Yritykset ylsivät jopa yli 60 prosentin kierrätysasteeseen – Lassila & Tikanojan vertailu paljasti yhtiön yritysasiakkaista ahkerimpien lajittelijoiden toimialat ja kotiseudut

Kuva: L&T. Jäteastiat puhdistetaan säännöllisesti, jotta talteen saadaan laadukasta jätettä.

Kaupan alan yritykset näyttävät hallitsevan jätteiden lajittelun.

Tämän toimialan yritykset pärjäsivät parhaiten, kun Lassila & Tikanoja vertaili omien yritysasiakkaidensa lajittelu- ja kierrätysaktiivisuutta toimialoittain ja maakunnittain.

L&T on laskenut vuoden 2023 datan perusteella, kuinka iso osa sen asiakasyrityksissä lajitellusta jätteestä on saatu toimitettua eteenpäin kierrätettäväksi materiaalina ja kuinka suuri osa puolestaan on päätynyt seka- tai energiajätteenä polttoon.

Jos kierrätysastetta tarkastellaan asiakkaiden toimialojen mukaan, selkeä voittaja on kaupan ala, jossa kierrätysaste on 67,7 %.

Myös kiinteistöissä ja toimistoissa jätteen syntypaikkalajittelulla päästään 55 prosentin kierrätysasteeseen.

Huonoiten lajittelu sujuu datan perusteella rakentamisessa ja julkisella sektorilla, mutta nämäkin sektorit ylittävät tason, johon Suomessa Tilastokeskuksen mukaan ylletään valtakunnallisesti.

Kierrätysaste noussut

Kaiken kaikkiaan L&T:n asiakkaat tuntuvat osaavan jätteiden syntypaikkalajittelun hyvin, sillä yritysasiakkaiden yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on 63,6 %.

Kierrätysaste on noussut vuodesta 2015, jolloin se oli 56,8 %.

L&T:n asiakasvertailussa yritysten kierrätysaste on selvästi Suomen yleistä tasoa korkeampi. Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on tällä hetkellä noin 40 prosenttia.

Kierrätysaste täytyisi lain mukaan nostaa 55 prosenttiin jo vuoteen 2025 mennessä.

Pohjois-Savo ja Lappi petrasivat

Ahkerimmin lajittelu sujuu Etelä-Karjalassa, jossa kierrätysaste on miltei 70 prosenttia. Myös Keski-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen seutujen yritysasiakkaiden tekemä jätteiden lajittelu on onnistunut hyvin.

Matalin kierrätysaste saatiin Kymenlaaksossa, vain 21 prosenttia.

”Alueellisiin kierrätysasteisiin vaikuttavat esimerkiksi alueen elinkeinorakenne sekä L&T:n asiakaskanta kyseisellä alueella. Lisäksi alueelliset etäisyydet ja se, millaisia käsittelymenetelmiä alueella on tarjolla, vaikuttavat”, kertoo L&T:n johtava ympäristövastuun asiantuntija Antti Pitkämäki.

Isoin kehitys kierrätysasteessa on tehty Pohjois-Savossa, jossa yritykset ovat onnistuneet nostamaan vuoden aikana kierrätysastettaan 43,1 prosentista 56 prosenttiin, eli 12,9 prosenttiyksikköä.

Myös kierrätyksen kannalta haastavana alueena tunnettu Lappi on tehnyt hienon parannuksen nostamalla kierrätysastettaan 8,7 prosenttiyksikköä 52 prosentista 60,7 prosenttiin.

Rakennusalan lajittelussa vielä tekemistä

Yritysten toimialatarkastelussa rakennusala on petrannut lajitteluaan kolmen viime vuoden aikana.

Siellä kierrätysaste on noussut vuoden 2021 34,6 prosentista 45,5 prosenttiin, eli yli 10 prosenttiyksikköä.

”Rakennussegmentissä olemme tehneet viime vuosien aikana paljon töitä, jotta työmaiden kierrätysaste saataisiin nousuun. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä, sillä EU:n jätedirektiivin mukaan rakennusjätteen kierrätysasteen olisi pitänyt olla 70 % jo vuonna 2020”, Pitkämäki sanoo.

Yhä liikaa polttoon

L&T:n Pitkämäen mukaan yrityksissä päätyy yhä poltettavaksi liikaa sellaista tavaraa, joka olisi kelvannut kierrätykseen eli uusiksi raaka-aineiksi.

”Syntypaikkalajittelulla on tässä keskeinen rooli. Se on ylivoimaisesti tehokkain tapa erotella materiaalit toisistaan ja varmistaa, että hukkaan päätyy mahdollisimman vähän”, Pitkämäki sanoo.

Eniten poltettavaa seka- ja energiajätettä syntyi vuonna 2023 Etelä-Savossa. Polttoon päätyi keskimäärin 6,19 tonnia jätettä per asiakaskäyntikohde.

Päijät-Hämeessä polttoon päätyi vähiten, 2,3 tonnia per asiakaskäyntikohde.

Parhaiten seka- ja energiajätemääriään onnistuivat vähentämään Pohjois-Pohjanmaan yritykset. Huonoiten tässä pärjäsivät kainuulaiset yritykset.