Hukka-ale pelasti miljoona kiloa ruokaa

Päivittäistavarakaupat, hotellit ja ravintolat ovat kokeilleet uusia konsteja vähentää ruokahävikkiä. Hyötyjinä ovat sekä ympäristö että kukkaro.

Lokakuussa K-kauppojen hyllyillä alkoi näkyä erityistä mehua.

Imatralainen Thrsty toi kauppoihin Hyvis-hävikkimehut, joiden raaka-aineena toimivat K-ryhmän keskusvaraston syömäkelpoiset hävikkihedelmät, -vihannekset ja -marjat.

Pussikaupalla,pikkurahalla

Elintarviketeollisuus on sitoutunut materiaalitehokkuuteen ja ruokahävikin vähentämiseen. Tämä näkyy kuluttajallekin monenlaisina uusina, aiempaa kestävämpinä tuotteina ja palveluina.

Esimerkiksi Lidl aloitti viime vuonna Hukka-alen: Tuoreuskriteerit alittavia, mutta yhä syömäkelpoisia hedelmiä ja vihanneksia on saanut ostaa kolmen kilon laatikoittain kahdella eurolla. Paistopisteellä edellisiltana myymättä jääneitä leivonnaisia puolestaan saa ostaa seuraavana aamuna pussitettuna hieman halvemmalla.

Kokeilu on tuonut loistavia tuloksia, kertoo Lidl Suomen vastuullisuuspäällikkö ja Päivittäistavarakaupan resurssitehokkuusryhmän puheenjohtaja Maija Järvinen:

”Hukka-ale pelastaa hävikiltä viikoittain arviolta 12 000 kiloa hedelmiä ja vihanneksia ja 5 000 kiloa leipää. Vuodessa hävikiltä säästyy jopa miljoona kiloa ruokaa.”

Hävikki ei siirry kaupasta kotiin

Viimeistä myyntipäiväänsä lähestyvät tuotteet punalaputetaan Lidlissä niin, että käyttöaikaa on yhä jäljellä. Näin ruokahävikki ei siirry kaupasta ruokakassissa kotiin, vaan asiakkaalla on yhä hyvin aikaa valmistaa tuotteet ruoaksi.

”Kyselymme mukaan punalaputettujen tuotteiden ostaminen on suosittu tapa osallistua hävikin torjuntaan. Tosi moni suomalainen pitää näiden tuotteiden käyttämistä hyvänä tekona, eikä siinä ole nolon kulutuksen leimaa”, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan ruokakaupan hävikki on ollut viime vuosina keskimäärin tasaisesti kahden prosentin tuntumassa kokonaisvolyymistä. Tavoitteena on, että kahden vuoden päästä prosenttiluku olisi saatu pudotettua 1,75:een.

Ensi vuonna ruokakaupoissa on tavoitteena vähentää hävikkiä 13 prosenttia.

”Kaikki kaupparyhmät tekevät kovasti töitä hävikin vähentämisen eteen. Uskon, että olemme hyvällä tiellä.”

Kaupasta ravintolaan

HOK-Elannon kehittämä konsepti, Happy Farmer -ravintola, aloitti kesällä uuden kokeilun. Siinä ravintola hyödyntää läheisen S-marketin syömäkelpoisia hävikkiraaka-aineita annoksissaan.

”Olemme ottaneet käyttöön monia konkreettisia toimia hävikin vähentämiseksi. Hotellien aamiaiset suunnitellaan perustuen hotellin käyttöasteeseen. Vitriinituotteissa on hyödynnetty viimeisen aukiolotunnin hinnanalennuksia”, SOK:n ketjuohjauksen ryhmäpäällikkö Tuomo Keskinen antaa esimerkkejä.

Ensi kesänä käyttöön otetaan uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka auttaa seuraamaan ja pienentämään etenkin buffet-ruokaloiden hävikkimääriä.

Hävikkiä seurataan ja kirjataan entistä tarkemmin. Näin on saatu myös tarkempaa kuvaa siitä, millaiset taloudelliset vaikutukset ruokahävikillä on alan toimijoihin:

”Vuonna 2019 S-ryhmän ravintola- ja majoitustoiminnan kokonaishävikin arvo oli viisi miljoonaa euroa”, Keskinen sanoo.

Miljoonien säästöt

16 yritystä elintarvikealalta on tähän mennessä liittynyt mukaan Motivan vapaaehtoiseen materiaalitehokkuussitoumukseen. Työ on vasta kokeiluvaiheessa, mutta jo nyt tulokset ovat lupaavia:

”Jo ensimmäisenä sitoumusvuonna yritykset ovat tehneet toimia, jotka ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä ainakin 10 452 tonnia ja pienentäneet ruokahävikkiä yli kolme tuhatta tonnia. Yritykset ovat saavuttaneet toimien kautta 4,9 miljoonan euron kustannussäästöt”, ynnää Motivan asiantuntija Tiia Merenheimo.

Hän kertoi materiaalitehokkuuden sitoumusten ensimmäisestä tulosraportointikaudesta Motivan syyskuussa järjestämässä Hävikkiwebinaarissa.

Elintarviketeollisuusliiton johtava asiantuntija Anna Vainikainen sanoo, että sitoumus on hyvä keino tehdä näkyväksi elintarvike- ja pakkausalalla tehtyä materiaalitehokkuustyötä, jakaa tietoa, lisätä yhteistyötä ja kirittää toimijoita lisätoimiin.

”Sitoumuksesta on hyötyä yritykselle. Se konkretisoi ilmasto- ja kiertotaloustyötä. Materiaalitehokkuus parantaa yrityksen kannattavuutta.”

Tavoitteena puolittaa hävikki

Paljonko ruokahävikkiä syntyy Suomessa? Tästä on tarkoitus saada tarkka ja systemaattisesti päivittyvä kuva Luonnonvarakeskus Luken vetämässä Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa.

Tämänhetkinen arvio on, että Suomessa syntyy syömäkelpoista ruokahävikkiä noin 400–500 miljoona kiloa vuosittain. Tästä määrästä 30% syntyy kotitalouksissa, 20 prosenttia ravintoloissa, 18% kaupassa, 20 % tuotannossa ja 12 % alkutuotannossa.

Tarkkojen ruokahävikkimäärien selvittämiseksi ja seuraamiseksi Luke on kehittänyt yhteistyössä elintarvikealan kanssa hävikin seurantajärjestelmän. Sen uudet tulokset julkaistaan pian.

”Koko elintarvikeketjun ruokahävikki raportoidaan vuoden vaihteessa”, sanoo Luken tutkija Hanna Hartikainen.

Hävikin määrien tarkka seuraaminen on vain lähtökohta. Tärkein tavoite on, että koko kotimainen ruokaketju alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen sekä ravintoloihin ja kotitalouksiin saakka laatii yhdessä hävikkitiekarttaa, joka tähtää hävikin pienentämiseen. Kansallinen tavoite on puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä.

Tiekartta oli asiantuntijalausuntokierroksella syys-lokakuussa. Marraskuussa järjestetään koko alan työpaja. Hävikkitiekartta on tarkoitus lanseerata tammikuussa 2021. Sen jälkeen sitä päivitetään jatkuvasti.

Näillä keinoin hävikki vähenee

Ruokaketju on määritellyt Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa tärkeimmät keihäänkärjet ja esimerkkejä toimista, joilla ruokahävikki vähenee:

1) Järkevät ohjauskeinot: Esimerkiksi EU:n asetus, kansallinen hallitusohjelman tavoite, YK:n kestävän kehityksen agenda 2030, materiaalitehokkuuden sitoumus sekä ruoka-aputoiminnan järjestäytyminen.

2) Kasvatus ja tieto: Ruokahävikin vähentäminen mukaan valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ja ammatilliseen opetukseen. Perustetaan yhteinen materiaalifoorumi elintarvikeketjulle.

3) Kestävät käytännöt: Huomioidaan ruokahävikki pakkausmuotoilussa ja otetaan käyttöön esimerkiksi teknologia-avusteiset ajurit kuten ruokahävikki-sovellukset.

4) Teknologiasta älyä, uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja: Hyödynnetään hävikkiraaka-aineita tuotteissa, luodaan yritystoimintaa kuten hävikkikauppoja ja -ravintoloita, kehitetään ravintoloiden menekin ennustejärjestelmiä.

5) Tutkimus ja seuranta: Edistetään hävikkitutkimusta ja hävikin seurantaa. Luke on kehittänyt Hukka-sovelluksen, jossa kotitaloudet seuraavat hävikkiään hävikkipäiväkirjan avulla, ilman vaakoja. Ensimmäisessä kokeilussa oli mukana 300 kotitaloutta. Nestemäisen hävikin määrä paljastui ensimmäistä kertaa: 13% hävikistä oli kahvia.

6) Yhdessä enemmän: Hävikkitiekarttaa edistetään yhdessä mm. työpajoilla ja sitouttamalla.

Lue lisää: www.luke.fi/ruokahavikkiseuranta/

OIKAISU 19.11.2020: Painetussa lehdessä oli virhe tämän jutun laatikko-osuudessa, ruokahävikin määrässä. Painetusta tekstistä oli jäänyt pois sana miljoonaa. Oikea muotoilu kuuluu näin: Tämänhetkinen arvio on, että Suomessa syntyy syömäkelpoista ruokahävikkiä noin 400–500 miljoonaa kiloa vuosittain.

Kuvat: Lidl ja Kesko. Kuluttajakysely todisti, ettei hävikkituotteiden ostamista pidetä nolona, vaan hyvänä tekona.

Hyvis-mehua valmistetaan siitä syömäkelpoisesta hevi-hävikistä, jota kulloinkin on syntynyt. Siksi mehun sisältö vaihtelee mehuerästä riippuen.