3–5 vuoden urakoita, joten 2,5 vuoden siirtymäaika katkaisisi sopimuskauden todennäköisesti kesken monissa paikoissa.

Myös jätehuollon viranomaistyö on todennäköisesti järjestettävä uudestaan.

Juttua muokattu 11.3.2025: Lisätty tietoa annetusta lausuntopalautteesta ja korvattu sillä osuus, joka viittasi aiemmin julkaistuun haastattelujuttuun.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset

Kuva: Kokoomuksen viestintä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala näkee, että hankintalakia tulee soveltaa myös jätealalla kuten muillakin aloilla. Jätealalle on kuitenkin muista toimialoista poiketen tulossa hieman pidempi, 2,5 vuoden siirtymäaika.