Bakun ilmastokokous sai taiottua viime hetkillä sovun ilmastorahoituksesta – ”Vielä 10 tuntia ennen kokouksen päättymistä näytti, että ajetaan päin seinää”

YK:n COP29-ilmastokokous Azerbaidžanin Bakussa vältti täpärästi katastrofin ja sai kuin saikin aikaan yhteisen päätösasiakirjan.

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija, ympäristöministeriön Outi Honkatukia kuvasi edellispäivänä päättynyttä kokousta tuoreeltaan maanantaiaamuna 26.11.2024 pidetyssä sidosryhmätilaisuudessa kaoottiseksi.

Kokous venyi lopulta puolitoista vuorokautta yliajalle.

”Itselleni näytti vielä kymmenen tuntia ennen kokouksen päättymistä, että tämä tullaan ajamaan päin seinää”, Honkatukia kuvailee.

Vaikea neuvottelutilanne

Geopoliittinen tilanne teki neuvotteluista poikkeuksellisen vaikeat.

Lähi-idässä ja Ukrainassa soditaan. Kiinan sähköautojen tuontitullit kiristävät Kiinan ja EU:n välejä, eikä Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppapoliittisia suhteita voi kuvailla ruusuisiksi.

Donald Trump valittiin juuri kokouksen alla toiselle kaudelleen Yhdysvaltojen presidentiksi. Trump on kertonut maan irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta heti kun mahdollista.

Argentiina veti oman delegaationsa pois ilmastokokouksesta heti kokouksen ensi päivinä.

Ilmastokokouksen puheenjohtajalta olisi vaadittu johtajuutta, mutta öljyvaltio Azerbaidžan osoitti lähinnä hälläväliä-asennetta. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että pienimpien saarivaltioiden, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maiden oli vaikea saada ääntään kuulluksi neuvotteluhuoneissa.

Edellisessä COP28-kokouksessa Dubaissa linjattiin tavoite fossiilisista polttoaineista irtautumisesta, mutta tässä kokouksessa ei onnistuttu neuvottelemaan sen toimeenpanosta.

Bakun kokous osoitti, että osa öljyntuottajamaista haraa edelleen Dubaissa sovittua energiasiirtymää vastaan.

”Erityisesti Saudi-Arabia pyrki estämään kaiken keskustelun fossiilista irtautumisesta”, Honkatukia kertoo.

Ilmastorahoituksesta neuvottelutulos

Honkatukia oli keskeisessä roolissa EU:n edustajana ilmastorahoitusneuvotteluissa. EU päätti tehdä kaikkensa, jotta kuilun partaalta saataisiin vielä aikaiseksi jonkinlainen neuvottelutulos.

Lopulta päätösasiakirja valmistui. Kokouksen osapuolet pääsivät sopuun siitä tavoitteesta, että ilmastorahoitus kolminkertaistuu 300 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä.

Vaikka kehittyvät maat olisivat toivoneet vähintään tuhatta miljardia, sopua voi pitää onnistumisena.

”Kun rahoitus on nyt alle 120 miljardia vuodessa, niin rahoituksen kolminkertaistaminen tässä poliittisessa tilanteessa ei ole niin huono lopputulos kuin voisi kuvitella”, Honkatukia muistuttaa.

Nykyinen tavoite on koskenut vain perinteisiä teollisuusmaita ja rahoitus kerätään pääasiassa julkisista lähteistä. Teollisuusmailla on edelleen johtorooli tavoitteen saavuttamisessa, mutta jatkossa Maailmanpankin ja muiden monenvälisten kehityspankkien kautta kanavoitu rahoitus lasketaan mukaan ilmastorahoituksen kokonaispottiin.

Lisäksi päätösasiakirjassa todetaan, että kaikkien osapuolten on yhdessä toimittava, jotta rahoitusta saadaan yhdessä kanavoitua niin julkisista kuin yksityisistäkin lähteistä kehittyvien maiden ilmastotyöhön 1300 miljardia dollaria vuoteen 2035 mennessä.

Vanha jako kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden välillä säilyy, mutta myös kehittyviä maita kannustetaan rahoittamaan ilmastotoimia vapaaehtoisesti.

Esimerkiksi Kiina kertoo sijoittaneensa vähiten kehittyneiden maiden ilmastotyöhön vuoden 2016 jälkeen yhteensä jo 24,5 miljardia dollaria.

Ilmastotyö ei ajautunut umpikujaan

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen pitää sopua ilmastorahoittajapohjan laajentamisesta historiallisena ja myönteisenä askeleena.

Hän pitää kokouksen saavuttamaa lopputulosta lopulta positiivisempana kuin mitä odotettiin.

”Voimme huokaista helpotuksesta siinä mielessä, että maailman päästövähennysten ja suomalaisen puhtaan teknologian viennin näkymät ovat hitusen valoisammat kuin siinä vaihtoehdossa, että ei olisi saatu aikaiseksi mitään päätösasiakirjaa. Oli lähellä, ettei olisi ajauduttu umpikujaan, koska neuvottelut olivat niin solmussa”, Mykkänen sanoo.

Mykkäsen mukaan pahimmassa skenaariossa vaakalaudalla olisi ollut koko YK:n ilmastotyön jatko.

”On pienoinen ihme, että tässä maailman ajassa Kiinalla, USAlla ja öljyvalloilla on yleensäkään halua sopia yhtään mistään yhdessä. Jos olisi sanottu, että kokous päättyi tuloksettomana, se olisi antanut pelimerkit niille, jotka haluavatkin kampittaa ilmastoneuvottelut ojaan.”

Rahoitusvastuu laajenee

Mykkänen pitää myönteisenä sitä, että rahoitusneuvotteluissa tunnustettiin, että länsimaiden lisäksi muidenkin talousmahtien on kannettava vastuuta ilmastorahoituksesta.

”Euroopan osuus maailmantaloudesta on noin viidennes ja päästöistä kuusi prosenttia. Historiallisesti kumuloituneita päästöjä laskettaessa Kiina on jo mennyt EU:n ohi. Kuitenkin EU:n osuus ilmastorahoituksesta on kolmannes”, Mykkänen muistuttaa.

Toisena onnistumisena Mykkänen pitää sitä, että maailman hiilimarkkinoiden pelisääntöjen toimeenpanosta saatiin vihdoin lopullinen sopu kymmenen vuoden työn jälkeen.

Kansainväliset markkinamekanismit mahdollistavat sen, että Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella.

Markkinamekanismista hyötyvät esimerkiksi yritykset, jotka haluavat ostaa ilmastoyksiköitä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta.

”Erityisesti valtioiden väliseen yksiköiden kauppaa koskevaan hiilimarkkinaohjeistukseen saatiin nyt elementtejä, jotka lisäävät raportoinnin läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta ja estävät näin viherpesua”, kuvailee ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tuomo Kalliokoski.

Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Karoliina Anttonen kertoo, että Pariisin sopimuksen artikla kuusi luo puitteet ja mahdollisuudet valtioiden väliselle yhteistoiminnalle.

”Perustetaan kansainvälinen rekisteri, josta valtiot voivat valita haluamiaan toiminnallisuuksia”, Anttonen kuvailee.

Varsinainen kysyntä yksiköille syntyy kuitenkin valtioiden asettamista päästövähennystavoitteista eli kansallisesti määritellyistä panoksista (NDC, nationally determined contribution).

Muovisopimusneuvottelut käyntiin

Näistä päästövähennystavoitteista ei Bakussa juuri kuultu uusia avauksia. Päästövähennystavoitteista tuleekin seuraavan ilmastokokouksen COP30:n keskeisin asia.

Seuraava ilmastokokous pidetään marraskuussa 2025 Brasilian Belémissä.

Kokousta valmistellaan virkamiestyössä ja ministeritapaamisissa pitkin tulevaa vuotta. Keskeisin on kokous Bonnissa juhannuksen tienoilla.

YK pitää todennäköisesti yleiskokousviikollaan syyskuussa myös ilmastohuippukokouksen, jossa on odotettavissa lisää ilmoituksia päästövähennystavoitteiden päivityksistä.

Globaali yhteisö neuvottelee parhaillaan myös kansainvälisestä muovisopimuksesta. Hallitustenvälisen neuvottelukomitean viides kokous (INC5) järjestetään Etelä-Korean Busanissa 25.11.–1.12.2024.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Can Yalicn/ Adobe Stock. . Viime vuonna Dubaissa maailman maat sopivat asteittaisesta irtaantumisesta fossiilisista polttoaineista. Tänä vuonna Bakussa ei saatu edistystä päätöksen seurannan tai toimeenpanon osalta.

Editoitu 26.11.24: Korjattu Kalliokosken ja Anttosen sitaattien muotoilua.