Ei hukkaa, ei hävikkiä

Elintarvikealan materiaali-tehokkuuden sitoumus kannustaa yrityksiä kehittämään omia toiminta-tapojaan kierrätysasteen nostamiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. K-ryhmässä on lisäksi käännetty katseet aurinkoon.

Pekka Karppinen, teksti ja kuvat

Maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi rankattu K-ryhmä on asettanut itselleen puolentusinaa materiaalitehokkuutta edistävää päätavoitetta sitoumusvuosille 2019 – 2021. Yksi niistä on energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen.

Helsingin Herttoniemessä sijaitsevaan K-Supermarket Herttaan tehtiin iso peruskorjaus ja laajennus vuonna 2017. Vaikka lisäneliöitä tuli 1 500 ja kylmämetrien määrä kasvoi, energiankulutus putosi kymmenisen prosenttia.

Kylmäkalusteet vaihtuivat energiatehokkaampiin malleihin. Avoaltaiden sähkönkulutus on samaa tasoa kuin ovellisissa kylmäkaapeissa.

Valaistus on kauttaaltaan lediä, ja kaikkiin tiloihin on asennettu valaistusta ohjaavat läsnäolo- tai liiketunnistimet. Valot palavat vain silloin kun tiloissa ollaan, eivät muuten – sama koskee pysäköintihallia.

”Työskentelytiloissa liiketunnistimet eivät riitä, koska valojen sammuminen ei ole oikein suotavaa esimerkiksi kesken lihan leikkaamisen. Läsnäolotunnistin havaitsee paikallaankin olevan ihmisen”, kauppias Markus Ranne esittelee.

Mahdollisuus asentaa aurinkovoimala kaupan katolle kiinnostaa niin paljon, että kauppias saattaisi olla valmis investoimaan siihen itsekin. K-ryhmän kiinteistöpäällikkö Hanna Lehmuskoski kertoo Keskon olevan Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä.

”Useita uusia hankkeita on vireillä, ja Hertankin osalta mahdollisuudet tutkitaan. Haluamme myös tarjota asiakkaille mahdollisuuksia sähköautojen lataamiseen aurinkoenergialla.”

Aurinkovoima on kaupalle luonteva ja looginen ratkaisu. Isoissa rakennuksissa riittää esteetöntä kattopinta-alaa, ja kesällä ruokakaupat ovat erittäin energiaintensiivisiä yksiköitä, kun kylmälaitteet käyvät täysillä.

Materiaalivirtojen ohjailuun logistiikan keinoin sisältyy huomattava energiansäästöpotentiaali. Hertassa lastauslaiturit on sijoitettu siten, että etäisyydet pudotuspaikkoihin ovat mahdollisimman lyhyet.

Vähemmän muovijätettä

Hertassa tavaravolyymit ovat isoja. Liikevaihto on yli 26 miljoonaa euroa ja asiakaskäyntejä lasketaan noin 1,2 miljoonaa vuodessa. Jätettä syntyy väkisinkin muhkeat määrät. Pahvia kierrätetään 10 – 15 tuhatta kiloa kuukaudessa ja biojätettä noin puolet tästä.

Kirkkaalle ja värilliselle muoville on ollut erilliset puristimet edellisen kauppiaan ajoista asti. Muovin käyttö supermarketin omissa pakkauksissa vähenee vauhdikkaasti. Hedelmä- ja vihannespussit ovat olleet muovittomia jo jonkin aikaa, ja kesäkuussa kassoilta löytyvät kauppakassitkin vaihtuvat kompostoituviin malleihin. Viime joulukuussa Hertassa otettiin käyttöön kankaasta valmistetut pantilliset ostoskassit.

Palvelutiskille saadaan käärepaperi, jonka pinnoite ei ole muovia vaan tärkkelystä. Itse käsitelty liha on pakattu tähän saakka mustille styrox-alustoille, mutta niiden käytöstä siirrytään kirkkaisiin muovipakkauksiin. Ranne uskoo, että vuoden sisällä näidenkin pakkausten tilalle löytyy muoviton vaihtoehto.

”Sen jälkeen omasta toiminnastamme ei tule enää lainkaan muovijätettä. Toki meidän on vielä odotettava, että tavarantoimittajat saavat omat pakkauksensa samalla tasolle.”

K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske vahvistaa muoviteeman olevan vastuullisuustoiminnan kehittämisen keskiössä.

”Haemme jatkuvasti yhdessä tavarantoimittajiemme kanssa valikoimiimme uusia, helposti kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä pakkauksia. Lisäksi optimoimme pakkausmateriaalien määrää omien tuotemerkkiemme tuotteissa.”

Keskon tavoitteena on vähentää muovin määrää omien tuotteidensa pakkauksissa 20 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä.

Uudessa K-ryhmän pilottihankkeessa kierrätetään mustia leikkokukkaämpäreitä, jotka rouhitaan uusiomuovituotteiden raaka-aineeksi. Yksin Herttaan tulee 20 000 ämpäriä vuodessa, joten koko ryhmän tasolla puhutaan sadoistatuhansista isoista muoviastioista, jotka ovat tähän saakka menneet energiajakeeseen.

Lehmuskoski huomauttaa, että oikeassa paikassa muovi on yhä oivallinen pakkausmateriaali, joka pidentää elintarvikkeen hyllyikää ja vähentää siten ruokahävikkiä.

”Muovi ei missään nimessä ole kaupalle vihollinen. Meidän täytyy nähdä myös muovin mahdollisuudet.”

Hävikkikin hyötykäyttöön

Yksi keskeisistä sitoumustavoitteista on ruokahävikin määrän vähentäminen ja syömäkelpoisen hävikin ohjaaminen ensisijaisesti ruoka-apuun. Hertasta on lahjoitettu käyttökelpoisia hävikkituotteita Herttoniemen seurakunnalle yli 20 vuoden ajan.

Tärkeimmäksi hävikkiä vähentäväksi toimenpiteeksi Jäske nostaa tuotevalikoimien hallinnan.
”Pyrimme siihen, että kussakin kaupassa on sen omalle asiakaskunnalle sopiva valikoima. Kehitämme jatkuvasti prosessejamme ja IT-järjestelmiämme tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”

Tavaramenekin arviointiin liittyy aina arvaamattomuuden elementti, inhimillinen tekijä.

”Eri tuotteissa hävikit voivat vaihdella hurjasti. Jotain yksittäistä leipää saattaa mennä yhtenä päivänä 20 kappaletta ja seuraavana kolme”, Markus Ranne konkretisoi.

Vuositasolla ja isossa kuvassa valistuneet menekkiveikkaukset tuntuvat osuvat hyvin kohdilleen: tunnistetun hävikin osuus on noin 1,5 prosenttia liikevaihdosta. Hävikin kurissa pitämiseen tuo huomattavan taloudellisen kannusteen se tosiseikka, että jokainen jäteastiaan päätyvä tuote on K-kauppiaan omasta pussista pois.

Hertan volyymeilla hävikkiä syntyy noin 5,5 – 6 tuhatta kiloa kuussa, mistä tuhatkunta kiloa on lahjoituskelpoista. Loppu menee biojätteeksi, josta puolestaan tuotetaan biokaasua Gasumilla. Järjestelyn piirissä on jo satoja K-ryhmän myymälöitä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Niistä kerätään vuodessa yli 5 000 tonnia biojätettä, ja siitä saatavaa biokaasua käytetään Pirkka-tuotteiden valmistukseen.

Jossain määrin hävikki on ostokulttuuriin liittyvä kysymys.

”Voisimmeko oppia kuluttajina siihen, että hyllyjen ei tarvitse olla täysiä enää illan viimeisinä tunteina? Olemme tottuneet siihen, että kaupat ovat aina viimeisen päälle tikissä, mikä osaltaan aiheuttaa kaupalle hävikkiä”, Lehmuskoski heittää haastetta asiakkaiden suuntaan.

Vapaaehtoisuudessa on voimaa

Uutta materiaalitehokkuuden sitoumusta ja perinteistä energiatehokkuussopimusta yhdistää yksi olennainen asia: kumpikin perustuu vapaaehtoisuuteen.

”Meillä on vahva tahtotila, että tästä tulee menestys. Haluamme osoittaa, että pystymme kehittämään yritystaloutta ja saamaan aikaiseksi ympäristöhyvää materiaalitehokkuuden kautta”, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.

Niemisen vastuualuetta PTY:ssä ovat mm. ympäristöön ja ruokahävikkiin liittyvät asiat. Sitoumus on hänen mukaansa erinomainen esimerkki siitä, kuinka valtiovalta aktiivisesti hakee yritysten kanssa yhteistyön paikkoja, jotka pohjautuvat oma-aloitteisuuteen ja omaehtoiseen kehitystyöhön.

”Tästä tulee menestys”

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa ovat Päivittäistavarakaupan ohella mukana Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen Pakkausyhdistys sekä työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Sitoumuksen myötä elintarvikeala liittyy osaksi kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta.

Kestävään kehitykseen erikoistunut valtionyhtiö Motiva avustaa sitoumuksen toimeenpanossa ja tulosten raportoinnissa. Tammikuussa allekirjoitettu ja helmikuussa julkistettu sitoumus kattaa vuodet 2019 – 2021. Kauppa toivoo sille jatkoa.

Nieminen näkisi mielellään myös alkutuottajien sekä matkailu- ja ravintola-alan liittyvän sitoumukseen seuraavassa vaiheessa. Kansallisena tavoitteena on, että sitoumukset laajenisivat muillekin toimialoille elintarvikealan toimiessa pioneerina.

PTY:n suurimmat jäsenyritykset Kesko, SOK ja Lidl ovat mukana, ja lisää liittyjiä odotetaan. Foodservice-tukkukauppaa edustaa Heinon Tukku.

Kaupan tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana sitoumukseen liittyvät alan yritykset edustavat 85 prosenttia jäsenyritysten päivittäistavarakaupan liikevaihdosta.

Kaupalla on sitoumuksessa kaksi toimialatasoista kärkitavoitetta: ruokahävikin pienentäminen vähintään 13 prosentilla ja kierrätysasteen nostaminen ainakin 78 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Vertailuvuosi on 2016.

Kuvat: Pekka Karppinen. Hanna Lehmuskoski ja Markus Ranne muistuttavat, että elintarvikkeen laatu ei romahda parasta ennen -päivänä. 

Kaupoissa syntyy ruokahävikkiä arviolta 12 – 14 kiloa yhtä suomalaista kohti vuodessa, kotitalouksissa kaksin verroin enemmän.

Pienikin kolhu muuttaa hedelmän herkästi hävikkituotteeksi. Päärynä on altis kauneusvirheille.