Kova kuhina Suomen biokaasutoimialalla

Tervolassa on tätä nykyä maailman pohjoisin maatilan biokaasulaitos ja Rovaniemelle avataan maailman pohjoisin nesteytetyn kaasun jakeluasema.  Kaasukäyttöisten autojen osuus ammattiliikenteessä on kasvanut nopeasti. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kuljetusbarometrin mukaan lähes joka viides vastaaja on investoimassa kaasukäyttöiseen autoon.

Vuonna 2022 kotimaisen biokaasun tuotanto oli vajaa 1 terawattituntia. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tilastot osoittavat, että Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla 52 biokaasulaitosinvestointia vuosina 2024-2027, jotka toteutuessaan synnyttäisivät 1,2 terawattituntia uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia.

Investointien arvo olisi reilu 650 miljoonaa euroa ja laitoksissa käsiteltäisiin erilaisia sivuvirtoja 2 700 000 tonnia vuosittain. Lanta ja muut maatalouden sivuvirrat olisivat merkittävimmät syötteet. Suurin osa vireillä olevista biokaasulaitosinvestointihankkeista odottaa vielä lopullista investointipäätöstä.

Millä edellytyksillä päästään varsinaiseen investointipäätös- ja rakentamisvaiheeseen?

Ensiarvoisen tärkeää on selkeyttää kansalliset pitkän aikavälin näkymät. Tämän suhteen päivityksessä oleva kansallinen ilmastopolitiikka on keskeisessä asemassa. Poukkoileva päätöksenteko, erityisesti tieliikenteen päästövähennystoimien osalta, näyttäisi viivästyttäneen investointeja jo nyt.

Kotimaisen biokaasun tuotannon lisäämiseksi laitosten investointituet ovat edelleen tärkeitä. Nyt investointituet kannattaisi suunnata erityisesti biometaanin tuotantolaitoksiin ja maatilojen biokaasulaitoksiin.

Isommissa laitoksissa voidaan ottaa talteen biogeeninen hiilidioksidi ja hyödyntää se erilaisissa käyttökohteissa. Biokaasun kysynnän osalta kannustava verotus ja riittävä jakeluasemaverkosto ovat niin ikään tärkeitä. On myös varmistettava, etteivät hallinnolliset kustannukset heikennä kotimaisen biokaasun tuottajan asemaa suhteessa tuontikaasuun. Sujuvoittaminen kaikessa laajuudessa on siis tärkeää.

Kierrätyslannoitteiden kysynnän kasvattamiseen olisi myös tarpeen löytää kannustimia. Edelleen olisi tarvetta parantaa biokaasu- ja ravinnekierrätystä edistävien toimenpiteiden kokonaiskoordinoinnin tehokkuutta yli hallituskausien, missä kansallinen biokaasustrategia olisi oiva työkalu.

Mitä vuoden 2030 jälkeen?

Euroopan komissio on hyvin tunnistanut biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet esityksessään vuoden 2040 ilmastotoimista. Tämä luo vahvan pohjan toimialan kasvupyrkimyksille Suomessa ja kaikkialla EU:ssa.

Suomen biokaasusektorin tulevaisuusnäkymiä hahmoteltiin maalikuussa järjestetyssä työpajassa, jonka järjestivät Bioenergia ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Kiertovoima ry, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus ry ja Kierrätysteollisuus ry.

Työpajan tulosten perusteella kasvavaa kotimaista uusiutuvien kaasujen kysyntää joudutaan alkuun tyydyttämään osin tuontikaasulla. Työpajan tulosten perusteella kotimaisen biokaasun ja biometaanin tuotannon arvioitiin olevan luokkaa 2,9 TWh (2030), 4,8 TWh (2035) ja 7,4 TWh (2040).

Kysynnän arvioidaan kasvavan erityisesti meriliikenteessä ja raskaassa tieliikenteessä sekä teollisuudessa, joissa EU-säädökset asettavat vahvat päästövähennystavoitteet pitkälle tulevaisuuteen. Työpajassa arvioitiin raskaan liikenteen (kuorma-autot ja laivat) biometaanin kulutuksen olevan luokkaa 3 TWh (2030), 4 TWh (2035) ja 6 TWh (2040).

Teollisuuden kysynnän määrää on vaikea arvioida numeerisesti, mutta kysyntäpotentiaalia siellä kyllä on. Sähkön ja lämmön kysynnän arvioidaan pysyvän vuoden 2022 tasolla myös jatkossa. Henkilöajoneuvojen ja bussien biometaanin ja ylipäätänsä kaasun kysynnän arvioidaan laskevan tulevaisuudessa huomattavasti nykytasosta. Biokaasua käytetään pääsääntöisesti sellaisenaan sähkön ja lämmön tuotantoon, kun taas biometaania hyödynnetään liikenteessä ja teollisuudessa.

Vuodet 2024-2027 ovat tärkeitä Suomen biokierrolle

Orpon hallitus voisi vuoteen 2027 mennessä paitsi tuplata kotimaisen biokaasun tuotannon, niin myös moninkertaistaa kierrätyslannoitteiden tuotantomäärät.

Tästä hyötyisi moni sektori, kuten maatalous, logistiikka ja kuljetus sekä elintarviketeollisuus. Tässä olisi Suomen hallitukselle konkreettinen toimenpide parantaa kansallista huoltovarmuutta sekä energian ja ravinteiden omavaraisuusastetta.

Pallo on heitetty Orpon hallitukselle!

Teksti: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Kuva: SBB. Anna Virolainen-Hynnä.