Sopu syntyi maratonkokouksen jälkeen 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040 – ”EU:n uskottavuudelle olennaista ennen YK:n ilmastokokousta”

Yli vuorokauden mittaisiksi venyneet neuvottelut tuottivat vihdoin tulosta: EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät keskiviikkoaamuna (5.11.) yhteisymmärrykseen EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040.

Samalla saatiin sopu EU:n päästövähennyssitoumuksesta. Se syntyi viime hetkellä, sillä COP30-ilmastokokous Brasilian Belémissä pidetään 10.–21.11.2025. Sitä edeltävät kokoukset alkavat jo huomenna.

EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25–72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

”Erittäin vaikeat neuvottelut”

“Olen tyytyväinen, että yhteinen näkemys lopulta saatiin erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tärkeintä on, että 90 prosentin nettopäästövähennystavoite on edelleen keskeinen osa uutta ilmastolakiehdotusta. Samalla edotukseen tuotiin mahdollistavia tekijöitä sekä joustoja. Kuitenkin paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin ratkaistavaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

“On myös EU:n uskottavuuden kannalta olennaista, että saimme valmiiksi sitoumuksemme YK:n ilmastokokoukseen, johon valtionpäämiehet kokoontuvat jo huomenna torstaina”, ministeri jatkaa.

Polttoaineen jakelun päästökauppa lykkäytyy

Neuvoston näkemyksen mukaan korkeintaan viisi prosenttia 2040-päästövähennystavoitteesta olisi mahdollista kattaa rahoittamalla päästövähennyksiä EU:n ulkopuolella vuodesta 2036 lähtien.

Kansainvälisten yksiköiden pilotointi toteutettaisiin 2031–2035.

Ilmastotavoitteiden toimeenpanoa arvioitaisiin jatkossa kahden vuoden välein. Lisäksi komissio arvioisi luonnontieteellisen nielun kehittymistä suhteessa ilmastotavoitteeseen ja voisi tarvittaessa ehdottaa 2040-tavoitteen muuttamista, jos EU:n metsät sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia.

Arvioinnin pohjalta komissio voisi ehdottaa myös kansainvälisten ilmastoyksiköiden käytön lisäämistä. Osana sopua ilmastolakiin kirjattaisiin myös polttoaineen jakelun päästökaupan (ns. ETS2) lykkääminen vuodella.

Eurooppalaisen ilmastolain muuttaminen ja 2040-tavoite vaativat vielä Euroopan parlamentin kannan, minkä jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio sovittavat näkemyksiään yhteen.

”Vesitetty tulos”

Neuvottelutulos on tuoreeltaan herättänyt kritiikkiä.

Esimerkiksi Suomessa vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kutsuu tavoitteita vesitetyiksi.

”EU:n ilmastosovun hinta oli kova. Huolestuttavan suuri osa ilmastovastuusta olisi tulevaisuudessa mahdollista ulkoistaa muualle rahoittamalla ulkomaisia ilmastohankkeita, joiden ilmastohyödyt ja kestävyys ovat kyseenalaisia. Päästökaupan lykkääminen on täysin väärä viesti tilanteessa, jossa ilmastotoimia pitää päinvastoin vahvistaa ja kiihdyttää”, Tynkkynen toteaa.

”Ilmastokriisin syventyessä ja Yhdysvaltain jättäessä jälkeensä tyhjiön Euroopan johtajuutta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Nyt EU lähtee Brasilian ilmastokokoukseen mukanaan valitettavan kevyet viemiset”, Tynkkynen sanoo.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Adobe Stock AI. Euroopan ilmasto- ja ympäristöministerit kävivät vaikeat neuvottelut, mutta pääsivät yhteisymmärrykseen viime hetkillä ennen YK:n ilmastokokousta. (Kuvituskuva on tekoälyn luoma.)