KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Keskeiset kiertotaloustoimijat keskittyvät Tarasten Kiertotalousalueelle. Alueen palvelut, infra ja sijainti tukevat toimintaa. Itse aluekin on rakennettu kiertotalouden periaattein.

Pirkanmaan talousalueen keskelle, vain kymmenkunta kilometriä Tampereen ydinkeskustasta, on alkanut nousta vuosia visioitu Tarasten Kiertotalousalue.

Tarasten Kiertotalousalue Oy:n toimintamallina on toimia kiertotalouden mahdollistajana. Alue tarjoaa alustan kiertotalousalan yritysten ekosysteemien muodostumiselle. Tarasten Kiertotalousalue Oy rakentaa tontit sekä tarvittavan infran ja tarjoaa tukipalvelut toimijoiden tueksi.

Yhä useampi yritys pohtiikin nyt toimintojensa sijoittamista uuteen kiertotalouden keskukseen.

Tarasten Kiertotalousalue Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvensivun mukaan kiinnostus aluetta kohtaan on selvästi kasvussa: ”Tiedämme, että olemme ainutlaatuisessa paikassa sijainniltaan. Kun alueella alkaa syntymään valmista, mielenkiintokin alkaa selvästi herätä”, hän sanoo.

Sopii ympäristölupaa vaativaan toimintaan

Tarasten Kiertotalousalueen hyvä sijainti liikenneyhteyksien ja materiaalivirtojen solmukohdassa tekee uusiomateriaalien hyödyntämisestä logistisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää.

Alueella toimii jo monia kiertotalouden veturiyrityksiä. Noin neljäkymmentä hehtaaria tonteista on varattu tai myyty.

”Olen tyytyväisyydellä arvioinut Tarasten alueen visioni toteutumista kiertotalouden edistäjänä ja merkittävien massavirtojen hyödyntäjänä. Alueelle on jo investoitu yli 25 miljoonaa euroa, ja näihin sitoutuneita työpaikkoja syntyy yli sata”, kertoo Tarasten Kiertotalousalue Oy:n toinen pääomistaja Harri Oesch.

Neuvotteluja alueen vielä vapaana olevista tonteista ovat parhaillaan käynnissä. Viimeisin alueella aloittanut toimija on L&T Ympäristöpalvelut, jonka 5,5 hehtaarin laajuinen toimipiste käynnisti toimintansa vuoden alussa.

Osa tonteista on tarkoitettu nimenomaan kiertotalouden ja jätehuollon teollisille toimijoille. Alue sopii erityisen hyvin tällaiseen raskasta ympäristöluvitusta edellyttävään toimintaan. Naapurissa toimivat Pirkanmaan Jätehuollon jätekeskus ja Tammervoiman hyötyvoimala.

Hyötykäyttöaste nousee yhteistyössä

Avaintoimijoista Tarasten Kiertotalousalue Oy:n toinen pääomistaja Suomen Erityisjäte Oy on perustanut alueelle käsittelykeskuksen pilaantuneiden massojen käsittelyyn sekä vaarallisten ja vaarattomien jätteiden loppusijoitukseen.

Erityisjätteen Tarasten toimipiste on kaikkiaan 20 hehtaarin kokoinen. Käsittelykentät ja -halli ovat jo valmiita. Vuoden lopulla valmistuvat toimistotilat rakennuttaa Tarasten Kiertotalousalue Oy.

Noin kolmasosa Erityisjätteen henkilöstöstä tulee sijoittumaan Tarasten toimipisteelle, muun muassa pilaantuneen maaperän ja pohjavesien kunnostusliiketoiminnan asiantuntijat sekä yrityksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuustiimi.

Erityisjätteen toimitusjohtaja Jukka Manskinen näkee, että Tarasten Kiertotalousalueelle sijoittuvat yritykset voivat yhteistyössä nostaa materiaalien hyötykäyttöastetta:

”Mitä toiselta tulee, sitä toinen pystyy mahdollisesti hyödyntämään. Ja jos syntyy materiaalia, jota ei pystytä hyötykäyttämään, Erityisjäte voi tarjota sille loppusijoitusalueen.”

Toisen jäte on toisen raaka-aine

Järvensivu näkee, että alueen valmistuttua 6–7 vuoden kuluttua siellä toimii valtakunnallisesti merkittävä kiertotalouden ekosysteemi, jonka toimijoiden välillä on vahva synergia:

”Emme ole lähteneet haalimaan alueelle kritiikittä mitä tahansa yrityksiä, vaan etsimme tänne sijoittuvia yrityksiä sillä perusteella, että toimijat pystyisivät resurssien yhteiskäyttöön kiertotaloushengessä: toisen jäte voi olla toisen raaka-aine.”

Tarasten Kiertotalousalue Oy rakentaa alueen infrastruktuurin kuten tiet, vesijohdot ja viemäröinnin ja perustaa tontit. Yhtiö tarjoaa myös operointipalveluita. Vastavalmistunut vaaka-asema on jo käytössä.

Harri Oesch kertoo, että Tarasten konseptin laajentaminen muuallekin Suomeen ei ole poissuljettua:

”Aika ajoin pöydälläni käy mahdollisia sisarhankkeita. Potentiaalia on arvioitava yli 15 vuoden tähtäimellä.”

Päästösäästöjä läheltä

Tarasten Kiertotalousalue on rakentunut kiertotalouden periaattein. Alueelta pois kaivettua turvemaata on hyötykäytetty multatuotteiden valmistuksessa. Teiden ja kenttien rakentamisessa hyödynnetään mara-asetuksen ja ympäristöluvan mukaisesti uusiomateriaaleja kuten tuhkia, kuonia, betonimurskaa sekä puhtaita ylijäämämaita. Uusiomateriaaleja käyttäen säästetään neitseellistä kiviainesta.

Esimerkiksi Suomen Erityisjätteen Tammervoiman jätteenpolton kuonasta tuotteistettua Scanwas-keinokiviainesta on hyödynnetty Tarasten tie ja kenttärakentamisessa. Myös Tampereen kaupungin on tarkoitus hyödyntää keinokiviainesta omissa rakennuskohteissaan.

”Kun materiaalit pystytään hyödyntämään lähellä paikallisesti, syntyy selkeitä kustannussäästöjä. Myös kuljetuksen hiilidioksidipäästöt pienenevät”, Erityisjätteen Manskinen muistuttaa.

Lue lisää ja ota yhteyttä:

https://www.taraste.fi/

Petri Järvensivu, p. 0400 700 639

Tarasten Kiertotalousalue

– Sijaitsee Tarastenjärvellä, Tampereen ja Kangasalan rajalla, Valtatie 9:n varrella. Aivan alueen lähellä ovat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus sekä Tammervoiman hyötyvoimalaitos.

– Alueen koko yhteensä 155 hehtaaria. Alueelle soveltuvat erityisen hyvin raskasta ympäristöluvitusta edellyttävät kiertotalous- ja jätealan toimijat.

– Tarasten Kiertotalousaluetta rakentaa ja kehittää Tarasten Kiertotalousalue Oy. Yhtiöstä 60 prosenttia omistaa Suomen Erityisjäte Oy ja 40 prosenttia Harri Oesch.

– Yhtiö rakentaa alueen, kehittää sen toimintamallin ja tarjoaa palveluita alueen yrityksille.

Vaatimukset kirittävät

Suomen kiertotalouden strateginen ohjelma tähtää siihen, että hiilineutraalista kiertotaloudesta tulee yhteiskunnan ja talouden perusta vuonna 2035.

Tavoitteen mukaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 enää ylitä vuoden 2015 tasoa. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua ja materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistua vuodesta 2015.

Lainsäädäntö on tiukentamassa jätteiden kierrätystavoitteita ja asettamassa vaatimuksia tuotteiden ja materiaalien koko elinkaaren aikaiseen resurssiviisauteen.

Esimerkiksi rakennus- ja purkujätteistä on hyödynnettävä materiaalina vähintään 70 prosenttia. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nostettava 50 prosenttiin jo vuonna 2025. Pakkausjätteidenkin kierrätystavoitteet kiristyvät.

Kiertotalouden ja jätehuoltoalan yritykset ja teolliset toimijat ovat nyt viemässä tavoitteita käytäntöön. Jätteistä ja sivuvirroista jalostetuilla kierrätys- ja uusiomateriaaleilla voi korvata neitseellisiä primääriraaka-aineita niin rakentamisessa kuin valmistavassa teollisuudessakin. Materiaalien arvo pysyy yhteiskunnan käytössä ja kierrossa. Kierrätyskelvotonta materiaalia taas voi hyödyntää energiana, mikä lisää kansallista energiaomavaraisuutta.