Sopeutujasta edelläkävijäksi 21.9.2016 Suomi on julkistanut ensimmäisenä maailmassa kokonaisvaltaisen tiekartan kohti kiertotaloutta. Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden globaali kärkimaa vuonna…
Hukkataloudesta kiertotalouteen
Teollisuus on saanut työkalupakin kiertotalouden liiketoimintamalleihin.
Valmistavan teollisuuden ja konepajateollisuuden pk-yritykset ryhtyivät viime vuonna Accenturen, Sitran ja Teknologiateollisuuden kutsusta pohtimaan, minkälaisia bisnesmahdollisuuksia kiertotalous voi tarjota omalle yritykselle.
Työpajojen lopputuloksena Accenture ja Sitra julkaisivat syyskuun loppupuolella pelikirjan eli kiertotalouden käsikirjan yrityksille. Tämän syksyn aikana kiertotalousoppeja on viety yrityksiin valtakunnallisella kiertueella.
”Materiaalivirroista on päästy materiaalien ja ravinteiden kiertoihin. Nyt on aika liiketoimintamallien ja arvoketjujen muutokselle. Kiertotalouden liiketoimintamallien käsikirja, Playbook ja työkalut sekä digitaalisuus tuovat asiakaskeskisyyden ja liiketoimintahyödyt yrityksille”, korostaa Sitran Jyri Arponen.
Työkalut avaavat konkreettisesti, mitä kiertotalous on ja miksi yrityksen kannattaa kiinnostua sen tuomista mahdollisuuksista. Yritys saattaa tarvita uudenlaista osaamista ja uutta teknologiaa tarttuakseen näihin mahdollisuuksiin.
Käsikirja esittelee kiertotalouden eri bisnesmallit ja auttaa yrityksen muutokseen. Tässä apuna on joukko työkaluja kuten bisnesmallin kehittämispakki, oman osaamisen arviontimalli, teknologiatilannearviointi sekä laskentamalli, joilla voi kvantifioida, mistä hyödyt ja tulosparannukset syntyvät.
Missä arvo hukkuu?
Accenturen Pekka Vanne kertoo, että ideana on tunnistaa, missä kohdissa yrityksen toimitus- ja tuotantoketjuja hukataan resursseja ja kapasiteettia, eli suomeksi sanottuna: missä hukkuu arvoa. Siellä on myös suurin potentiaali uudenlaiseen liiketoimintaan tekemällä toisella tavalla ja entistä tehokkaammin.
Julkiskalusteita, neuvottelutiloja ja urheiluareenoiden istuimia tekevälle Piiroiselle kiertotalousbisnes avautui yksinkertaisesta havainnosta:
”Myymme tuotteet asiakkaalle. Asiakas käyttää niitä, mutta me emme ole käyttöaikana asiakkaan elämässä mukana. Tavallaan hylkäämme tuotteemme ja samalla asiakkaamme käytön aikana. Aloimme miettiä, voisiko asiakaskontaktin ylläpidossa olla kiertotalouteen liittyvä bisnesmahdollisuus”, varatoimitusjohtaja Pasi Aaltonen kertoo.
Hyvin tyypillinen esimerkki ovat yritysten neuvottelutilat. Niiden olisi palveltava pitkään mutta annettava silti aina edustava ja ajankohtainen kuva yrityksestä. Piiroinen keksi alkaa tarjota neuvottelutilaa palveluna:
”Asiakas saa meiltä pöydän, tuolit, fläppitaulut ja projektorit, koko kokonaisuuden palveluna. Sisustuksen ilme ei vanhene, koska pystymme päivittämään neuvottelutilojen ulkonäköä aina asiakkaan toiveiden mukaan.”
Pidennä elinkaarta
Pelikirjan julkistamistilaisuudessa Nosturissa syyskuussa monisatapäiseltä yleisöltä kysyttiin, mikä on tällä hetkellä merkittävin tehottomuus Suomen valmistavan teollisuuden arvoketjussa. Eniten ääniä saivat ennenaikaisesti päättyneet tuotteiden elinkaaret sekä hukattu arvo elinkaaren lopussa. Arvoa voi kadota myös hyödyntämättöminä asiakaskontakteina tai kestämättöminä raaka-ainevalintoina.
”Kun kävimme yritysten kanssa tapaus tapaukselta läpi, että missä hukkaa syntyy, suurimmat mahdollisuudet nähtiin elinkaaren hallinnassa ja tuotesuunnittelussa,” kertoo Teknologiateollisuuden Laura Juvonen.
50 yrityksestä noin puolet pääsi harjoituksessa jo siihen vaiheeseen, että ne lähtevät viemään kiertotalouden mukaisia liiketoiminta-ajatuksia piloteiksi ja yrityksen strategiaan.
Ota takaisin
Yksi työssä mukana olleista ankkuriyrityksistä on Nokia. Yhtiöllä on hyviä esimerkkejä tuotteen elinkaaren pidentämisestä:
”Tietoliikenneinfralaitteiden takaisinottopalvelu on ollut meillä käytössä jo melkein 30 vuotta. Kun asiakkaat ostavat uudet laitteet ja modernisoivat järjestelmiään, me huollamme, tarjoamme varaosia ja otamme laitteet takaisin. Niitä voi uudelleenkäyttää toisissa verkoissa”, Nokian ympäristöjohtaja Pia Tanskanen antaa esimerkin.
Nokia uudelleenkäytti viime vuonna 68 000 yksikköä globaalisti ja kierrätti yhteensä 2 600 tonnia materiaaleja. Näin vältettiin 12 478 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Muita hyötyjä saatiin tuloina ja entistä pienempinä materiaalikuluina.
”ICT-yrityksillä on myös huomattava yhteiskunnallinen vaikutus, koska bisneksemme on digitalisaatio, yhteyksien luomien ja se, kuinka ihmiset voivat toimia tehokkaammin. ICT-yritys mahdollistaa omaan toimintaansa verrattuna kymmenkertaiset päästövaikutukset ulkopuolisessa yhteiskunnassa”, Tanskanen muistuttaa.
Kullanarvoiset huoltomiehet
Pinnoituskoneita ja pinnoituspalveluita tarjoava Beneq löysi useitakin kohteita, joissa fiksummin tekemällä resurssit voisi hyödyntää paremmin. Marraskuussa yhtiö tuo markkinoille uuden pinnoituskoneen puolijohdeteollisuudelle, joka on suunniteltu päivitettävyyden ja huollettavuuden ehdoilla. Yhtiö on myös lanseerannut uudet ylläpito- ja huoltopalvelut.
”Huomasimme, että huoltomiehemme ovat olleet hyödyntämätön potentiaali. He käyvät asiakkaan luona kaikkien useimmin. Mietimme, kuinka he pystyisivät palvelemaan asiakasta entistä paremmin”, kertoo Beneq:n markkinointi- ja kehitysjohtaja Matias Impivaara. Vuosittain jatkuvat huolto-ohjelmat ovat yhtiölle hyvä bisnes.
”Kiertotalouden käsikirja on hyvä koko ketjun läpikäymiseen. Tämä ei ole vain yksittäinen projekti, vaan toimintatapa- ja muutosjohtamisharjoitus, joka kannattaa ottaa jokaisen työntekijän arkeen.”
10 vuotta lisää elinikää
Konecranes on tarttunut markkinoiden trendeihin kuten digitalisaatio, tuote palveluna ja käytettyjen tuotteiden markkinoiden kasvu. Yhtiöllä on useita kiertotalouden bisnesmalleja. Tuotteiden uusiokäyttöä ja käyttöikää pidentävät vuokraus- ja leasing-palvelut. Purkaminen on huomioitu suunnittelussa ja tuotteet ovat 98-prosenttisesti kierrätettäviä.
Tuotteen elinkaarta pidentävät tuotteiden elinkaaren aikainen kunnossapito, modernisoinnit ja komponenttien vaihdot.
”Varaosien korjaus ja takaisinmallinnus ovat kehittyviä liiketoiminta-alueita. Ostamme asiakkaalta takaisin vanhan trukin, kunnostamme sen ja myymme sen uudestaan”, kertovat Konecranesin yritysvastuujohtaja Nathalie Clément ja ympäristöspesialisti Satu Kaivonen.
Datankeruu ja -hallinta ovat tuoneet markkinoille uuden palvelun: Esimerkiksi asiakkaan satamanosturista voidaan kerätä käytön aikana dataa, jonka avulla voidaan tarjota juuri sopivaa, reaaliaikaista huolenpitoa. Yhtiö pystyy ennustamaan kunnossapidon tarpeet ja kustannukset sekä laitteelle että yksittäisille komponenteille.
”Isot satamanosturit voi elinkaarensa aikana modernisoida 3-4 kertaa. Näin nosturi saa 10-15 vuotta lisää elinikää.”
Vain kuluneet osat vaihdetaan. Teräsrakennetta pystytään vahvistamaan. Tämä tuo merkittäviä säästöjä sekä raaka-aineissa että kulutuksessa.
”Samalla asiakas saa käytettävyyttä, luotettavuutta ja turvallisuutta. Tulevaisuudessa emme myy nostureita vaan nostomääriä, nostoaikaa ja kuormansiirtoja”, Clément ja Kaivonen ennustavat.
Viisi liiketoimintamallia kiertotalouteen
- Kiertoihin perustuvat, resurssitehokkaat toimitusketjut: Voiko raaka-ainevalinnoissa suosia kierrätettäviä materiaaleja? Ovatko energialähteet uusiutuvia?
- Jakamisalustat: Kuinka yhteisiä jakoalustoja voisi hyödyntää käytössä, saavutettavuudessa tai omistuksessa? Voisiko vajaakäytössä olevien koneiden ja tavaroiden käyttöä tehostaa vaikkapa vuokraamalla tai lainaamalla?
- Tuote palveluna: Voiko tarjota oikea-aikaista palvelua tuotteen sijasta?
- Tuotteen elinkaaren pidennys: Voiko tuotteen suunnitella modulaariseksi tai paremmin ylläpidettäväksi, ennakoivasti huollettavaksi ja korjattavaksi? Voiko sen valmistaa ja myydä uudelleen?
- Arvo talteen elinkaaren lopussa: Voiko elinkaarensa loppuun tulleet tuotteet ja raaka-aineet kerätä takaisin ja hyödyntää?
Kuva: Elina Saarinen. Esimerkiksi Konecranes, Piiroinen, Beneq ja Nokia hyötyivät kiertotalouden käsikirjan työkaluista.
Kuva: Piiroinen. Piiroisen toimistokaluste- ja neuvotteluhuoneratkaisut alkavat pohjautua tuote palveluna -konseptiin.