Terästeollisuuden kuona on arvotavaraa – vanadiinin kierrätykseen uusi ympäristöä säästävä tekniikka

Kuva: Minja Korhonen. Arvokas vanadiini voidaan erotella pohjoismaisesta kuonasta aiempaa kevyemmällä menetelmällä, kertoo tutkija Maria Kokko.
Facebooktwitterlinkedin

Oulun yliopiston tutkimus nostaa esiin pohjoismaisen terästeollisuuden piilevän mahdollisuuden eli vanadiinin talteenoton hyödyntämättömistä sivuvirroista.

Vanadiini on alkuaine, jota tarvitaan teräs-, kemian- ja akkuteollisuudessa. EU on luokitellut sen kriittiseksi raaka-aineeksi.

Vanadiinia jää myös terästeollisuuden kuonaan. Sen talteenottomenetelmät sisältävät energiasyöpön prosessin, jossa kuona täytyy ensin pasuttaa jopa 900 asteen lämmössä, jotta se saadaan liukoisempaan muotoon.

”Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, kun pohjoismaisesta teräskuonasta otetaan talteen vanadiinia”, sanoo tutkija Maria Kokko Oulun yliopistosta.

Hänen mukaansa vanadiini on pohjoismaisessa kuonassa jo valmiiksi liukenevammassa muodossa.

Hajottaminen kovissa lämpötiloissa voidaan siksi jättää väliin ja siirtyä suoraan liuotusvaiheeseen, jossa pärjätään matalalla, noin 60 asteen lämmöllä.

Myös prosessiliuokset mahdollista kierrättää

Kokko kokeili ja testasi uutta menetelmää väitöstutkimuksessaan.

Entisiä kevyemmässä ja vähemmän energiaa nielevässä tekniikassa on kaksi liuotusvaihetta.

Ensin otetaan talteen kalsium, mikä helpottaa vanadiinin talteenottoa. Toisessa vaiheessa vanadiini erotetaan liuoksesta suoraan ilman ylimääräisiä kemiallisia käsittelyjä.

Tällainen menetelmä mahdollistaa myös prosessiliuosten kierrättämisen. Kun kalsiumkin otetaan talteen, kuona saadaan hyödynnettyä entistä paremmin.

Menetelmä toimii lähes yhtä hyvin myös uuden, fossiilittoman kuonan osalta.

Kohti Euroopan omavaraisuutta

”Tulokset raivaavat tietä Euroopan omavaraisuudelle kriittisissä raaka-aineissa”, sanoo Maria Kokon väitöskirjan ohjaajana toiminut dosentti Janne Pesonen Oulun yliopistosta.

Testit toteutettiin laboratoriomitassa eri projekteissa yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa.

”Jatkotutkimuksena haluan kehittää vanadiinin liuottimien kierrättämistä ja palauttamista takaisin uuden vanadiinin liuotusvaiheeseen”, Kokko kertoo.

Kierrätetyn vanadiinin tuotantoa on jo muutaman vuoden ajan suunniteltu Poriin. Monivaiheinen hanke on takkuillut, mutta sitä ei ole vielä haudattu kokonaan.

FM Maria Kokon väitöskirja Recovery of vanadium from metallurgical industry side streams – leaching and crystallization studies tarkastetaan 29.8.2025.

Teksti: Päivi Ikonen/ Kemiamedia.fi

Kuva: Minja Korhonen. Arvokas vanadiini voidaan erotella pohjoismaisesta kuonasta aiempaa kevyemmällä menetelmällä, kertoo tutkija Maria Kokko.

Facebooktwitterlinkedin
Uusiouutiset
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.