Ilmastokokouksen puheenjohtajamaa Turkki hakee kumppaneita nostamaan globaalin kiertotalousasteen vähintään 15 prosenttiin

Kun valtiojohtajien on vaikea saavuttaa yhteisymmärrystä virallisissa ilmastoneuvotteluissa, vapaaehtoiset sitoumukset näyttävät suuntaa. Antalyan COP31:ssä julkistettava aloite nostaa kiertotalouden ilmastotyön kärkeen.

YK:n ilmastotyön osapuolikokous COP31 pidetään Turkin Antalyassa 9.–20. marraskuuta 2026.

Kokousta värittää äskettäinen YK:n ympäristöohjelman raportoima tieto siitä, että nykyiset päästövähennyssuunnitelmat eivät riitä rajoittamaan lämpenemistä alle 1,5 asteeseen, vaan nykytoimilla maapallon arvioidaan lämpenevän 2,6–2,8 astetta.

Suomi ja EU tavoittelevat kokouksessa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon vauhdittamista ja päästöjen hillintää.

Myös sopeutuminen sekä ilmastorahoituksen saavutettavuuden parantaminen ovat tärkeitä teemoja.

Tänä vuonna yksi keskeisistä neuvottelukysymyksistä tulee olemaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin tehtävistä ja rakenteista päättäminen. Suomi ja EU tavoittelevat kevyttä rakennetta, joka tukee koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Neuvotteluja saleista käytäville

Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä sanoo, että neuvotteluihin lähdetään jälleen erittäin jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

”Yhdysvaltojen irtauduttua Pariisin ilmastosopimuksesta EU:n on löydettävä uusia liittolaisia puolustamaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa samalla, kun esimerkiksi öljyntuottajamaiden kannat ovat jyrkentyneet.”

Kun yhteisymmärryksen saavuttaminen on entistä vaikeampaa, erilaiset neuvottelujen ulkopuoliset aloitteet ja koalitiot saavat kokouksessa yhä suuremman painoarvon.

Esimerkiksi edellisessä COP30-ilmastokokouksessa esitelty Santa Martan koalitio on kerännyt jo yli 60 maata toimimaan yhteistyössä fossiilisesta energiasta irtautumiseksi.

Lähteekö Suomi mukaan kiertotalousaloitteeseen?

Tänä vuonna ilmastokokouksen puheenjohtajuus jaetaan Turkin ja Australian kesken.

Australia vastaa neuvotteluprosessista ja on ilmoittanut tavoittelevansa kokouksessa yleispäätöstä, joka selkeyttää poliittista tahtotilaa.

Turkki on tuonut kokouksen alla esille 17 vapaaehtoista julistusta ja aloitetta.

Turkki esittää, että Antalyan vihreän teollistumisen aloitteeseen liittyvät tahot sitoutuisivat toimimaan niin, että globaali materiaalien kiertotalousaste nousisi vähintään 15 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Samoin tavoitteena on, että valmistavan teollisuuden käyttämistä materiaaleista 15 prosenttia olisi kierrätysmateriaaleja vuonna 2035.

Turkki haluaa kutsua toimijoita mukaan myös vähentämään yhdyskuntajätteen määrää niin, että YK:n vuodelle 2035 arvioima jätemäärien kasvu saataisiin puolitettua ennustetusta.

Puhdasta energiasiirtymää Turkki haluaa edistää kasvattamalla sähköntuotannon osuutta loppuenergian kulutuksesta 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Marjo Nummelinin mukaan Turkin esiin nostamia aloitteita käydään nyt läpi Suomen ministeriöissä ja pohditaan, millaisia resursseja tai jatkotyötä niihin osallistuminen edellyttäisi.

”Kiertotalous on Suomelle teema, jota pidämme tärkeänä ilmastoratkaisuna. Aloitteisiin osallistumista tarkastelemme kokonaisvaltaisesti”, Nummelin sanoo.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiaisen mukaan maailmassa on lanseerattu vapaaehtoisessa ilmastoyhteistyössä yli 400 sitoumusta, aloitetta, koalitiota tai julkilausumaa. Suomi on näistä mukana noin 80:ssä, joista valtioneuvosto priorisoi noin kolmeakymmentä.

”Aloitteiden kautta luodaan momentumia ilmastotoimille osoittamalla samanmielisten tahtotilaa ja rakennetaan edelläkävijöiden vertaisryhmiä näyttämään esimerkkiä ja vahvistamaan johtajuutta”, Kupiainen kuvailee.

Kiertotaloutta maapaviljongissa

Suomella on ilmastokokouksessa oma maapaviljonki jo kolmatta kertaa. Paviljongin teemana on Cool by nature. Se viestii, että Suomella on osaamista ja kykyä tarjota yhteiskunnallisia ilmastoratkaisuja ja toimia kokoaan suurempana kansainvälisenä toimijana.

Kiertotalous näkyy Suomen maapaviljongin ohjelmassa ja kokoonpanossa.

”Paviljongin pääkumppanit Neste ja Outokumpu ovat molemmat keskeisiä kiertotaloustoimijoita. Heidän ja muiden partnereiden ohjelmassa on useita kiertotalousaiheisia tapahtumia. Myös Sitra on mukana COP31:ssa kiertotalousagendallaan”, kertoo Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.

Paviljonki kootaan yhdessä ulkoministeriön, ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Pääkumppaneiden lisäksi mukana on kymmenkunta muuta kumppania, esimerkiksi yrityksiä ja yliopistoja, kuten Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Operaatiota organisoi Milton.

Paviljongissa järjestetään noin 60 tilaisuutta.

Yksi niistä on kestävien kaupunkien verkosto ICLEI:n tilaisuus Suomen paviljongissa 18. marraskuuta. Sen teemana on kiertotalous ilmastonmuutoksen reilussa hillinnässä. Esityksiä on luvassa muun muassa Turusta sekä Zero Waste Europelta.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: UN Climate Change. Turkki valmistautuu isännöimään COP31-ilmastokokousta Antalyassa 9.–20.11.2026.