Yritysvastuudirektiiville vihdoin vihreää valoa – ”Poliittisen poseerauksen aika on ohi”

Yritysvastuudirektiiville vihdoin vihreää valoa – ”Poliittisen poseerauksen aika on ohi”

Suuryritysten on sakon uhalla puututtava toimitusketjunsa kielteisiin ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin.

Euroopan parlamentti hyväksyi huolellisuusvelvoitetta (engl. due diligence) koskevan yritysvastuudirektiivin tekstin lopullisesti tänään (24.4.2024) täysistunnossa Strasbourgissa.

Suuryhtiöiden koko toimitusketjuun

Uudet säännöt velvoittavat suuryhtiöitä pitämään huolta siitä, ettei ihmisoikeuksia rikota eikä luontoa saastuteta missään vaiheessa niiden toimitus-, tuotanto- tai jakeluketjua.

Säännöt kattavat muun muassa lapsityövoiman käytön, orjuuttamisen ja työvoiman hyväksikäytön, luonnon monimuotoisuuden köyhdyttämisen, luonnonperinnön tuhoamisen ja saastuttamisen.

Säännöt koskevat EU:ssa toimivia yrityksiä ja emoyhtiöitä, joilla on yli tuhat työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto ylittää 450 miljoonaa euroa. Lainsäädäntö koskee myös niitä yhtiöitä, jotka toimivat EU:n ulkopuolella ja joiden EU-liikevaihto ylittää tämän euromääräisen rajan.

Myös yli 80 miljoonan liikevaihdolla EU:ssa toimivat franchise-yritykset kuuluvat lain piiriin.

Vaatimuksia sovelletaan asteittain niin, että yli tuhannen työntekijän yhtiöt tulevat vaatimusten piiriin vuonna 2029. Soveltaminen alkaa vuonna 2027 sellaisista yrityksistä, joiden liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa ja joilla on yli 5 000 työntekijää.

Näiden yritysten täytyy sisällyttää huolellisuusvelvoite toimintapolitiikkaansa. Niiden on myös tuettava pieniä ja keskisuuria liikekumppaneitaan, jotta ne noudattavat uusia velvoitteita.

Suuryhtiöille tulee myös velvoite laatia suunnitelma siitä, kuinka niiden liiketoiminta on yhteensopiva Pariisin 1,5-asteen ilmastorajan kanssa.

Sakko yhtiölle ja korvauksia uhreille

Jäsenmaiden on perustettava viranomainen valvomaan huolellisuusvelvoitteiden täyttämistä. Jos yhtiö tekee vakavan rikkeen sääntöjä vastaan, yhtiö voidaan tuomita maksamaan sakko, jonka suuruus on enintään viisi prosenttia yhtiön nettoliikevaihdosta.

Yhtiöt ovat vastuussa vahingoista, jotka aiheutuvat huolellisuusvelvoitteiden rikkomisesta. Niiden on maksettava uhreilleen täysi korvaus.

Komissio myös perustaa valvontaviranomaisille eurooppalaisen verkoston.

”Tämä on rajapyykki”

”Tämä päivä on rajapyykki. Olen niin ylpeä, että EU voi nyt sanoa tekevänsä kaikkensa, jotta markkinoille ei enää tule tuotteita ihmisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella. Olemme ensimmäisiä [jotka ottavat tällaisen lainsäädännön käyttöön], mutta varmasti emme viimeisiä”, direktiivin esittelijä, hollantilainen EU:n S&D-ryhmittymään kuuluva Lara Wolters totesi europarlamentin pressitilaisuudessa Strasbourgissa.

Hän muistuttaa, että tänään on kulunut 11 vuotta yli tuhat henkeä surmanneesta Rana Plaza -rakennuksen tuhoutumisesta, jossa kuoli ja loukkaantui muotimerkeille vaatteita ommelleita työntekijöitä.

Uusien EU-sääntöjen on tarkoitus estää, ettei ihmisiä loukkaannu ja kärsi epämääräisissä työolosuhteissa, kun EU-markkinoille tuotetaan esimerkiksi halpoja vaatteita.

”Surullinen totuus on, ettei mene päivääkään ilman uusia esimerkkejä epäinhimillisistä työoloista. Puhumattakaan metsäkadosta, öljyvuodoista ja muusta ympäristötuhosta.”

Yritysvastuudirektiivi täydentää EU:n yritysten vastuullisuutta koskevaa muuta lainsäädäntöä kuten metsäkatoasetusta, konfliktimineraaleja koskevaa asetusta ja esitystä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä.

Dokumentti neuvottelujen vaikeudesta

Wolters oli silminnähden helpottunut, kun yritysvastuudirektiivi näyttää viimein menevän läpi vaikeiden neuvottelujen ja äkkikäänteiden jälkeen.

Yritysvastuudirektiiviä on valmisteltu vuosia. Vaikeissa neuvotteluissa ovat avainasemassa olleet Woltersin lisäksi mepit Manon Aubry ja Heidi Hautala. Yritysvastuudirektiivin neuvotteluprosessista tehty dokumenttielokuva Everybody’s business julkaistiin Strasbourgissa äänestystä edeltäneenä iltana.

Dokumentin kuvauksen jälkeen direktiivistä oli jo saavutettu alustava sopu europarlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa eli trilogeissa, mutta yllättäen muutamat jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, kääntyivät vastustamaan jo neuvoteltua sopua tämän vuoden helmikuussa EU-neuvoston äänestyksessä.

Tämän päivän äänestyksessä menestyi hieman lievennetty versio direktiiviehdotuksesta. Laki koskee nyt vain kaikkein suurimpia yhtiöitä.

”Laki on kompromissi, jonka syntyminen oli vaikeaa ja vaati vuosien neuvottelut. Prosessi on ollut yhtä vuoristorataa, ja pakko myöntää, että käsittelystä on jäänyt katkera maku suuhun”, Wolters toteaa ja katsoo, että neuvoston viime hetken perääntyminen jo neuvotellusta sovusta on rikkonut luottamusta EU-instituutioiden välillä.

Vaikutuksia koko arvoketjuun

Europarlamentin uusi äänestystulos oli 374 puolesta, 235 vastaan. Luvut osoittavat selvää enemmistöä yritysvastuudirektiivin puolesta, mutta äänestystulos kertoo myös, että kyseessä on yhä kontroversiaali teema.

Monet parlamentaarikot ovat olleet huolissaan pk-yrityksille mahdollisesti valuvan hallinnollisen kuorman vuoksi. Vaikka direktiivi ei koske kuin suurimpia yhtiöitä, suuryhtiöiden on käytännössä varmistettava, että koko arvoketju täyttää vaatimukset.

Toisaalta pk-yritys voi saada vastuullisuudestaan lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailuetua uuden direktiivin myötä.

Neuvoston täytyy vielä virallisesti hyväksyä nyt saavutettu europarlamentin äänestystulos, mutta tällä kertaa Wolters ei usko enää tulevan ikäviä yllätyksiä.

”Olen vakuuttunut, että nyt olemme perillä. Poliittisen poseerauksen aika on ohi.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Europarlamentti äänesti uudesta yritysvastuudirektiivistä 24.4.2024 ja hyväksyi lain äänin 374–235.