Analytiikka tunnistaa ruokahävikkipotentiaalin

Facebooktwitterlinkedin

16.3.2017

 

Miten ravintola voi varautua juuri oikealla määrällä ruokaa lounaalla? Kuinka estää turha ruokahävikki?

 

IT-palveluyhtiö CGI ja Aalto-yliopisto ovat tutkineet suurkeittiöiden ruokahävikin syntymistä varusmiesten käyttämissä Leijona Catering -ravintoloissa. Hävikkiä syntyy pitkin tuotantoketjua, mutta merkittävin syy hävikkiin on epätarkka arvio ruokailijoiden ja tarvittavan ruoan määrästä. Arviointia voisi helpottaa analytiikan ja digiteknologian avulla.

 

“Ruokailijamäärän ennustamiseen ei ole toistaiseksi olemassa riittävän hyviä työkaluja. Selvitämme nyt esimerkiksi mittausprosessin automatisointiin ja puheentunnistukseen liittyviä mahdollisuuksia prosessin eri vaiheissa”, ammattikeittiöiden toiminnanohjausratkaisun kehittämisestä CGI:llä vastaava johtaja Tero Pollari sanoo.

 

Tavoitteena on Pollarin mukaan, että analytiikka havainnollistaa hävikkikohdat sekä niiden aiheuttamat lisäkustannukset ja ohjaa samalla henkilökuntaa tekemään asiat paremmin.

 

CGI hyödyntää tutkimuksen tuloksia Aromi-järjestelmänsä tuotekehityksessä. Järjestelmän avulla tuotetaan suuri osa ammattikeittiöiden ruoasta. Sillä optimoidaan ruokatuotantoa muun muassa määrien, kustannusten ja ravintoarvojen osalta.

 

“Ruokahävikin merkitys tiedostetaan ja ymmärretään hyvin. Joka vuosi noin 80 miljoonaa kiloa ravintoloiden ja muiden ammattikeittiöiden tuottamasta ruoasta päätyy Suomessa hävikiksi. Se tarkoittaa noin 15 kiloa ruokahävikkiä jokaista suomalaista kohden vuodessa”, Pollari sanoo.

Facebooktwitterlinkedin