Nyt aletaan irrotella!

Suomeen on luotu uusi menettely purkujätteiden kiertotalouteen. Purkukartoitus auttaa suunnittelemaan, mitkä rakenneosat saataisiin irrotettua ehjinä uudelleenkäyttöön.

Rakennusten purkutöiden suunnittelijat, tilaajat ja hankintoja tekevät saivat marraskuussa uutta ohjeistusta siihen, että purkumateriaalit saataisiin paljon nykyistä tehokkaammin uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Kiinteistö- ja rakennusalan etujärjestö Rakli ry ja ympäristöministeriö ovat myös pääsemässä vapaaehtoiseen green deal -sopimukseen kiertotalouden mukaisten purkukäytäntöjen edistämisestä.

Ympäristöministeriö julkaisi rakentamisen kiertotalous -seminaarissa Helsingissä kolme uutta opasta kestävästä purkamisesta vauhdittaakseen rakennus- ja purkualan kiertotaloutta ja ilmastotyötä.

Aikaa uudelleenkäytölle

Yksi uusista menettelyistä on purkukartoitus. Se on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen purettavassa rakennuskohteessa.

Kartoituksen tarkoitus on edistää purkumateriaalien hyödyntämistä ja välttää ympäristö- ja terveysriskejä.

”Purkukartoituksen avulla tilaaja voi jo hankesuunnittelu- ja esiselvitysvaiheessa vaikuttaa merkittävästi siihen, että kiertotaloustavoitteet ja jätteiden hyödyntäminen voidaan toteuttaa hankkeen kaikissa eri vaiheissa ja purku-urakoinnin tehtävissä”, oppaiden tekemisessä isossa roolissa ollut Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä kiteyttää. Oppaat syntyivät laajassa yhteistyössä, jossa oli mukana muun muassa VTT.

Purkukartoitus — opas laatijalle -ohjeistus kertoo purkukartoituksen jakautuvan haitta-ainekartoitukseen ja -tutkimukseen sekä selvitykseen muista purkumateriaaleista. Purkukartoittaja arvioi tavanomaisten jätteiden määriä ja käsittelysuosituksia sekä tunnistaa uudelleenkäyttöön soveltuvia osia.
”On tärkeää, että purkukartoituksessa tunnistetaan potentiaalisia ehjänä irrotettavia osia, irtaimistoa ja kalustoa, jotka voitaisiin eri kanavien kautta saada uudelleenkäyttöön”, Lehtonen sanoo.

Hän korostaa uudelleenkäytön olevan uusi sektori, johon tarvitaan lisää toimijoita ja osaamista.

”Opas antaa ohjeita siihen, miten asia kannattaa hoitaa selvityksestä lähtien hallitusti ja systemaattisesti, ennen kuin kiire tai tekniset syyt tulevat uudelleenkäytön esteeksi. Toiminta on huomioitava purkamisen aikataulussa.”

Lehtonen kannustaa myös miettimään vastuutuksen, valvonnan sekä sen, että ehjinä irrotettaville osille löytyy markkinoilta käyttöä.

Kustannussäästöjä

Purkujätteestä valtaosa, noin 80 prosenttia, on betonijätettä.

Lehtonen kertoo, että Helsingin kaupungin Vesalan ala-asteella tehtiin purkukartoitus viime kesänä. Siellä tarjouspyyntöön saatiin purkukartoituksen tuloksia hyödyntämällä mukaan, että betonijäte murskataan ja osa siitä voidaan hyödyntää purkutyömaalla.

”On varmaa, että ilman purkukartoitusta emme olisi osanneet vaatia tätä tarjouksessa. Purkukartoitus on siis säästänyt kustannuksia ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä”, Lehtonen avaa.

Purkukartoituksen tekemisen tueksi ympäristöministeriö on laatinut lomakkeen. Raklin jäsenyritykset ovat olleet mukana kehitystyössä.

”Ohjeistus on pyritty tekemään mahdollisimman käyttäjälähtöiseksi, samoin raportointi”, summaa ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste.

Hän kertoo, että ympäristöministeriön on tarkoitus kannustaa alaa purkukartoitusten tekemiseen esimerkiksi niin, että purkukartoituksen tekeminen olisi osa ARA-kohteille suunnatun, korotetun purkuavustuksen myöntämisvaatimuksia.

Vapaaehtoisin sopimuksin

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa purkukartoitus kytkeytyisi saumattomasti digitaalisiin järjestelmiin, jotka toimisivat rakennus- ja purkujätteiden määrän seurannan ja purkumateriaalimarkkinoiden alustana.

Purkumateriaaleille voi etsiä uudelleenkäyttö- ja hyötykäyttökohteita esimerkiksi Motivan ylläpitämän digitaalisen kauppapaikan, Materiaalitori.fi:n kautta, joka päivittyy yhä paremmin tähän tarkoitukseen ensi vuoden aikana.

Mahdollisesti talvella 2020 solmittava green deal -sopimus Raklin ja ympäristöministeriön välillä kannustaisi yrityksiä ottamaan purkukartoituksen ja muutkin kestävän purkamisen menettelyt käyttöön.

”Sopimukseen mukaan lähtevät kunnat ja muut toimijat sitoutuvat siihen, että ne toteuttavat purkukartoituksen purkukohteissaan. Toimenpiteitä voidaan alkaa toteuttaa heti, kun sopimus on solmittu”, sanoi ympäristöministeriön green deal -sopimusten asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari. Hän puhui aiheesta lokakuun Jätehuoltopäivillä ja kertoi, että rakentamiseen liittyen on vireillä muitakin vapaaehtoisia sopimuksia.

”Olemme keskustelleet yhtenä Muovitiekartan toimenpiteenä Rakennusteollisuus ry:n ja useiden muiden toimialajärjestöjen kanssa siitä, miten esimerkiksi muovipakkausten kulutusta voitaisiin vähentää ja kierrätystä lisätä kiinteistö- ja rakennustoimialalla”, Piekkari sanoi.

Green deal -mallia kokeillaan myös julkisissa hankinnoissa:
”Sopimuksissa kaupungit ja kunnat voivat esimerkiksi sitoutua päästöttömien työmaiden konseptin kehittämiseen ja käyttöönottoon työmaillaan tai haitallisten aineiden vähentämiseen päiväkotiympäristöissä”, Piekkari jatkoi.

Materiaalitehokkuutta hankintoihin

Purkutyöt — opas teettäjälle ja tekijälle kuvaa koko hallitun purkuprosessin kulun purkamisen valmistelusta purkutyön lopputarkastukseen asti.
Kiertotalous purkuhankkeissa —opas julkisiin hankintoihin puolestaan antaa julkiselle ja yksityiselle tilaajalle eväät kestäviin hankintoihin. Opas kuvaa vapaaehtoiset hankintakriteerit, joiden avulla korjaus- ja purkuhankkeissa voi parantaa materiaalitehokkuutta.

”Kriteerit sopivat hankkeisiin, joissa omistaja tai tilaaja tahtovat toimia kiertotalouden mukaisesti. Hankinnan kohteina voivat olla rakennuttajakonsultin hankinta tai purkukartoituksen tai purkutöiden hankinnat. Lisäksi oppaassa on materiaalikohtaisia kriteereitä. Jos esimerkiksi tiedetään, että kohteessa on paljon kipsiä tai lämmöneristeitä, näille voidaan asettaa kiertotaloutta parantavia kriteerejä”, taustoittaa erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

Oppaiden lisäksi ympäristöministeriö selvittää parhaillaan toteutuskelpoisinta tapaa inventoida Suomen rakennetun ympäristön materiaalivirrat. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2020.

Puujäte palaa

Purkujätettä syntyy Suomessa virallisen tilaston mukaan vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia. Neljä viidesosaa jätteestä syntyy juuri korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa.

EU:n ja Suomen tavoite on, että jo vuonna 2020 rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia hyödynnetään materiaalina. Viimeisimpien, vuoden 2017 tilastojen mukaan Suomi on päässyt vasta 54 prosentin kierrätysasteeseen.

Suomessa haasteita aiheuttaa esimerkiksi se, että rakentamisen ja purkamisen puujätteille ei ole juurikaan kierrätyskäyttökohteita, vaan puujäte on ohjautunut energiakäyttöön, minne se toki biopolttoaineena hyvin soveltuukin. Suomesta puuttuvat esimerkiksi Keski-Euroopan vanerilevytehtaat, jotka pystyvät kierrättämään eurooppalaisen käsitellynkin puujätteen.

Gaian ja Ytekki Oy:n selvityksen mukaan rakentamisen ja purkamisen puujätettä syntyy noin 250 000 tonnia vuodessa.

Uudet oppaat: https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uudet_oppaat_rakennusten_kestavaan_purka(52764)

Tavoite: Rakentaminen hiilineutraaliksi 2050

Globaali rakennusala on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen päästöjen pienentämiseen. Osa puu-, betoni- ja teräsrakentamisen yrityksistä, kaupungeista ja järjestöistä on sitoutunut vähentämään materiaaleihin sitoutuneen hiilidioksidin määrää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Toinen tavoite on saavuttaa hiilineutraali rakentaminen ja energiankäyttö vuonna 2050.

”Raportti on merkittävä osoitus tarvittavasta suunnasta ja muutosnopeudesta rakentamisen ja rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Suomessa onkin jo otettu määrätietoisia askeleita raportin tavoitteiden saavuttamiseksi”, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen sanoo.

World Green Building Council julkisti raporttinsa Bringing Embodied Carbon Upfront New Yorkissa ilmastoviikolla syyskuussa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen piti tilaisuudessa avainpuheenvuoron.

Sitoumus ja raportti: https://figbc.fi/

Kuvat: WGBC, Scriberia.