Belémin COP30-ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin

YK:n COP30-ilmastokokous päättyi Belémissä 22. marraskuuta 2025 lähes vuorokauden yliajalla. Vaikeat neuvottelut johtivat kompromisseihin, joita monet ilmastotoimien veturit pitivät riittämättöminä.

“EU:lle suuri pettymys oli se, että aiemmin hyvin toiminut yhteistyö kunniahimoisia päästövähennyksiä ajavien maiden kanssa ei tällä kertaa tuottanut tukea vahvoille päästövähennyskirjauksille, vaan näillekin maille sopeutumisrahoitus oli lopulta ainoa todellinen painopiste. Kiinakaan ei ottanut johtajuutta, vaan pysyi passiivisena, joten EU jäi aika yksin”, pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.

“Päästövähennysten näkökulmasta tulos jää selvästi alle sen, mitä nyt tarvittaisiin. Maailman vastaus Pariisin sopimuksen tavoitteen ja toimien väliseen kuiluun on riittämätön”, kommentoi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Liekit lyövät jo

Neuvottelujen lähtötilanne oli vaikea. Yhdysvallat on irtautumassa Pariisin sopimuksesta. Geopoliittiset jännitteet ajavat valtioita keskittymään puolustukseen ja suojelemaan talouttaan yhteistyön rakentamisen sijaan.

“Tiesimme, että tämä ilmastokokous järjestetään myrskyisissä poliittisissa olosuhteissa. Kieltäminen, hajaannus ja geopolitiikka ovat tänä vuonna koetelleet kansainvälistä yhteistyötä rajusti”, kommentoi ilmastokokouksen puheenjohtaja Simon Stiell loppupuheenvuorossaan.

Lisäksi kokouksen järjestelyt herättivät etukäteen niin paljon huolta, että varsinkin yritysten korkeinta johtoa oli paikalla vähemmän kuin tavallisesti.

Kokouspaikalla sattui jopa tulipalo kesken neuvottelujen, minkä vuoksi kokousväkeä oli nopeasti evakuoitava palavasta rakennuksesta.

Vaikka keskeytys oli väliaikainen ja neuvotteluja päästiin palon sammuttamisen jälkeen jatkamaan, palavassa ilmastokokousareenassa on väistämättä tiettyä symboliikkaa.

Fossiilienergiasta luopumisen tiekartta ei edennyt

Yli 80 maan muodostama laaja koalitio ajoi kunnianhimoisesti globaalia tiekarttaa fossiilisten polttoaineiden alasajoon. Aloite kuitenkin kaatui muun muassa arabimaiden ja Intian vastustukseen.

Viralliset neuvottelut eivät tuottaneet sitovia päätöksiä. ”Halukkaiden koalitio” kuitenkin vahvistui ja lupasi jatkaa työtä fossiilisen energian vähentämiseksi.

“Virallinen kokous osoitti, että kaikkia sopimuksen osapuolia, esimerkiksi Saudi-Arabiaa ja Venäjää, on vaikea saada mukaan yhteistyöhön. Silti fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä halukkaiden koalitio vahvistui. Se tukee vihreää siirtymää ja luo pohjoismaisille tuotteille markkinoita”, sanoo Climate Leadership Coalitionin (CLC) toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.

Päästövähennyssitoumukset eivät riitä

Belémin ilmastokokouksen isoja tavoitteita oli saada maailman mailta uudet, päivitetyt päästövähennyssitoumukset (National Determined Contributions, NDC). Niitä toi kokouspöytään ainakin 115 maata, joiden osuus globaaleista päästöistä on 77 prosenttia.

Yhteenlaskettuna maiden lupaukset vähentävät päästöjä huomattavasti vähemmän kuin mitä lämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi.

Uupumaan jäivät esimerkiksi Intian ja muiden sen kaltaisten isojen talouksien päästövähennyssitoumukset.

“Päästövähennysten vauhti riippuu edelleen valtioiden vapaaehtoisista toimista. Kyllä saa olla pettynyt ja surullinen”, sanoo WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.

WWF:n mukaan ilmastokokouksen valonpilkahduksiksi jäivät sademetsiä turvaava uusi rahasto sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli ilmastokriisin torjunnassa.

Edistymistä nähtiin kehittyvien maiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksessa, jota päätettiin kolminkertaistaa vuoteen 2035 mennessä.

59 yhteistä indikaattoria ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen seurantaan

Belémissä päätettiin maailmanlaajuisesti yhtenäisistä mittareista, joilla seurataan maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. 59 indikaattoria kattavat muun muassa ilmastokestävät investoinnit ja ekosysteemien palautumiskyvyn.

Indikaattoreita täsmennetään seuraavien kahden vuoden aikana asiantuntijatyönä, minkä jälkeen niistä tulee keskeinen osa maiden sopeutumisen arviointia.

Suomi näkyi ratkaisujen tarjoajana

Pohjoismainen elinkeinoelämä oli Belémissä vahvasti mukana kirittämässä fossiilista luopumista.

Suomi profiloitui kokouksessa vahvasti käytännön vähähiilisten ratkaisujen esittelijänä. Suomen maapaviljonki oli yksi näkyvimmistä kokonaisuuksista: siellä järjestettiin lähes 80 tilaisuutta ja esiintyi noin 270 puhujaa eri maista.

Ministerivierailut sekä yritysten, kaupunkien ja tutkimuslaitosten esitykset nostivat esiin suomalaisen teknologian ja ilmastoratkaisujen tarjontaa kansainväliselle yleisölle.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: UN Climate Change/ Zô Guimarães. Etelä-Amerkan ja Latinalaisen Amerikan kansalaisjärjestöt protestoivat näkyvästi ilmastokokouspaikalla.