Kaatopaikkakaasupäästöjen korkki kiinni

Vanhoilta kaatopaikoilta pääsevät metaanipäästöt ovat olleet jätehuoltosektorin yksi suurimmista ilmastopäästöjen lähteistä. Loppusijoitusalueilta vapautuu Suomessa noin 12 000 tonnia metaania vuosittain.

Nyt jätelaitokset ja korkeakoulu käynnistävät yhteistyön tämän ongelman korjaamiseksi.

Kaasut jatkojalostukseen

Eurostatin mukaan jätehuolto oli vielä vuonna 2020 yksi eniten metaanipäästöjä päästävistä toimialoista yhdessä maatalouden ja energiasektorin kanssa.

Päästöongelmaan haetaan ratkaisuja valtakunnallisessa Kaatopaikkakaasun jatkojalostus eli KAJASTUS-hankkeessa.

Arvokas energia talteen

Hanke pyrkii pidentämään aikaikkunaa, jolloin kaatopaikkojen metaanipäästöjä voisi ottaa talteen ja hyödyntää energiana.

Metaanin määrä kaatopaikkakaasuissa vähenee ajan myötä. Kun metaanipitoisuus putoaa tarpeeksi alas, kaasua on vaikea hyödyntää enää nykyisillä tavoilla.

”Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaasun talteenottoon ja synnyn mallinnukseen, jotta arvokas energia ei valu hukkaan eikä ilmakehään”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, projekti-insinööri Tuomas Heikkinen Kiertokaari Oy:stä.

Soihtupoltosta pois

Nykyisin eri jäteyhtiöt käsittelevät kaatopaikkojen metaanipäästöjä eri tavoin. Osa yhtiöistä toimittaa kaasua esimerkiksi paikalliselle energiayhtiölle tai muille yrityksille sähkön- ja lämmöntuotantoon. Osa jätelaitoksista hyödyntää energian itse.

Osa soihduttaa kaasun eli polttaa sen soihtuna. Näin kuitenkin menetetään kaasun sisältämä energiahyöty. On arvioitu, että soihdutetulla kaasulla lämmitettäisiin vuosittain keskimäärin 1 300 omakotitaloa.

”Soihduttaminen muuttaa kaatopaikkakaasun metaanin hiilidioksidiksi ja vedeksi, mikä vähentää sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Samalla kaasun potentiaali energianlähteenä karkaa kuitenkin taivaan tuuliin”, Lounais-Suomen Jätehuollon projekti-insinööri Satu Antola toteaa.

Työkaluja kaikille jätelaitoksille

KAJASTUS-hanketta vetää Kiertokaari Oy. Mukana ovat myös Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jätekukko sekä Lounais-Suomen Jätehuolto.

Kaksivuotinen hanke saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämää Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-rahoitusta.

Jätekukon käyttöpäällikkö Saku Pietikäinen kertoo, että tieto kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä on ollut pirstaloitunutta. KAJASTUS-hanke kokoaa yhteen tätä tietoa.

Hanke laatii myös mittaus- ja säätötyökalun kaatopaikkakaasun talteenottoa varten sekä mallinnustyökalun kaatopaikkakaasun synnyn arviointiin.

Molemmat työkalut tulevat kaikkien jäteyhtiöiden vapaaseen käyttöön.

”Uusilla työkaluilla edistetään kaatopaikkakaasun tehokkaampaa hyödyntämistä ja kestävää energiantuotantoa. Siten myös jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät”, kertoo HAMKin projektikoordinaattori Sara Syvälahti.

Pilottikokeissa tutkitaan, kuinka kaasuntuotantoa ja sen talteenottoa voidaan entisestään parantaa.

Hankkeen myötä rakentuu myös pohja pysyvälle, valtakunnalliselle, kaatopaikkakaasuun erikoistuneelle työryhmälle.

Teksti: Uusiouutiset-lehti

Kuva: Harri Tarvainen. Kiertokaari jalostaa talteenottamaansa kaatopaikkakaasua.