Kolmiulotteisista muovijätteistä jopa 40 prosenttia on PET-muovia – Remeo lajittelee ne kierrätykseen NIR-teknologialla

Kuva: Jussi Hellsten/ Remeo. Vantaan Mega-laitos on kerännyt dataa käsittelemästään jätteestä jo nelisen vuotta. Datan pohjalta Remeo on löytänyt tehokkaimmat tavat kehittää lajittelua ja nostaa kierrätysastetta. Nyt Remeo on investoinut NIR-teknologiaan, joka saa kierrätystä varten talteen myös PET-muovia.
Facebooktwitterlinkedin

Muovinkierrätysaste kohenee uuden lajitteluteknologian ja datan hyödyntämisen ansiosta.

Kiertotalousyhtiö Remeo on tutkinut Vantaan Mega-laitoksellaan käsiteltyä muovijätevirtaa. Selvisi, että on yksi muovijäteryhmä, jota on jätteen joukossa runsaasti ja jonka talteenottoa voisi huomattavasti tehostaa nykyisestä: PET-muovi.

Kuluttajilta kerätyssä muovijätteessä on huomattavan paljon kovaa PET-muovimateriaalia.

Kun muovit lajitellaan litteisiin jakeisiin kuten kalvomuoveihin ja toisaalta kolmiulotteisiin jakeisiin kuten pulloihin ja rasioihin, jälkimmäisessä ryhmässä PET-muovia voi olla jopa 40 prosenttia.

”Se on todella iso määrä raaka-ainetta, joka tällä hetkellä menee ikään kuin hukkaan, koska emme ole sitä erotelleet aiemmin”, kertoo yhtiön kaupallinen päällikkö Saara Viljakainen.

PET-muovi kierrätykseen kotimaassa?

Suuri osa yritysten ja kuluttajamuovipakkausten kovasta muovista on tähän asti päätynyt energiakäyttöön eli polttamiseen SRF-polttoaineena.

Tänä keväänä Remeo teki investoinnin ja otti käyttöön lähi-infrapuna-erottimia eli NIR-erottimia täydentämään jätteen erottelua.

Investointia edelsivät tiivis yhteistyö laitetoimittajien kanssa ja yhtiön edustajien vierailut muihin eurooppalaisiin lajittelulaitoksiin, joissa arvioitiin NIR-teknologiaa PET-muovien erottelussa.

Jatkossa PET on mahdollista saada hyötykäyttöön materiaalina. Suomeen on jo suunnitteilla PET-muovin jatkokäsittelyä.

Data kertoi kehityskohteen

Vantaan laitos rakentui alun perin pohjautuen tekoälypohjaiseen teknologiaan, jossa sensorit skannaavat jätevirtaa ja jätteen lajittelutyötä tekevät muun teknologian kuten ilmaerottelun lisäksi lajittelurobotit.

Remeo rakensi Vantaan laitoksen vuonna 2022 niin, että lajitteluteknologiaa olisi jatkossa mahdollisuus joustavasti täydentää sitä mukaa, kun teknologia kehittyy ja jätteiden kierrätysmahdollisuudet paranevat.

Nyt joustava laitossuunnittelu näyttää voimansa.

Laitos on myös koko ajan kerännyt dataa laitoksen läpi kulkevista jätevirroista.

Vantaalle on ohjautunut myös entistä enemmän kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä sen jälkeen, kun Remeo ja Suomen Pakkaustuottajat SPT laajensivat yhteistyötään kuluttajamuovipakkausten lajittelussa vuonna 2024.

Kierrätysastetta ylös

PET-muovin erottelu muusta muovijätteestä on tärkeää siksi, että se heikentää muiden muovien kokonaiskierrätettävyyttä.

Muovin kierrätysaste on Suomessa vasta noin 30 prosenttia, kun EU:n tavoite on 50 ja vuoteen 2030 mennessä jo 55 prosenttia.

Entistä tehokkaamman laitoserottelun avulla kansallista kierrätysastetta on mahdollista nostaa.

Teksti: Päivi Ikonen ja Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Jussi Hellsten/ Remeo. Vantaan Mega-laitos on kerännyt dataa käsittelemästään jätteestä jo nelisen vuotta. Datan pohjalta Remeo on löytänyt tehokkaimmat tavat kehittää lajittelua ja nostaa kierrätysastetta. Nyt Remeo on investoinut NIR-teknologiaan, joka saa kierrätystä varten talteen myös PET-muovia.

Facebooktwitterlinkedin
Uusiouutiset
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.