Jätelakiesityksessä yhdestä asiasta täysi yksimielisyys

Keväällä tehty jätelakiesitys sai aikaan lausuntovyöryn. Kiistat ovat vain kärjistyneet jätelain valmistelun aikana, ja laki uhkaa viivästyä ensi vuoteen. Yhtä asiaa ei kuitenkaan kritisoi juuri kukaan.

Jätelakia uudistava esitysluonnos sai yritykset, kunnat ja etujärjestöt liikkeelle. Alkukesän lausuntokierros kerrytti ennätysmäärän palautetta ja muutosehdotuksia. Vaikka lausuntojen jättöaika päättyi virallisesti jo kesäkuun alussa, lain valmistelijoille on tulvinut palautetta vielä heinäkuussakin.

Lausuntoja jätettiin paitsi lausuntopalvelun kautta, niitä lähetettiin myös ministeriön kirjaamoon ja lakia valmisteleville virkamiehille. Lausuntoja on kertynyt noin kolme ja puoli sataa.

”En tiedä, onko mistään lakiehdotuksesta tullut näin paljon lausuntoja”, kommentoi lakia valmisteleva ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila.

Lakiesitys lopettaisi riidat

Virkamiehet ovat nyt käyneet palautetta läpi ja valmistelevat parhaillaan lausuntoyhteenvetoa. Elo-syyskuun aikana tehdään johtopäätökset siitä, miltä osin lausunnot antavat aihetta lakiesityksen muutoksiin.

Kauppilan mukaan palautevyöry kertoo siitä, että jätelakiuudistus ottaa kantaa moneen kiistanalaiseen asiaan. Esimerkiksi jätteen kuljetusjärjestelmistä on riidelty jätealalla jo kymmeniä vuosia.

Tällä hetkellä Suomessa on voimassa niin sanottu kaksoisjärjestelmä, jossa kunta voi valita, järjestyvätkö asumisjätteiden kuljetukset kunnan vai kiinteistön haltijan kilpailutuksin.

Kuntien kuljetusjärjestelmäpäätöksistä on riidelty toistuvasti hallinto-oikeudessa. Riidat ovat tulehduttaneet niin kuntalaisten kuin jätealan toimijoiden välejä. Ne ovat myös vieneet aikaa ja voimavaroja kierrätyksen edistämistyöltä.

Lakiesitys on yritys saada kiistat loppumaan selvällä linjauksella: Jatkossa jokainen yksittäinen kiinteistön haltija ei enää kilpailuta jätteidensä kuljetuksia itse, vaan kilpailutukset hoituisivat keskitetysti kunnan organisoimana. Jätelakiesitys siis luopuisi kaksoisjärjestelmästä.

Poliittinen päätös

Kuljetusjärjestelmää koskevista pykäläluonnoksista on jätetty eniten palautetta.

Kauppila summaa, että kuljetusjärjestelmän kaksoisjärjestelmästä luopumista vastustavat varsinkin sellaiset kuljetusyritykset, jotka toimivat kiinteistön haltijan järjestelmän alueilla. ”Yritykset pelkäävät, että heiltä menee bisnes alta, kun toimintaympäristö muuttuu.”

Lausunnoissa on kuvailtu esimerkkejä, joissa kunnan kilpailutus on järjestetty huonosti niin, että urakat ovat menneet yhdelle tai kahdelle isolle yritykselle.

Kuntatoimijat puolestaan pääasiassa kannattavat ehdotettua kaksoisjärjestelmästä luopumista, koska se tuo selkeyttä ja varmuutta jätehuollon järjestämiseen.

Kuntatoimijat näkevät muutoksella olevan positiivisia yritysvaikutuksia pienille ja keskisuurille kuljetusyrittäjille. Lausuntopalaute nostaa esiin hyviä esimerkkejä kilpailutuksista, joissa urakoita ovat voittaneet paikalliset pk-yrittäjät.

”Kuntapuolen argumenttina lakiesityksen tukemiselle on myös se, että kuljetusten tehostuessa päästöt vähenevät. Urakat ja kuljetusreitit pystytään suunnittelemaan niin, että yksi auto hakee jätteet yhdeltä alueelta ja toinen toiselta. Kiinteistön haltijan järjestelmässä samoilla kaduilla risteilee useita autoja”, Kauppila tiivistää.

Hän huomauttaa, että edes lakiesityksen vastustajat eivät kiistä, etteikö nykyinen kuljetusten kaksoisjärjestelmä aiheuttaisi riitelyä.

Yhteistoimintamalli saa tukea

Toinen paljon palautetta herättänyt lakiesityksen kohta on pakkausten tuottajavastuu.

Lakiesitys ehdottaa, että pakkausten erilliskeräys toteutetaan kuntien ja pakkausten tuottajien yhteistoimintamallilla. Kunta siis järjestää keräyksen, ja pakkausten tuottajat maksavat kunnille tästä korvauksen. Korvauksella päästäisiin siihen, että tuottajat kustantavat noin 80 prosenttia pakkausjätehuollon kustannuksista.

”Lausuntopalautteen perusteella tuottajien ja kuntien yhteistoimintamallilla on todella laaja tuki sekä kaupan ja teollisuuden tuottajien että kunnan toimijoiden piirissä”, Kauppila vetää yhteen.

Esitystä on kiitelty kustannustehokkaaksi ja asukkaan kannalta joustavaksi kokonaisuudeksi. Kritiikkiä ovat kuitenkin herättäneet kustannusten jakautumisen perusteet.

”Tässä oli lakiluonnoksessa myös puutteita: Ehdotetun tuottajien 80 prosentin kustannusvastuun suhdetta jätedirektiivin vaatimuksiin täytyy avata tarkemmin”, Kauppila myöntää.

Osa lausunnonantajista vaatii pakkausjätteille täyttä tuottajavastuuta. Tämä kuitenkin vaikuttaisi yhdyskuntajätehuollon perusteisiin tavalla, joka vaatisi vähintään kuukausien lainvalmistelutyötä.

”Vaarantaa kotimaan kiertotalouden”

Toinen närää herättävä kysymys lausuntojen perusteella on vaatimus siitä, että pakkausten tuottajayhteisön tulisi jatkossa kattaa kaikki pakkausmateriaalit.

”Kaupan ja teollisuuden tuottajat kannattavat yhtä tuottajayhteisöä. Näin vähennetään tuottajien kustannuksia ja selkeytetään päätöksentekoa”, Kauppila summaa perusteluita.

Kritisoijat sanovat lain puuttuvan tuottajien keskinäiseen organisoitumiseen tavalla, joka ei kuulu lainsäätäjälle.

Vastustajat pelkäävät lakiesityksen vaarantavan etenkin muovien lupaavasti alkaneen kierrätystoiminnan investoinnit ja kotimaisen kiertotaloustoiminnan, koska epävarmuustilanteessa ei tiedetä, minkä toimijan kanssa sopimukset tulisi tehdä.

”Vastustajat vihjaavat, että pahimmassa tapauksessa ajaudutaan negatiiviseen kierteeseen, jonka seurauksena muovi dumpataan ulkomaille epäilyttäviin laitoksiin.”

Erilliskeräykseen yhtenäiset säännöt

Vaikka jätelain yksityiskohdista ja jätehuollon toteutustavoista kiistellään, yksi asia ei aiheuta juurikaan nurinaa:

”On todella täysin yksimielisesti hyväksytty perusajatus, että jos jätteet halutaan kierrättää nykyistä paremmin, erilliskeräysvelvoitteista on säädettävä valtakunnallisesti lailla. Tästä ollaan järisyttävän yksimielisiä”, Kauppila korostaa.

Aikaisemmin kunnat linjasivat jätehuoltomääräyksissä, mitä jätteitä kunnassa kerätään ja minkä kokoisista kiinteistöistä. Uusi jätelaki on tuomassa tähän valtakunnallisesti yhtenäiset säännöt.

Ehtiikö jätelakiesitys syksyllä?

Valtioneuvoston lainsäädäntöohjelmaan on kirjattu, että jätelakiesitys annettaisiin vielä alkusyksystä eduskunnalle. Aikataulu on erittäin tiukka.

Laki pitää viedä vielä lainsäädännön arviointineuvostoon ennen kuin hallituksen esitys voidaan antaa. Tämän pitäisi tapahtua elo-syyskuun vaihteessa, jotta lakiesitys saataisiin eduskuntaan syksyllä.

”Eduskunta-aikataulu on veitsenterällä”, hallitussihteeri Jussi Kauppila luonnehtii.

Paljon riippuu siitä, millaisia muutoksia lakiesitykseen on lausuntopalautteen vuoksi vielä tehtävä.

Kauppilan mukaan on olemassa riski, että hallituksen esityksen valmistuminen lykkääntyy kuukausilla.

”Silloin eduskuntakäsittely menisi jonnekin keväälle 2021.”

Jätelain uudistus perustuu EU:n kiertotalousdirektiivipakettiin. Suomen olisi pitänyt saada EU:n jätedirektiivejä soveltava kansallinen jätelainsäädäntönsä valmiiksi heinäkuuhun mennessä, mutta tästä on jo myöhästytty.

Kuva: Tero Pajukallio. Teksti: Elina Saarinen.