Jätteenpolton hiilipäästöt hyödyksi – Fortum teki Suomessa biohajoavaa muovia jätteenpolton hiilidioksidista ensimmäisenä maailmassa

Kuva: Fortum Recycling & Waste. Tässä sitä on: jätteenpolton hiilidioksidipäästöistä valmistettua biohajoavaa muovia.
Facebooktwitterlinkedin

Fortum Recycling & Wasten Riihimäen laitos on ensimmäisenä maailmassa onnistunut valmistamaan biohajoavaa muovia jätteenpolton hiilidioksidipäästöistä.

Hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (CCU) perustuva läpimurto on iso askel teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja hyödyntämisessä.

Fortumin Carbon2x-hanketta johtavan Tony Rehnin mukaan hiilidioksidipohjaisen muovin valmistaminen tarjoaa uuden, kestävän raaka-aineen muovia hyödyntävälle teollisuudelle.

”Tämä läpimurto on merkittävä askel kohti kestävämpää muovinvalmistusta”, Rehn sanoo tiedotteessa.

”Tämänkaltainen kehitystyö auttaa vähentämään riippuvaisuutta fossiilipohjaisista raaka-aineista sekä voi luoda uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa.”

Carbon2x-ohjelman tavoitteena on ottaa kierrätykseen kelpaamattoman jätteen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt talteen ja valmistaa niistä vastuullisia tuotteita.

”Hiilidioksidi kannattaa hyödyntää raaka-aineena”

Vastaavia hiilidioksidin talteenoton kehityshankkeita on meneillään sekä Suomessa että maailmalla.

Valtaosa niistä keskittyy kuitenkin synteettisten polttoaineiden valmistamiseen ja hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS).

”Talteen otettu hiilidioksidi kannattaa hyödyntää uudeksi raaka-aineeksi, eikä varastoida tai vapauttaa ilmakehään polttoaineen käytön yhteydessä”, Rehn sanoo.

”Talteen otetun hiilidioksidin hyötykäyttö on resurssiniukkuuden ja tulevaisuuden kannalta huomattavasti kestävämpi vaihtoehto. Talteenotto ja hyödyntäminen tarjoaa myös yhden ratkaisun kasvavaan materiaalipulaan.”

Uusi vastuullisten muovien kategoria

Euroopassa syntyy vuosittain liki 100 miljoonaa tonnia kierrätykseen kelpaamatonta jätettä, joka poltetaan energiaksi.

Jos Carbon2x-ohjelma otettaisiin käyttöön laajemmassa mitassa, jopa 90 prosenttia ilmakehään jätteenpoltosta vapautuvasta hiilidioksidista voidaan ottaa talteen ja sitoa tuotteisiin, Rehn sanoo.

Muovin tuotantoon tarvitaan hänen mukaansa uusia kestäviä ratkaisuja täydentämään kierrätys- ja biopohjaisia muoveja.

Biohajoavalla hiilidioksidipohjaisella muovilla on samat laadulliset ominaisuudet kuin perinteisillä neitseellisillä muoveilla.

”Uskomme, että tällaisista tuotteista on syntymässä kokonaan uusi vastuullisten muovien kategoria, vaikka edelleen tarvitaan muovien mekaanista kierrätystä”, Rehn selventää.

Teolliseen tuotantoon vuosikymmenen lopulla

Biohajoava hiilidioksidipohjainen muovi voidaan kierrättää uudelleen siinä missä monet muutkin muovit, jolloin hiilen kierto sulkeutuu.

Biohajoavan muovin etu on lisäksi se, että vaikka se päätyisi vahingossa luontoon, se hajoaa eikä jätä haitallista mikromuovia ympäristöön.

Rehnin mukaan Carbon2x-ohjelman innovaatiosta toivotaan ratkaisuja pakkausmateriaalien tuotannon lisäksi muillekin aloille.

”Meitä kiinnostaa erityisesti korkealaatuisten muovien valmistaminen esimerkiksi ruoka- ja kosmetiikkapakkauksia, leluja ja kodin elektroniikkaa varten.”

Rehn arvioi, että jätteenpolton hiilidioksidipäästöistä valmistetun biohajoavan muovin teollinen tuotanto voi käynnistyä jo vuosikymmenen lopulla.

Hiilidioksidipohjaisen muovin tuotebrändi esitellään Euroopan markkinoilla jo marraskuussa 2024.

Teksti: Päivi Ikonen/ Kemiamedia.fi

Kuva: Fortum Recycling & Waste. Tässä sitä on: jätteenpolton hiilidioksidipäästöistä valmistettua biohajoavaa muovia.

Facebooktwitterlinkedin