Kiertotalouden jatko EU:ssa näyttää lupaavalta – Sitran asiantuntija: Kiertotalouden mukaisiin sisämarkkinoihin tulossa mittavia investointeja

Kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet säilyttää keskeinen asemansa EU-politiikassa myös eurovaalien jälkeen.

Näin arvioi Sitran asiantuntija Eero Jalava.

”Ehdottomasti näen kiertotaloudelle jatkoa tulevalla vaalikaudella. Viime aikoina kiertotalous on jopa vahvistunut poliittisissa keskusteluissa”, Jalava analysoi.

Kiertotalous on keskeisessä asemassa esimerkiksi komission julkaisemassa tiedonannossa, joka koski sitä, kuinka EU voisi saavuttaa vuoden 2040 välitavoitteet ilmastoneutraaliksi pyrkiessään.

Jalava muistuttaa komission ilmastopääosaston DG CLIMAn uuden pääjohtajan Kurt Vandenberghen maininneen kiertotalouden yhtenä tulevana pääprioriteettinaan.

Kiertotalouden mukainen sisämarkkina

Kiertotalous sai pontta myös äskettäisestä Eurooppa-neuvostolle valmistellusta, Enrico Lettan julkaisemasta, EU:n kriisinkestävyyttä ja sisämarkkinoiden kilpailukykyä koskeneesta Much more than a market -raportista.

Siinä oma lukunsa on omistettu sille, että EU-markkinoista on tehtävä kiertotalouden mukainen sisämarkkina, joilla kierrätysraaka-aineet kiertävät takaisin teollisuuden hyötykäyttöön. Työkaluna tässä toimii muun muassa ekosuunnittelulainsäädännön huolellinen implementaatio.

Ajatuksen ytimenä on, että tuotteiden elinkaarta pidentämällä, resurssitehokkuudella ja korkean laadun kierrätysmateriaalien kysyntää lisäämällä on mahdollisuus vähentää ylikulutusta ja siten saavuttaa paitsi päästösäästöjä ja vähentää negatiivisia luontovaikutuksia, myös luoda eurooppalaisia työpaikkoja ja teollisuutta sekä kasvattaa talouden kriisinkestävyyttä.

Letta huomauttaa, että indikaattorit ovat osoittaneet viimeisten 15 vuoden aikana vain vaatimatonta kasvua kiertotaloudessa, mutta potentiaali olisi suuri.

Letta viittaa Maailmanpankin arvioon, jonka mukaan pelkästään Euroopan uudelleenvalmistussektori voisi kasvaa nykyisestä noin 31 miljardista eurosta sataan miljardiin kuudessa vuodessa. Samalla syntyisi 500 0000 uutta työpaikkaa. Uudelleenvalmistus vähentäisi hiilidioksidipäästöjä jopa 21 megatonnia.

Maailmanpankki on viime aikoina pitänyt esillä sitä, että kiertotalouden avulla olisi mahdollista irrottaa kestämätön materiaalien ja luonnonvarojen ylikulutus talouskasvun kasvukäyrästä niin, että talous voisi kasvaa lisäämättä materiaalikulutusta.

Käyttöosuusvelvoite useammille aloille

Sitra esitteli ehdotuksensa kiertotalouden mukaisista sisämarkkinoista viime keväänä julkaistussa ehdotuspaperissa seuraavalle Euroopan komissiolle.

”Halusimme nostaa keskusteluun tiettyjä kriittisen tärkeitä aiheita jo hyvissä ajoin ennen vallanvaihtoa”, Jalava taustoittaa Putting nature at the heart of the European Green Deal -julkaisua.

Siinä Sitra ehdotti, että EU:n tulisi luoda enemmän kysyntää uusio- ja kierrätysmateriaaleille muun muassa käyttöosuusvelvoitteella eli sekoitevelvoitteella. Se tarkoittaa, että tuotteen valmistuksen raaka-aineista tietty osa on kierrätettyjä.

Käyttöosuusvelvoitteet ovat nyt tulossa ainakin akkujen valmistukseen ja joihinkin pakkauksiin.

Sitra korostaa myös sitä, että julkisissa hankinnoissa tulisi olla vähimmäistavoitteet kiertotalouden vauhdittamiselle.

Ei herätä vastustusta

Jalava näkee, että kiertotalous ei ole näissä vaaleissa samalla lailla laitaoikeiston ja populistien hampaissa kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.

”Kiertotalous ei jaa tunteita tai herätä vastustusta samoin kuin ilmastotoimet. Jos miettii populistisia puolueita, niissäkin kiertotalous voidaan nähdä jopa hyvänä asiana, koska se lisää EU:n omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä.”

Useat kiertotalouden aloitteet ovat menneet parlamentissa tällä kaudella kirkkaasti läpi. Esimerkiksi korjauttamisoikeusdirektiivi (right to repair) sai yli 700-paikkaisen parlamentin äänestyksessä vain kolme vastustavaa ääntä.

Entistä pitkäikäisempien, huollettavien ja korjauskelpoisten tuotteiden valmistus sekä ylläpitoon, takaisinottoon ja kierrätykseen liittyvien arvoketjujen synnyttäminen loisivat Eurooppaan palveluliiketoimintaa ja työpaikkoja myös logistiikkaan.

Työpaikkoja on helppo kannattaa kaikissa poliittisissa puolueissa.

Euroopassa on monilla toimialoilla laadukasta ja vastuullista liiketoimintaa, joka hyötyy kiertotalousregulaatiosta. Kiertotaloussääntely voisi kasvattaa tämän liiketoiminnan kilpailukykyä halpatuotantoon nähden.

”EU:ssa ei tehdä kiinalaista krääsää”, Jalava kärjistää.

Teollisuudelta tukea

Kiertotalouspolitiikan jatkolle vahvaa selkänojaa antaa se, että monet eurooppalaiset teollisuusjärjestöt ovat viime aikoina vedonneet sen puolesta.

Esimerkiksi Antwerp declaration -julistuksessa teollisuusjärjestöt nostivat tulevan eurovaalikauden tärkeimmiksi asioiksi sen, että EU:n tulisi vahvistaa raaka-aineturvallisuuttaan ja -omavaraisuuttaan lisäämällä kiertotalousratkaisujen kysyntää, kasvattamalla kierrätyskapasiteettia ja satsaamalla myös hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen.

Tätä uutta Euroopan teollisuusdiiliä tukee jo yli 1100 organisaatiota ja 25 toimialaa.

Suomessa Teknologiateollisuus ja EK ovat viestineet vahvasti ilmasto- ja kiertotalouspolitiikan jatkamisen puolesta.

Teknologiateollisuuden yrityksistä 57 prosenttia pitää kiertotaloutta merkittävänä mahdollisuutena liiketoiminnalle.

Järjestö toteaa omassa kiertotalousohjelmassaan, että kiertotalouden arvonlisäpotentiaaliksi Euroopassa on laskettu 1 800 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaisia esimerkkejä pilvin pimein

Sitran Jalava kehuu suomalaista elinkeinoelämää siitä, että yritykset ovat nopeasti tarttuneet kiertotalouden tuomiin mahdollisuuksiin.

Sitra on systematisoinut kiertotaloussiirtymää työstämällä kiertotalouden tiekarttoja ja käsikirjoja yhteistyössä teollisuudenalojen ja toimialajärjestöjen kanssa.

Sitra on myös nostanut hyviä kiertotalousbisnesreferenssejä kiertotalouden kiinnostavimmat -listoilleen.

Suomessa onkin moninkertaisesti hyviä esimerkkejä kiertotalouden mukaisesti toimivista yrityksistä verrattuna keskiseen Eurooppaan.

Esimerkkejä löytyy paitsi teknologiateollisuudesta, kuten komponenttien ja laitteiden elinkaaren pidentämisestä, myös materiaalivirtojen optimoinnista monelta sektorilta ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamisesta kemianteollisuudessa.

Suomessa on kehitetty teknologiaa, logistiikkaa ja toimintamalleja kierrätysraaka-aineiden hyödyntämiseen niin, että niillä korvataan neitseellisiä materiaaleja esimerkiksi tuotteiden valmistuksessa tai infrarakentamisessa.

Suunnitelmista investoinneiksi

Jalava näkeekin, että tämä on suurin muutos viimeisen viiden vuoden aikana: Kiertotalous on siirtynyt suunnitelmista ja puheista käytäntöön ja investoinneiksi niin Suomessa kuin muutamissa muissakin eurooppalaisissa edelläkävijämaissa.

”Pelkästään muovin kemialliseen kierrätykseen on Euroopassa suunnitteilla noin kahdeksan miljardin euron investoinnit”, Jalava sanoo ja huomauttaa, että Suomessakin on meneillään lukuisia suuria ja pienempiä muovin mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen laitoshankkeita.

Hankkeita on Suomessa vireillä myös tekstiilijätteen kierrätykseen, biokiertotalouteen sekä jätteenpolton hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja hyödyntämiseen.

Jalava seuraa mielenkiinnolla esimerkiksi Infinited Fiber Companyn suunnitelmaa Infinna-tekstiilikuitutehtaan perustamisesta Kemin Veitsiluotoon.

”Raaka-ainepuoleen keskittyviä investointeja on Suomessa suunnitteilla parin miljardin edestä. Biokaasupuolella, missä mietitään myös ravinnekiertoa, on suunnitteilla ja toteutuksessa satojen miljoonien eurojen investoinnit”, Jalava ynnää ja jatkaa:

”Toivoisin, että myös päättäjät havahtuisivat, ettei ole kyse nappikaupasta.”

Nämä eurovaalit näyttävät, jatkuuko kiertotalouskehitys, vai tahtooko jokin taho lyödä sille jarruja.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset

Kuva: Sitra Miikka Pirinen. Eero Jalava näkee, että eurooppalainen teollisuus on vahvasti kiertotalouden jatkon kannalla.