Sitralta 10 keinoa siirtyä kiertotalouteen – ”Tulevaisuudessa hyvinvointi ei synny enää lineaaritalouden keinoilla”

Kilpailukykyä ja resilienssiä voisi vahvistaa, jos Suomi saisi metallit ja mineraalit nykyistä tehokkaammin kiertoon.

Maatalouden omavaraisuus puolestaan kohenisi, jos ravinteet kierrätettäisiin nykyistä paremmin.

Luontokato voitaisiin pysäyttää kiertotaloudella.

Esimerkiksi tällaisia hyviä puolia kiertotaloussiirtymä voisi tuottaa yhteiskunnillemme.

Sitran tuoreeseen työpaperiin ”10 kiertotalousehdotusta Suomelle” on koottu Sitran asiantuntijoiden ehdotus seuraavista askeleista, joilla kiertotalouden kärkimaan asema voidaan säilyttää. Mukana on myös ehdotuksia käytännön toimista.

Verotetaan luonnonvarojen käyttöä

Sitra suosittelee esimerkiksi kestävän kehityksen verouudistusta. Siinä verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn verottamisesta luonnonvarojen käytön ja ympäristön kuormittamisen verottamiseen.

Sitra ehdottaa myös, että julkisille hankinnoille tulisi sitovia kiertotaloutta edistäviä kriteereitä, kuten ympäristöjalanjälki, tuote palveluna -mallit sekä vaatimus valita tuotteita, joissa on käytetty kierrätysmateriaaleja.

Työpaperin kirjoittajat korostavat, että kansallisessa kiertotalousohjelmassa luonnonvarojen käytön vähentämiselle määriteltyjen tavoitteiden tulisi olla vähimmäistavoitteita. Kunnianhimoa olisi nostettava tästä.

Investointitukia biokaasuun

Käytännön konkreettisia toimia on myös uusien kierrätystekniikoiden käyttöönotto. Sitran kirjoittajat nostavat esiin, että Suomessa on valtavasti osaamista ja kiertotalouden kehitysprojekteja, joissa on vientipotentiaalia.

Ravinteiden kiertoa voisi tehostaa, jos valtio ohjaisi investointitukia biokaasulaitoksille, joissa yhdistyvät biokaasun tuotanto sekä ravinteiden jatkojalostus kierrätyslannoitteiksi. Uudistavan viljelyn e-opisto vahvistaisi maatalouden ammattilaisten osaamista uudistavan maatalouden käytännöistä.

Uudistava viljely on paitsi kiertotalousteko, samaan aikaan myös ilmastoteko. Toinen tällainen tuplahyötyjä tuova toimi on ruokahävikin vähentäminen.

Sitra toivoo lisäsatsauksia kiertotalousosaamiseen ja ehdottaa, että kiertotalouden periaatteet sisällytetään Opetushallituksen johdolla kattavammin kaikkien koulutusasteiden opetussuunnitelmiin.

60 miljoonaa kiertotalouteen

Työpaperi on ajankohtainen, sillä Suomi alkaa valmistautua tuleviin eduskuntavaaleihin.

Sitra ehdottaakin, että kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpano täytyisi varmistaa yli hallitus- ja ohjelmakausien ja tehdä tästä kirjaus vuosien 2023–2027 hallitusohjelmaan. Ohjelman toimeenpanoon tulisi varata ainakin 60 miljoonaa euroa vuosittain.

Työpaperin kirjoittajat muistuttavat, että kiertotalous kannattaa ottaa mukaan kaikkeen päätöksentekoon yli sektorirajojen.

Perustetaan osaamiskeskittymä Suomeen

Kirjoittajat ehdottavat myös kansainvälisen tason toimia.

Sitran jo vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestämä World Circular Economy Forum -tapahtuma on vakiintunut kiertotalousalan kansainväliseksi keskustelualustaksi. Sitra ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin parhaita käytäntöjä skaalaava, kiertotalouden kansainvälinen WCEF-osaamiskeskittymä. Se vahvistaisi osaamista, kilpailukykyä ja vientiä.

Suomen kannattaisi Sitran mukaan vaikuttaa EU:n vapaakauppasopimuksen muutokseen niin, että sopimukset tukisivat siirtymää kiertotalouteen. Ulkoministeriö voisi vaikuttaa edistämällä kiertotaloutta Maailman kauppajärjestössä.

Monta etua

Sitran asiantuntijat Riku Sinervo, Tiina Paajanen, Vilma Turkki ja Kari Herlevi uskovat, että kiertotalouteen siirtyminen olisi Suomen etu.

”Kiertotalouden avulla kestävyyskriisiin on löydettävissä ratkaisuja, jotka pienentävät kulutuksen ja tuotannon aiheuttamaa rasitusta ilmastolle ja luonnolle. Samalla ne parantavat omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, vähentävät neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä muokkaavat globaaleja toimitusketjuja aiempaa läpinäkyvämmiksi, joustavammiksi ja erilaisiin kriiseihin paremmin mukautuviksi. Omavaraisuuden näkökulmasta siirtyminen kiertotalouteen on välttämättömyys”, kirjoittajat toteavat raportin johdannossa, ja jatkavat:

”Viime aikojen kehityskulut ovat vahvistaneet näkymää, että tulevaisuudessa hyvinvointi ei synny enää lineaaritalouden keinoilla. Nyt tarvitaan systeeminen muutos lineaarisesta ajattelusta kohti kiertotalouteen perustuvaa hiilineutraalia ja luontoa vahvistavaa talousjärjestelmää.”

Vauhtia kiristettävä

Kari Herlevin mukaan meillä on kaikki edellytykset pysyä kiertotalouskehityksen kärjessä. Itsestään selvää se ei kuitenkaan ole.

”Meillä on jo nyt käytössä paljon hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja, joita voidaan ottaa käyttöön ja skaalata entistä laajemmalle. Kiertotalouden hyödyt on kuitenkin tunnistettu myös muualla Euroopassa ja maailmassa. On selvää, että suomalaisten ratkaisuiden ohi mennään oikealta ja vasemmalta, ellemme kiristä vauhtia”, jatkaa Herlevi.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Elina Saarinen. Kesällä 2017 maailman kiertotalousosaajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa World Circular Economy Forumiin Helsinkiin. Ohjelmaa jatkettiin tuolloin vastavalmistuneessa Allas Sea Poolissa.